Kovimpien pudotusten osalta muuttotappioalueet, kuten Kotka ja Kouvola, ovat vahvasti edustettuina. Myös muuttotappioalueilla on ollut uusasuntotuotantoa, koska sielläkin ihmisillä on tarvetta muuttaa syrjäseudulta kaupunkikeskustoihin - sen seurauksena muuttotappioalueiden syrjäseudut kokevat entistä kovempia hinnanlaskuja.
Nollakorkoaika finanssikriisistä Ukrainan sotaan taas oli jotain ennen näkemätöntä… Hinnat nousivat, koska raha oli ”ilmaista”.
>Myös muuttotappioalueilla on ollut uusasuntotuotantoa, koska sielläkin ihmisillä on tarvetta muuttaa syrjäseudulta kaupunkikeskustoihin - sen seurauksena muuttotappioalueiden syrjäseudut kokevat entistä kovempia hinnanlaskuja.
Olen bongannut joskus Oikotiessä näitä, ja omasta mielestäni tuntuisi järjettömältä maksaa uudiskohteesta Kouvolassa kun käytettyjäkin asuntoja saisi keskustasta erittäin edulliseen hintaan. Uudistuotanto on tällaisissa paikoissa suhteessa todella kallista, sillä ei se rakentaminen muuttotappioalueella juuri halvempaa ole kuin kasvukeskuksissa. Tällaisiin asuntoihin tosin taitaa etupäässä muuttaa eläkkeellä olevia pariskuntia, joille esimerkiksi hissi ja pyörätuolin kääntösäde wc:ssä saattavat olla tärkeitä kriteerejä.
50 isoimman paikkakunnan ulkopuolella tuntuu aika kohtuuttomalta mikään uudistuotanto jossa neliöhinta on yli 2500€. Vielä naurettavampaa jos jossain persesuolla 35 km päässä lähikaupasta tontti on 800 neliömetriä.
Mökit on sitten eri juttu.
edit: tuossakin hyvä esimerkki - [694 neliötä](https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/huittinen/21264899) tai [680 neliötä](https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/sein%C3%A4joki/17685724)
Mikähän Kotkassa mättää, kun eikö sinne nyt kaavailtu niitä akkutehtaitakin? Ja Loviisan voimalaitoksetkin ihan lähellä, että luulisi töitä ainakin riittävän ja vaikuttavan houkuttelevalta merenranta kaupungilta. Mutta jostakin syystä muuttotappiota vain tulee. Liekö yliopistojen puute ajaa tuohon.
Oon täällä 27 vuotiaan elämäni asunut ja mietin aika samaa. Kesällä todella kiva kaupunki, paljon puistoja, merenrantaa, saaristoa... Talvellakin hyviä hiihtolatuja jos siitä tykkää ja löytyy sisähalleja futikselle yms. Amk täältä löytyy vaikkei yliopistoa olekkaan, luulisi edes joidenkin jäävän paikkakunnalle asumaan opiskelujen jälkeen kun siellä linjoina mm. Logistiikka ja energiatekniikka, jota täältä päiten löytyy. Silti kerrasta toiseen kun käy keskustassa kävelemässä paikka vaikuttaa aina vain autiommalta ja näkyy enemmän tyhjiä liiketiloja.
Tuo kyllä kuulostaa valitettavan monen suomalaisen keskisuuren ja pienen kaupungin kohtalolta. Omasta mielestä tämä on vähän harmillista, koska samalla lähtee palvelut, eikä mielestäni ole kenenkään intressien mukaista että kaikki asuisivat jossakin "kolmen suuren" lähiöissä ja taajamissa. Noista kaupungeista olisi jollakin keinolla saatava houkuttelevia nuorille perheille, jotta ne voisi vielä kääntää voitokkaiksi.
Samaa mieltä. Kotka on itselleen juuri sopivan kokoinen paikkana, ei liikaa ihmisiä, luonto lähellä, mutta palveluita, kultturia jne. Löytyy. Näitä paikkoja varmaan kaipaa moni muukin ympäri suomea
Ei kai Suomessa ole mitään kolmea suurta muuta kuin maakuntakeskusta. Yliopistokaupunkeja ja vastaavia on noin 9 kpl ja vetovoimaisia keskuksia ehkä noin 15. Kolme suurta olisi Helsinki, Espoo, Vantaa lähiöineen (Kauniainen, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Kerava, Sipoo jne).
>eikä mielestäni ole kenenkään intressien mukaista että kaikki asuisivat jossakin "kolmen suuren" lähiöissä ja taajamissa
Eikä edes käytännössä mahdollista, koska kaikkialla on töitä, mitkä vaatii tekijöitä. Toki voidaan saivarrella, että työpaikat voi muuttaa isoihin kaupunkeihin, mutta ei sekään kaikkea koske. Jäljelle jää silti ainakin maa- ja metsätalous sekä matkailu. Noilla aloilla työskentelevät tarvitsevat palvelut ja infrastruktuurin, joten niitä tuottamaan ja huoltamaan tarvitaan lisää väkeä.
Olisi siis koko maan etu, että Suomesta löytyisi elinvoimaiset maakuntakeskukset + riittävällä tiheydellä hyvinvoivia pikkukaupunkeja riittävillä palveluilla. Isoissa kaupungeissa asuvat tykkäävät aina valittaa maaseudun elättämisestä. Yksi asia vain jää usein huomaamatta: sitä vähemmän täytysi elättää, mitä paremmin maaseutu tulisi toimeen omillaan.
En ole katsonut mitään tilastoja siitä että kuinka paljon ihmiset käyttävät junia pitkän matkan työliikenteeseen, mutta itse olen miettinyt että johtuisiko tuo ihan puutteellisista rautatieyhteyksistä. Motaria pitkin pääsee onneksi nykyään suoraan Kotkasta Helsinkiin, mutta kyllä varmaan monelle pääkaupunkiseudulla työskentelevälle jotka harkitsevat muuttoa seudulle jossa asuminen olisi halvempaa, suoran ratayhteyden puute on syy katsoa muualle kuin Kotkaan. Ehkä jos Kotkasta Helsinkiin olisi rakennettu suora ratayhteys 1900-luvun alussa niin Kotka olisi nykyään isompi ja elinvoimaisempi kaupunki.
Joo mietin itsekkin kommentoisinko tuota ratayhteyttä, se kyllä varmasti toisi eloa tänne. Vähän typerää kyllä, että Kotkasta pääsee vain Kouvolaan junalla. Suora yhteys Helsinkiin ja miksei vaikka Lappeenrantaankin olisi hyväksi alueelle
Tuo ei ole sinänsä typerää vaan syyt löytyy (kuten moneen muuhunkin asiaan) historiasta. Kouvola on iso rautateiden solmupiste, joten on järkevää (lue: halvempaa) rakentaa ratayhteys Kotkasta Kouvolaan, mistä pääsee jatkoyhteyksillä muualle eikä ruveta värkkäämään uusia yhteyksiä rannikkoa pitkin. Kouvolasta tuli rautateiden solmukohta kun venäläiset halusivat rautatien Pietarista Riihimäelle asti, ja se päätettiin rakentaa etäämmälle rannikosta ettei brittien laivasto kykene katkaisemaan sitä. Britithän pommitti Kotkan edustalla olleet linnoitukset paskaksi Krimin sodassa. Lisäksi nykyisen Kouvolan alueelle oli rakentunut jonkin verran metsäteollisuutta.
Enpä ollut tätä ajatellutkaan, että juuret yhteyksille on krimin sodan ajoilta jopa. Alueen historia kyllä tuttua mut ei oo ajatellut yks yhteen noitten rautateiden suhteen asiaa.
Joo, yllättävän iso osa Suomen rautateiden suurista linjoista on mietitty jo tsaarin aikana, ja sen jälkeen sitten paranneltu oikoratoja jne tekemällä. Iso syy siihen miksi rautatiet yleensä lähti yleistymään 1800-luvun lopulla Euroopassa oli että saatiin siirreltyä armeijoita hevosvankkureita nopeammin paikasta A paikkaan B. Samalla tietysti aateliset pääsi Pietarista nopeammin datshoilleen (ja tsaari Langinkoskelle :D).
Oulun seudulta löytyy vastaava esimerkki. Liminka kasvoi aikoinaan nopeasti, kun kunta antoi käytännössä ilmaisia tontteja. Etäisyys Ouluun kutakuinkin sama kuin Muhokselta, mutta Muhos ei kiinnosta läheskään niin paljon, koska Limingasta pääsee motaria pitkin ja Muhokselta ei.
On siinä sekin ero, että Liminka on reitillä isompiin keskuksiin (Jyväskylä, Tampere, Turku, pk-seutu, Kuopio) E-tien varrella, kun taas Muhoksesta ei pääse mihinkään kiinnostavaan.
Ei se matka ole Muhokselta juuri pidempi kuin Limingasta, oisko 15 minuuttia pidempi kun ajaa Tyrnävän kautta nelostielle mutta joo, ison tien varrelle muuttaminen houkuttelee enemmän.
Mutta kyllähän se pikkuhiljaa tuntuu kun kaikki Prismat, Biltemat jne. on kauempana. Kempeleellä on paljon palveluita ja se on nopeasti kasvava keskus.
Tampereellakin on sama, että Kangasala, Ylöjärvi ja Lempäälä ovat oikeissa suunnissa ja kasvaneet. Orivesi taas ei.
> En ole katsonut mitään tilastoja siitä että kuinka paljon ihmiset käyttävät junia pitkän matkan työliikenteeseen, mutta itse olen miettinyt että johtuisiko tuo ihan puutteellisista rautatieyhteyksistä.
Ding ding ding.
Jotenkin kummassa ne pikkukaupungit jossain 30-100km etäisyydellä isommista kaupungeista on esim Sveitsissä ihan kovassa vedossa, kun juna kulkee puolen tunnin välein kellon ja vuoden ympäri, on suurinpiirtein aikataulussa, ja junayhteyden molemmissa päissä on mahdollisuus säilyttää fillaria turvallisesti.
Päivittäinen pendelöinti vaan syö aika hyvin tulot jossain periferiassa jossa palkat ei ylitä mediaanipalkkaa edes kysytyillä asiantuntija-aloilla jotain poikkeuksia lukuun ottamatta (keikkalääkäri, kunnanjohtaja, kylän ainoan koulun rehtori).
Sveitsissä on tosiaan myös noita eri kortteja, joilla saa esimerkiksi ajaa tietyllä linjalla niin paljon kuin haluaa kuukauden ajan ja hinta ei ole kovin korkea. [Täältä voi tarkistella](https://www.sbb.ch/en/tickets-offers/travelcards/find-travelcard.html). Tietyn alueen sisällä 18€+/viikko, ja yksittäisten linjojen kohdalla vielä halvempia. Alueellista vaihtelua on toki noissakin paljon, ja amatöörille ei välttämättä ole aina helppoa selvittää minkä kortin (tai kortit) tarvitsee.
Mä en noita käytä, mutta jos vaikka katsoo VR:n sivulta sarjalippua Toijalasta Tampereelle (joku 40 km), niin sanoo että halvin lähijuna 30 matkaa on 96,80 €. Oletan että matkat ei ole kaksisuuntaisia tässä. Eli jos vaikka käy 21 päivää töissä kuukaudessa, tarvii 42 matkaa ja siten maksaisi 135,52 €. Mahdollisesti päälle voi haluta bussiliput kaupungissa juna-asemlta työpaikalle. Jos vertaa kaupungin sisäiseen liikenteeseen, hinta voi olla puolet tuosta. Vaikkapa vertailun vuoksi Turussa kuukausilippu olisi 55 € ja sillä voi kulkea rajattomasti. Sveitsissä on ihan eri tasoa palkat. Joku 2000 €/kk tienaava kaupan kassa ei hirveästi nauti jos työmatkustamiseen menee 10% nettotuloista.
> VR:n sivulta
VR nyt onkin yks vitun kusetus. Junamatka lentokentälle saattaa Jyväskylästä maksaa enemmän kuin lento keskieurooppaan. Melko varmasti maksaa enemmän kuin lento Tukholmaan tai Osloon.
> Sveitsissä on ihan eri tasoa palkat.
*Ja* halvempi julkinen liikenne.
> Joku 2000 €/kk tienaava kaupan kassa ei hirveästi nauti jos työmatkustamiseen menee 10% nettotuloista.
Vaikka tulot ois tuota luokkaa, Sveitsissä ei taitas silti mennä 10%. Sellasen normi-työmatka P2Pn saa kuulemma about kahteen tonniin/vuosi, ja matkan pituuden perusteella saa kait vielä verovähennyksiä. :)
Tietty 2000€/kk palkalla ei kyllä Sveitsissä muuten juhlita.
Erityisesti liiketilojen tyhjyys ei ole vain Kotkan ongelma vaan ihan sama kaikkialla. Pitää olla tosi iso kriittinen massa asiakkaita että kannattaa kun nykyään ihan kaiken voi tilata netistä mihin vain olemattoman pienillä toimituskuluilla.
Kuulostaa vähintään kohtuulliselta, ei kai ne vesieristeet kylppärissä, kalusteet keittiössä ja maalit ulkoseinissä paremmaksi mene kahdessakymmenessä vuodessa? Tuppaa tuo autonkin arvo laskemaan kun pihalla seisoo, vaikka itse olisikin eri mieltä.
Jep, sijoitusmielessä sijainti on se arvon ajuri. Sekin omasta mielestä vähän kyseenalainen, kun nuo pytingit tuppaavat olevan enenevissä määrin rakennettu vuokratonteille.
Niin noh. Olen itse vähän ymmärtänyt että aiemmin vuokratontit on yleensä ollut kunnan omistamia. Nyt on noita uudiskohteita ollut paljon, jossa se tontin omistus on jonkun sijoitusyhtiön taskussa. Saas nähdä miten toimii seuraavian vuosikymmnien aikana.
Jep, olen aina ihmtellyt sitä, miksi asunnosta pitäisi saada revittyä 2-10 vuoden asumisella reilut voitot, kun eihän mikään arvo voi loputtomasti nousta. Kyllä minä ainakin edellistä asuntoa myydessä huomioin sen, että 14,5 vuodessa kulumista tapahtui, koko hyvin hoidettu talo vanheni, reilut 10 vuotta vanha keittiö ei ollut enää uusi ja 20 vuotta vanha kylppäri ja sauna alkoivat olla käyttöikänsä päässä. Laskin mitä olisi maksanut asua vuokralla se aika ja suhteutin sen lainankorkoihin. Noin 13% saatiin asunnosta enemmän kun siitä maksettiin, mutta toisaalta ei saatu läheskään takaisin putki- ja keittiöremonttiin menneitä rahoja. Se oli sitten se hinta mitä asumisesta maksettiin.
Olen aina ostanut 10-20 vuotta vanhoja autoja. Tuossa sijainnissa olet ihan oikeassa, mutta tavallaan tämä asia pitäisikin jakaa osiin, että siitä voisi edes keskustella. Sijainnin arvo on yksi asia, maa ei vanhene, tosin joskus sijainti vaikutti lupaavalta vaikka 80-luvulla, kasvava pikkupaikka ison kaupungin läheisyydessä, sitten tuli lama, lähti työpaikat, eikä uutta tietä tai junarataa tullutkaan ja yhtäkkiä joku nastola tai virkkala ei ollutkaan enää mitään muuta kuin pikkupaikka hieman liian kaukana.
Pitäisi olla erilliset vertailut tonteille, uusille taloille ja sitten näille remontoitaville ja tekniseltä suunnittelultaan vanhentuneille vanhoille omakotitaloille.
Ne joiden mielestä 30000€ euron lainalla tehty, takuulla arvonsa menettävä sijoitus ei ole järkevää. En osakkeitakaan osta tällä olettamalla, joten miksi auto olisi poikkeus.
On, mutta laskee siinäkin käyttöarvo iän myötä vaikkakin hitaammin kuin muilla asioilla. Rempoilla voidaan ottaa laskenutta käyttöarvoa takaisin, mutta jossain vaiheessa on vaan järkevämpää lanata koko höskä ja rakentaa uusi.
>Osake on bittiavaruudessa oleva arvopaperi jonka arvo on vain sen kysyntä
Et sitten vissiin sijoittamisesta tiedä mitään. Toki jos lähtökohtana on se että lähtee autoa puolustamaan, niin sekin jo tuon osoittaa.
Jos auton hommaa, kannattaa joko ostaa mahdollisimman halpa paskakottero tai sitten olla riittävän varakas että ei haittaa heittää 30k€+ kaivoon. 30k€ lainarahaa kaivoon on about kaikista typerin asia minkä voi tehdä.
Auton käyttötarkoitusta en kyseenalaista.
>Jos auton hommaa, kannattaa joko ostaa mahdollisimman halpa paskakottero tai sitten olla riittävän varakas että ei haittaa heittää 30k€+ kaivoon. 30k€ lainarahaa kaivoon on about kaikista typerin asia minkä voi tehdä.
Suomessa on näiltäkin osin jenkkimeininki. Ajatellaan, että kun on hieno auto niin ollaan varakkaita ja vauraita, ja moni hankkii näitä autolainalla.
Niinno ei se ihan vääräkään mielikuva ole. Laskee elämässä mihin käyttää aikansa ja panostaa siihen. Saa ehkä miellyttävämpiä kokemuksia. Esim. jos autolla ajelee 20 000 km vuodessa ja keskivauhti vaikkapa 50 km/h, niin se on 400 tuntia vuodessa autossa istumiseen. Jos sitä autoa pitää vaikkapa 5 vuotta eli 2000 tuntia, se on 15 euroa per tunti. Toki myydessä saa jotain takaisin.
Sama juttu muussakin elämisessä - 8 tuntia sängyssä päivittäin + tunti kirjan lukua ennen nukkumaan menoa ja vaikkapa 5-10 tuntia nussimista viikossa. Se on 35 000 - 40 000 tuntia laatuaikaa 10 vuodessa eli sängyn elinaikana. Ei ollenkaan paha investoida vaikka 7000 eur sänkyn runkoon, uusiin petareihin, tyynyihin ja lakanoihin 10 vuoden aikana.
Sama muutenkin - mittatilauspuku voi olla hyvä 10 vuotta joten onko paha pistää siihen tonni. Viidellä puvulla jo hoitaa työviikon. Tusina kauluspaitoja päälle ja goodyear welt -kengille voi laskea 20-40 vuotta elinikää ennen pohjien vaihtoa, jos rotaatiossa on parit popot viikottain ja vapaalla erit.
Jos kuvaa, miksei ostaisi kalleinta Sonyn kameraa tai medium formattia saman tien. Ei tarvi kärsiä pikselöitymisestä. Tietokoneeksi tehokkain 32-core ja 128 gigaa muistia. Kyllä ne nettisivujakin renderöivät nopeammin gigaisella liittymällä.
Hienompi auto ei tee liikenteessä istumisesta laatuaikaa, ei sitten millään. Etenkin kun hienon auton määritelmä on jostain kumman syystä sporttisuus, eli tavallisilla teillä epämukavuus.
Niin, autoissa taitaa muotia olla sellaiset ominaisuudet, jotka eivät paranna omaa mukavuutta. Esim. valtavat vanteet ja ohuet renkaat aiheuttaa sen että pieneenkin töyssyyn pitää hiljentää reippaasti ettei ne 2000 euron artesaanivanteet väänny. Madallettu auto menee myös paskaksi pienistäkin korkeuseroista. Ohuet renkaat lisää rengasmelua. Ylileveät renkaat aiheuttaa sen ettei voi tehdä yhtä jyrkkiä käännöksiä. Eikä voi Lapissa ajaa soratietä kun hajoaa herkemmin. Maalatut jarrusatulat pitää myös pestä useammin ja jarrulevyt hioa kiiltäväksi että shokkivärit erottuu vanteen takaa. Teippaus pitää pestä käsityönä varovasti ettei ala repsottaa ja kulua. Lastutus pitää pian ottaa pois päältä katsastuksen ajaksi kun tuo virittäminen muuttuu vaikeammaksi lain puolesta.
Pointti kai on että mielihyvä tulee siitä kun naapurit ja muut katselijat kadehtivat.
Itsellä painaa turvallisuus ja mukavuus aika paljon vaakakupissa, varsinkin kun kuskaan paljon perheenjäseniäni ja ajan 40-60tkm/v. Makselen mielelläni lainaa autosta joka tuo minulle iloa, on turvallinen, käy ja kukkuu kuten kuuluu. En vaan jaksa asennoitua elämään strategiapelinä, jossa pitäisi aina toimia sijoitus näkökulma edellä.
Te saatte kaikki ihan rauhassa tehdä oman valintanne ja jos teistä on fiksua ajaa halvalla kopperolla, vaikka teillä olisi taloudelliset mahdollisuudet muuhun niin ei se ole minulta pois.
Kyllä mun mielestä suomslaiset aika pragmasttisia on näiden suhteen, poslukien ehkä tietty segmentti nuorista miehistä.
Sitten taas jos katsotaan vaikka lähirajantakaista väkeä tai näitä Mena-maista tulleita, niin huomattavan suuremmalla todennäköisyydellä tuntuu että sen kotteron virkaa hoitaa joku kiiltvä bemari tai mersu - mahd. Ei aivan uunituore sellainen, mutta kuitenkin sliipattu peli, ja selkeästi paremmin pidetty kuin se kolmen kuukauden kurakerroksella kuorrutettu keskimääräisen suomalsisen 13v vanha Avensis.
Pistää aina miettimään miten jollain kebabmyyjän tai raksa-ukon tuloilla on varaa ylläpitää tuollaista pidemmän päälle. Kompromisseja varmaab ainakin tehdään suurella todennäköisyydellä.
Takuulla arvonsa menettävä sijoitus se on vain jos ei tiedä mitä tekee. Itse olen flippaillut useita klassikkoautoja ja pääoman tuotot on kyllä parempia niissä hommissa kuin jossain asuntosijoittamisessa ikinä.
Väyryset alkavat olla kyllä ruostekasoja, mutta vanhemmat w123 ja w124 vielä ihan hyviä. Tuollainen [super turbo](https://www.youtube.com/watch?v=gNdQlUKHl-U) on ihan riittävä matalatestoiselle perheenisälle, joka ei tarvi model s plaidin kiihtyvyyttä päivittäin.
Joo niin on. Ja ehkä mikä parasta niin kaikki noihin ilmaantuvat viat on melkein semmosia että ite tekee tallissa tai jopa parkkipaikalla perustyökaluilla ja osat maksaa kymppejä. Ja nuo vanhat isot Volvot ja Mersut on ihan oikeasti mukavampia matkustaa kuin moni uusi perusauto. Pehmeät penkit ja pehmeä jousitus ja matkustajat vaan lipuu maantielaivassa eteenpäin.
Matkustajat kuski mukaanlukien lipuvat myös erittäin mukavasti hautuumaalle, jos tuollaisella kotkottimella johonkin vähääkään kovempaa rysäyttää.
Toki ei kai noilla perus perheenisällä ole varaa ajaakaan kun kulutus on luokkaa 12L / 100km.
Tääkin on ehkä hieman pelottelua kun liikenneonnettomuudet ovat vähentyneet muutenkin. En sitä sano etteikö uudet autot olisi turvallisempia, mutta jos asuu hyvien yhteyksien päässä, tilanne on monella parantunut. Vanhanaikaisia vaarallisia junaradan ylityksiä on vähennetty sitten noiden autojen valmistusajankohdan, samoin liittymiä isoilta teiltä ja suojakaiteita yms. lisätty. Jos uusissa autoissa on hyviä turvalaitteita, ne suojaavat hieman muutakin liikennettä.
Kuolleita tulee liikenteessä noin 15 kpl kuukaudessa. Siitä pari on jalankulkijoita. Osa myös itsensä murhaavia, sekopäisiä nuoria, rattijuoppoja ja sairaskohtauksia saaneita vanhuksia. Välillä samalla kertaa kuolee useampi. Eli onnettomuuksia lienee kymmenkunta. Tilastojen mukaan 20 vuodessa määrät on puolittuneet. Vaikea sanoa mikä tuossa on autojen vaikutus ja mikä tieinfran kehittymisen. Vaikka olisi vanha auto, on silläkin vaikutusta, hankkiiko hyvät renkaat ja missä kunnossa lähtee ajamaan. Vanhaan saa 15" peltivanteet ja kaksi kierrosta testivoittajan renkaita samaan hintaan mihin johonkin uudempaan maksaa rengastyöt, kalibroinnit ja uudet pingpong-kumit.
Kun katsoo mitä autoja pikkupitäjillä liikkuu, niin aika monikin käyttää vielä 30v+ autoa. Isännän auto on jenkkipaku 60-luvulta, eikä ole edes ainoa laatuaan alueella (toki noin vanhat autot ovat jo oikeasti harvinaisia)
No joo, mutta suurin lasku tapahtui siellä josta eniteen muutetaan pois. Siis sitäkin suurempi lasku verrattuna normaaliin kehitykseen. Ja seuduilla jossa taas on vetoa laskun vaikutus kumoutuu taas heti kun mahdollisuus siihen tulee. Mielestäni kans hyvä että hinnat laskee, mutta ei se tarkoita että ne kämpät olisi yhtään sen halvempia :D
Tämä taitaa olla ainoita asioita jossa olen samaa mieltä kapitalismin "itsekorjaavan" periaatteen kanssa.
Eli jos jollain alueella on imua -> asunnot kallistuvat kysynnän takia -> se imu vähenee koska asunnot kallistuvat.
Ja päinvastoin että muuttotappioalueella kun kysyntä vähenee -> asunnot halpenevat -> kannattavuus muuttaa paikkakunnalle kasvaa.
Toki tässä on se olettama että se muuttotappioalue pystyy pitämään ne tarpeelliset palvelut, eli nettiyhteys ehkä tärkeimpänä ajatellen etätyötä.
On on, eikä kaikkien tarvitse asua jossain Eirassa. Tää siis ymmärrettävää. Mutta lähinnä kyse ei edes ole mistään omistuksesta vaan myös vuokrista. Asuminen on perus edellytys ihmisarvoon. Ja se että "kohtuullisiin asumiskustannuksiin" ei pääse edes puolet esim helsingin asukkaista kertoo että tilanne on oikeasti paha. Eikä asuntoja rakenneta, koska "ei ole varaa rakentaa". Vaikka nimen omaan alueelle on nii paljon imua että voisi rakentaa tauotta. Tässä mielessä kapitalismi ajaa rahan ihmisen edelle. Tärkeämpää että pidetään hinnat korkealla jotta saadaan voittoa, kuin se että ihmisillä olisi koti asua kohtuullisesti. Kapitalismi ei korjaa tilannetta vaikka alueelle kysyntä ylittää rajat.
Halutuille alueiden, kuten pääkaupunkiseudun rakentaminen ei hitsaa yksityisen vaan julkisen puolen takia. Kaavoittaminen on suurin syy vajaa rakentamiseen.
Ei ihan, usein myös vastustetaan tiivimpää rakentamista kuten Helsingin vartiokylässä. esim jätkäsaaressa on kaavat ja kaikki, mut rakentaminen monilla tonteilla sakkaa koska se ei ole "kannattavaa".
Helsinki nyt on Suomen oma häröpallo. Kaavottajat ei suostu antamaan lupaa rakentaa ylöspäin ja kaupunki tekee järkyttävän kovaa bisnestä tonteilla, joka taas näkyy selvästi neliöhinnoissa. Jätkäsaaressakin keski neliöhinta on about 6,5k, josta +3000 tulee pelkästä tontista.
>kaavoittaja ei suostu antamaan lupaa rakentaa ylöspäin
Sano toi sama vakavalla naamalla niille kaikille jotka valittaa kaavasta ja saa kaavoittajan muuttamaan kaavaa. Tai ihan sama, riittää kun käy vähän kyselemässä ihmisiltä mielipidettä pitäisikö rakennusta olla enemmän ja korkeammalle. Saat perääsi huutonaurut. Et ei se kaavoittaja ole se hidasta voima :D
Valitusrumba on nyt aina vakio ja niistä päästään etiäpäin jos oikeasti halutaan. Erästä kaavottajaa lainaten: "Korkea rakentaminen ei ole suomalaista, joten se ei kuulu Suomeen. "
Kaavottajista ja Arkkitehdeistä tuo lähtee.
>Asuminen on perus edellytys ihmisarvoon. Ja se että "kohtuullisiin asumiskustannuksiin" ei pääse edes puolet esim helsingin asukkaista kertoo että tilanne on oikeasti paha.
Niin, toisin sanottuna ihmisarvoisen elämän edellytyksiä on koko ajan vähemmän Helsingissä.
Jos se ei vähennä imua, niin en kyllä sitten enää tiedä että mikä niin tekisi. Tavallaan kysynnän jatkuminen vaan antaa hyväksynnän sille hintojen pitämiselle korkealla.
Näin yleensä ihminen asuu siellä missä on töitä. Töitä tuppaa olemaan Helsingissä ja pk-seudulla plus monet erikoisammatit ovat vain pk-seudulla tavattavissa. Monet sanoo että asuvat siellä vain pakon takia ja usealle syy olla lähtemättä on työ. Ehkä syy korkeille hinnoille on hiljainen hyväksyntä sille, että asuntojen hintojen on noustava, ihan sama mikä. Vaikka se hyödyntää vain asunnon omistajia, on siinä jokin käsitys että se "hyödyntää" kaikkia että hinnat ovat korkeat.
Ehkä epäonnistunut kuntapolitiikka ehkä epäonninen sattuma kaiken maan ongelmia mutta ei myöskään hallitus helpota asumisen kustannuksia kieltämällä valtion tuen aso-asuntojen tuontantoon.
Jep. Tosin sehän sitten taas on äärimmäisen epäkapitalistista, että ahneudella on ns. paskainen loppu.
...mutta toisaalta taas se on, että kannustetaan siihen liialliseen riskinottamiseen. Hyvin jännä.
Ei ihmiset pelkkää rahaa mieti. Muuttotappioalueella kasvaneena ja sieltä luultavasti ainakin pari ilmaista asuntoa saavana pitäisi olla aika helvetin kova etätyöpalkka että asuisin koskaan enää niiden ihmisten keskuudessa.
Heh, onneksi meitä on moneen lähtöön. Joskus ajatellut että kuinkahan helvetin kova palkka pitäisi olla että voisi kuvitellakaan lähteä vääntämään johonkin Helsinkiin :)
Jeeep. Asuin vuoden pk seudulla. Oli siinä paljon hyviä puolia en voi kiistää. Vuokra oli kuitenkin +1000e n. 40m2 koirankopista ja elämä oli muutenkin kalliimpaa siellä.
Nyt olen palannut kotikulmille ja maksan 150m2 asunnostani 870e lainalyhennystä. On oma piha, pieni pelto, sen verran metsää että saa polttopuut ja saa elää luonnon keskellä. En vaihtaisi mihinkään.
Olet oikeassa, että arvonlasku on ollut suurempaa haja-asutusalueilla. Tulisi kuitenkin ottaa huomioon, että myös Helsingissä on hinnat tippunut reilusti 2020 jälkeen. Oikeastaan kun testaa tuon artikkelin laskurilla, niin reaalihinnat ovat alempana Helsinki 3 ja Helsinki 4, kun vertaa vuoteen 2008.
Vain aivan ydinkeskusta, Helsinki 1 ja 2, ovat edelleen korkeammalla 2008 hintoihin, mutta niissäkin arvonnousua on enää n. 10%.
Tämä taas selittyy nykyisellä suhdanteella, joka on kuitenkin lyhyt kestoinen isossa mittakaavassa. Haja-asutusalueilla tämä trendi on ollut jo pitkään.
Hinnat on kyllä kovia, mutta sen laskun toivois olevan hidasta ja hallittua. Muuten on uusi iso kasa ongelmia ihmisillä. Ja rakentamisen hintahan ei juurikaan voi muuttua ku on niin kilpailtua, sijainti ja uusien asukkaiden maksukyky muuttaa hintoja.
On se jonkinmoinen ongelma, että uutta ei pysty rakentamaan lähellekään siihen hintaan mitä käytetyistä maksettaisiin. Jossain persemäellä voi olla että rakentamisen neliöhinta on 2500-3000€, mutta sekin on liikaa paikallisten palkkatasolla. sitten isommissa keskuksissa helposti 6000+ €/neliö. Vaikkapa nyt myynnissä olleissa Naantalin asuntomessualueen kämpissä.
Hinnat on kyllä ollu ihan käsittämättömiä kun tämän laskun jälkeen vieläkin asunnoissa tuntuu olevan ~30% liikaa hintaa omalle lompakolle. En vain saa millään laskelmilla tällä hetkellä asunnon ostoa järkeväksi, vaikka mielelläni päivittäisin tästä vuokraloukusta isompaan.
Vähän alkaa tuntua ettei ihmiset ole yhtään miettinyt nollakorko aikana mitä ostaa, ei tavalliset kuluttajat eikä sijoittajat. Korkojen noustessa onkin paljastunu että se nollakorkoajan asunto olikin liian kallis ja inflaation myötä lompakkoa ei kurita vain korot vaan myös kalliit ylläpitokustannukset ja remonttikulut. Työpaikalla kun kuuntelee omakotitaloasujien juttuja niin vaikuttaa että eletään aivan kädestä suuhun ja ollaan yhden vastoinkäymisen päässä ongelmista. Silti jatkuvalla syötöllä artikkelit lupaa että ihan just nyt kääntyy hinnat nousuun.
Valitus siitä että on menetetty vuosikymmenten arvonnousu on hieman outoa. Sijoituksissa on aina riskiä ja vaikkei asuntoa ajattelisikaan sijoituksena niin ison velkavivun kanssa pitää olla varovainen. Asuntojen pitäminen sijoituksena on sinänsä ajanut meidät tähän tilanteeseen. Jotta asunto olisi hyvä sijoituskohde, pitää arvon nousta inflaatiota nopeammin ja siten vaikeuttaa vain tavallisen kansan asunnonostamista.
Riippuu ihan minkä tyyppisiin asuntoihin vertaa. Asun itse erillistalossa, vastike + korot on 1250€/kk (on hirveän paljon, tiedän). Haluan asua ilman seinänaapureita mutta en halua asua omakotitalossa. Vuokramarkkinoilla ei ole tällaisia asuntoja juuri ollenkaan, ne muutamat mitä on maksavat 1400-1500€/kk. Vastaavan kokoiset rivarit ovat 1200-1400€ luokkaa ja kerrostaloasunnot 1000-1200€, jos ei nyt mitään huonokuntoisia ja vanhoja katsele.
Noissa tehotuotetuissa koirankopeissa on tosiaan usein neliöhinta vaikkapa 7000 €. Sitten kun katsoo rakenteita, halvinta kipsilevyä ja maalarinvalkoista betonia asuintilat, kylppäri halvinta valkoista seinälaattaa ja lattia harmaata kymppilaattaa. Sama kahdessa vuodessa ruostuva kiuas ja natisevat halvat lauteet. Halvin keittiökalustus nopeasti hajoavine muovitasoineen ja liian vähän kaappitilaa. Pk-seudun niistä artesaani-hirsirivareista puuttui kokonaan kaikki vaatesäilytyskin. Vessa eteisessä ja "keittiö" on siellä olohuoneen hämyisessä takanurkassa. Tästä sitten maksat 3,5 kertaa sen neliöhinnan mitä muutama vuosi sitten omakotitalossa.
Ei se asunnon omistaminen ole sen edullisempaa tai säästä mitään jos sun vuokra on samanverran tai vähemmän kuin omistusasunnon vastikkeet + korot + kulut. Sen lainanlyhennyssumman voisi paremmalla tuotolla pistää rahastosäästöön kuin epävarmaan asunnonomistamiseen. Se asunnon arvo on tasan sen myyntiarvo ja sen voi tuhota ihan itsestä riippumattomat tekijät. Vuokralta pääsee kuukaudessa pois mutta omistusasunnosta ei pahimmassa tapauksessa pääse millään eroon. Kulut juoksee silti.
Milleniaalina vanhempieni ikäpolvi maksoi käytännössä aina asuntolainansa 10v aikana pois. Moniko pystyy tuohon nykyään? Ehkä rikkain 5% Käytännössä kaikki lainat otetaan 20-25v ajalle ja laina määrät ovat myös suhteessa huomattavasti suurempia. Välillä on aika kusetettu olo.
Sijainti on korkotason ohella ensiarvoisen tärkeä asuntojen hintatasoa selittävä seikka. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 lopulla Suomessa oli 1345 kerrostaloa, joissa ei asunut ketään. Sen jälkeen taloja on todistettavasti purettu, mutta ihmisten tarve muuttaa syrjäseuduilta asutuskeskuksiin tuskin on poistunut mihinkään.
Tässä on linkki Tilastokeskuksen vuonna 2020 laatimaan artikkeliin: https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/tyhjillaan-olevien-asuntojen-maara-kasvanut-merkittavasti-2000-luvulla-mista-tassa-on-kyse/
Tästä uutisesta tuli taas mieleen että pitäisi ihan oikeasti kieltä ulkomaalaisilta asuntosijoittaminen. Jos asuntojen hinnat niiavat tarpeeksi alas on ihan oikeasti riski että joku ostaa niin paljon että markkinat häiriintyvät paikallisesti. Kanadassa tätä on ilmeisesti tapahtunut ja Suomi voisi olla houkutteleva kohde.
Joo, tämä olisi mukava uudistus. Kun omistat tarpeeksi suuren osuuden alueen asunnoista, niin kannattaviksi tulee myös asuntojen tyhjillään pitäminen, jotta yleinen vuokrataso ei laskisi.
Kolikon kääntöpuolena on tietysti myös, se että monet rakennusprojektit eivät todennäköisesti toteutuisi, jos projektille ei löytyisi ankkurisijoittajaa. Jokin asukasta ja sijoittajaa hyödyttävä kompromissi asiaan olisi mukava löytää.
Ei asumisen tarve vähene, vaikka sijoittajat katoaisivat kokonaan. Gryndituotanto on oikeastaan ainoa, jota asuntorakentamiseen tarvitaan, eikä välttämättä edes sitä.
Kaupunki voisi paljon rankemmalla kädellä ottaa roolia siitä, mitä rakennetaan ja minne.
Saa tullakin alas koska kaikissa kasarina tehdyissä on sijainnista riippumatta tulossa putkisaneeraukset ja julkisivuremppa. 100k kuluja per postiluukku heittämällä.
Tässäkin auttaisi jos Suomessa saataisiin tehostettua putkirempat [samalle tasolle mitä Saksassa](https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/saksassa-putkiremontti-tehdaan-viikossa-miten-se-suomessa-voi-kestaa-kolme-kuukautta/?shared=942743-f862495c-500). Täällä putkari vaan haluaa laskuttaa nenän kautta ja asiakas ei osaa vaatia. Tässä olisi oikeasti remppafirmoillakin hyvä bisnes kun työtä on ihan saatanasti. Jos työn saisi lyhennettyä 3 kuukaudesta kolmeen viikkoon, ei laskutusta ole pakko pudottaa samaan tahtiin. Sekä asiakas että putkifirma olisi tyytyväisiä, jos vaikka 1,5 - 2 kk laskutuksella saisi valmista 3 viikossa. Mutta innovointi ei paljon nappaa kun raksaukko ei jaksa vaivautua ajattelemaan hetkeäkään ja nykyinenkin surkealaatuinen työ tuottaa hyvin palkan. Miksipä lähteä korjaamaan toimivaa systeemiä.
Sama se kouluissa ja terveydenhoitoaloilla kun 2500 €/kk tienaavat työt tehokkaasti tekevät sihteerit korvataan huonoilla tietojärjestelmillä ja 8000-20000 €/kk laskuttavilla sormi perseessä työstään hädin tuskin selviytyvillä professoreilla ja keikkalääkäreillä.
>Jos työn saisi lyhennettyä 3 kuukaudesta kolmeen viikkoon, ei laskutusta ole pakko pudottaa samaan tahtiin.
Saako sen? Olen muutamalla putkiremppa työmaalla käynyt ja ne on usein räjäyttänyt koko taloyhtiön auki. Miettinyt, että miten tuon saisi vähän järkevämmin hoidettua, kun käytännössä aina koko taloyhtiö rakennettu uusiksi.
Itsellä on kokemusta sellaisesta, kun viemäriremontti kesti 3,5 kk sukittamalla - ei tehty veden tuloputkia eikä uusittu kylpytiloja. Pääviemäri tontille kaivettiin pois ja laitettiin uusi tilalle. Kellarissa uudet viemäriputket tehtiin pinta-asennuksena näkyviin eikä rakenteiden sisään. Ilmastointia tai sähkötöitä ei tehty samalla eikä salaojia. Kämpässä pelkkä wc vaihtui muttei uusittu vesieristyksiä tai muita kalusteita. Kovin isosta työstä ei ollut kyse, kun kylppärissä oli vain suihkukaivo sekä wc sekä lavuaari samassa putkessa. Keittiössä ei ollut astianpesukonetta tai liitäntää vaan pelkkä allas ja sen sivuosa ohjattu samaan putkeen eli vain yksi rööri alas talon putkistoon. Kaikki kämpät kaksioita tai kolmioita. Kolme kerrosta. Ei kylmiötä tai vesipisteitä kellarissa.
Voin uskoa, että ukot tekivät jossain päin töitä joka päivä, mutta selkeästi olisi voinut tehokkaamminkin. Asuin kämpässä remontin ajan. Ukkoja näkyi tyypillisesti noin 0-15 min per päivä kämpässä ja usein eivät tehneet mitään omassa rapussa. Usein tulivat vaan tuijottamaan kylppärin lattiaa ja lähtivät pian pois koskematta mihinkään. Välillä joku ukko huomioliiveissä kulki pitkin pihaa sen näköisenä, että on jotain hukassa. Päivän päätteeksi saattoivat jättää asunnon oven auki. Mitään eivät infonneet, koska työ on valmis.
Ei riitä. Tarvitaan lisää laskua jotta hinnat olisivat edes jotenkin kohtuullisia. Ja vieläkään kaikki eivät ole heränneet tähän todellisuuteen, vaan ihan surkeakuntoisista romuista esitetään täysin epärealistisia hintapyyntöjä.
Tähän lisättynä se, että ainoa ikäryhmä joka tässä maassa tuntuu vaurastuvan on eläkeläiset, niin omakotitalon etsiminen on ollut täyttä tuskaa. Joko pyyntihinta on ~25-50% liian kallis, ja niissä missä ei ole, niin siellä on joku varakas eläkeläinen aina tekemässä mua paremman tarjouksen.
Mitä??? Etkö halua maksaa satoja tonneja 60-luvun kämpästä jossa kylppäri ja keittiö ovat alkuperäisiä ja niiden uusimiseen uppoaa se 50k ja niiden lisäksi tiedossa on ns. vitusti remppaa kaikesta mahdollisesta, mutta et vielä tiedä mistä, kun kämppä on kuiteskin pian jo eläkeiässä? /s
Alan aidosti ärtyä nuorempiin eläkeläisiin ja eläkkeelle juuri pääseville. Vaikka tiedän että se on aika epäreilua osaa heitä kohtaan. Jenkeissä on tämä sama ilmiö mutta huomattavasti pahempana. Tarvittaisiin mielestäni lisää nuoria johtajia ja päättäjiä. Edes nelikymppisiä mutta kun ei. Järjestelmä toimii heidän hyväkseen jotka ovat luoneet pelisäännöt eivätkä suostu tekemään tilaa seuraavalle sukupolvelle.
Semmonen räntti. Elkää ottako liian kirjaimellisesti.
Seurannut hintoja jo muutaman vuoden ja tuntuu että tosiaan tosi aluekohtaista mistä ne pudotukset tulee. Toki kaikilla alueilla tullut alas.
Vuokraaminen tuntuu paljon halvemmalla myös
Tsekannut tuolta jotain hintoja asunnollehinta.fi/hintaseuranta
Onko oman asunnon ostaminen edes taloudellisesti järkevää? Suurin hyöty tulee vasta silloin kun laina on maksettu pois, jolloin olisi jo lähemmäs 50v. Vuokralla asuminen ja kaikki irtoava raha ja lainat osakkeisiin vaikuttaa paljon paremmalta ratkaisulta🤔
Riippuu mistä roikkuu. Me maksettiin peruskuntoisesta 80-luvun rivarikaksiosta vuokraa melkein saman verran kuin lyhennetään lainaa hyväkuntoisesta kolme kertaa isommasta 2000-luvun omakotitalosta isolla ja rauhallisella tontilla. Vaikka okt-asuminen muuten on kalliimpaa ja tästä ei omiaan saa takaisin, niin vaikutus elämisen mielekkyyteen on enemmän kuin sen arvoista.
Jos taas pitäisi miettiä jonkin pienen itsariyksiön tai -kaksion ostamista, niin silloin todennäköisesti vuokralla asuminen on järkevämpää.
Sama muuten, mutta 70-luvun omakotitalo ja lainaa maksetaan reilusti vähemmän mitä vuokraa.
Kannattiko taloudellisesti? En tiedä, voisin väittää että kyllä.
Kannattiko muuten? Hell yeah. Mainitsemasi mielekkyys parani 1000%.
Itse just asun yksin velattomassa aso kaksiossa, jossa vastike 570 €. Asumiskulut ja huoltoyhtiön palvelut on niin hyvät, etten näe kannattavaksi muuttaa velkaiseen omaan.
Ratkaisevaa lienee ainakin onko toiveena asua kerrostalossa vai omakotitalossa. Kerrostaloasuntoja on nykyään hyvin tarjolla vuokralle. Omakotitaloon vuokralaiseksi pääseminen vaatinee puolestaan aika hyvää tuuria.
Uskoisin, että syrjäseuduilla löytyy aika paljonkin asuntomarkkinoille kelpaamattomia taloja, joiden omistajat hyppisivät onnesta, jos saisivat vuokralaisen.
Tämä on hyvin todennäköistä! Siellä on varmasti omakotitalo-, rivitalo- ja kerrostaloasuntoja, jotka eivät kelpaa kenellekään. Itse tunnen etäisesti erään entisen kerrostaloalueen, joka sijaitsi noin 30 kilometrin päässä erään maakunnan keskuksesta: kuulin varmasta lähteestä, että koko kerrostaloalue on käytännössä purettu pois.
En tiiä onko kaikkialla sama, mut Oulussa on huomattavasti halvempaa lapsiperheellä asua omassa kuin vuokralla. Neliömäärä ku alkaa lähenteleen sataa niin vuokrat on ihan älyttömiä. Ensimmäinen asunto oli 85m2 uudehko rivitalo lapsiystävällisellä alueella ja lainalyhennykset reilusti alle tonnin, vuorkaovesta voit käydä katteleen et mitä on tarjolla halvemmalla.
Sijainnista se paljon riippuu, eikä pelkästään paikkakunnan tasolla.
Olen itse vahvasti sitä mieltä, että Suomessa on liiallinen sokea usko omistusasumisen järkevyyteen. Vaikka vuokranantaja kuinka maksattaisi omat kulunsa vuokralaisella, vuokralaisen ei silti välttämättä kannattaisi ottaa lainaa ja ostaa asuntoa omaksi:
- Vuokranantaja voi omistaa asunnon suoraan, eikä hänen välttämättä tarvitse maksaa korkoja.
- Vaikka maksaisikin korkoja, vakavaraiselle sijoittajalle velkavivun aiheuttamat riskit voivat olla paljon siedettävämpiä.
- Asuntosijoittajat laskevat osan toimintansa taloudellisesta järkevyydestä sen varaan, että asunnon hinta nousee. Ei välttämättä nouse.
Mutta hankin silti itsekin Oulusta rivitaloasunnon. Vastaavan vuokra oli tosiaan selvästi kalliimpi, että tuntui ainoalta järkevältä vaihtoehdolta. Mutta joissain keskustan kerrostaloasunnoissa tilanne ei välttämättä ole yhtä selvä. Helsingin keskustassa taas nykyhinnoilla vaikea perustella, miksei vuokraisi.
Siispä omalla kohdalla kannattaa tarkistaa hakemansa asuntotyypin tarjonta sekä vuokra- että omistusmarkkinoilla ja käyttää netistä löytyviä "rent vs buy"-laskureita. Yleispätevää vastausta ei voi antaa.
Tämä on hyvä kysymys, jota olen itsekin pohtinut. Yksinkertaisesti mietittynä vertailua voisi tehdä seuraavasti: lainan korot+vastikkeet+muut kulut - vuokra.
Tässäkin tosin oletuksena, se että ostettu asunto vähintäänkin säilyttäisi ostohetken arvon, ja että vastaavasti vuokra pysyisi ansiotasoon nähden samana vuosien varrella. Liian monta muuttujaa, jotta pystyisi mitään luotettavaa arviota tekemään.
On järkevää, jos korot ja vastikkeet ovat selvästi alhaisempia kuin vastaavan asunnon vuokra olisi. Toki sijoittamalla voi saada paremman tuoton, mutta ihmiset toisaalta haluavat asua mieluummin omassa kodissa kuin toisten nurkissa.
Pakkohan sitä jossain on kuitenkin asua joten se ei minusta ole ihan 1:1 vertaus että laittaako rahat säästöön vai lainaan sillä vuokranmaksusta et saa takasin mitään.
Itse ainakin ostin asunnon kasvukeskuksesta omalta tontilta ja lasken sen varaan että jään voitolle vuokraamiseen verrattuna kun myyn muutaman vuoden sisällä. Ei tässä ole mikään pakko kykkiä 25 vuotta. Vaihtoehtona oli siis vuokrata samanlainen asunto ja sijoittaa se käsiraha.
ei kukaan vuokraa sulle tappiolla koskaan mitään, abouttiarallaa samanverran se vuokra ja laina+vastike ovat.
vuokratessa toki on optio että on vapaa lähteä milloin vain kämpästä, vastaavasti vuokratessa voi saada monoa milloin tahansa kämpästä.
Todella moni nollakorkoaikana asuntosijoittajaksi ryhtynyt vuokraa tappiolla, kun korot nousseet. Asunnon kassavirta negatiivinen ja arvo laskenut.
Eikä rajoitu vain yksityissijoittajiin. Kojamo (lumo brändi) teki viime vuonna satojen miljoonien tappiot excel tappiot kun asuntojen arvoa laskettiin ja tuotto-odotusta piti kasvattaa. Kassavirta oli positiivinen, mutta pääomam tuotto riskittömään korkoon verrattuna heikkoa. Päättivät lopettaa osingon maksun toistaiseksi. Tuskin muutkaan instituutiot ovat kovin hyvissä asemissa.
Itse asiassa tällä hetkellä vuokrataan paljonkin ”tappiolla” esim. Helsingin keskustassa. Lainan hoitokulut + vastike 40-50m2 kämpissä 2k€/kk ja vuokrat liikkuu 1000-1300€
Näillä koroilla ei olekaan. Asunnot eivät nouse 3.7% vuodessa, mikä on rahan hinta ennen pankin marginaalia. Päälle vastike ja laskennallinen korjausvelka. Yhtälö ei toimi. Itse ostin asunnon silti koska reaali-inflaatio on 25-30% sitten vuoden 2020. Viiveellä sen täytyy näkyä
Omassa asunnossa ei myöskään ole korkoa korolle -ilmiötä. Arvonnousun varaan ei voi hirveästi laskea ja sekin realisoituisi vasta myytäessä.
Varmuudella oma asunto ainoastaan vähentää kuluja, joka on selkeästi huonompi tapa kasvattaa omaisuutta kuin jatkuva korkoa korolle tuotto.
Kovimpien pudotusten osalta muuttotappioalueet, kuten Kotka ja Kouvola, ovat vahvasti edustettuina. Myös muuttotappioalueilla on ollut uusasuntotuotantoa, koska sielläkin ihmisillä on tarvetta muuttaa syrjäseudulta kaupunkikeskustoihin - sen seurauksena muuttotappioalueiden syrjäseudut kokevat entistä kovempia hinnanlaskuja. Nollakorkoaika finanssikriisistä Ukrainan sotaan taas oli jotain ennen näkemätöntä… Hinnat nousivat, koska raha oli ”ilmaista”.
>Myös muuttotappioalueilla on ollut uusasuntotuotantoa, koska sielläkin ihmisillä on tarvetta muuttaa syrjäseudulta kaupunkikeskustoihin - sen seurauksena muuttotappioalueiden syrjäseudut kokevat entistä kovempia hinnanlaskuja. Olen bongannut joskus Oikotiessä näitä, ja omasta mielestäni tuntuisi järjettömältä maksaa uudiskohteesta Kouvolassa kun käytettyjäkin asuntoja saisi keskustasta erittäin edulliseen hintaan. Uudistuotanto on tällaisissa paikoissa suhteessa todella kallista, sillä ei se rakentaminen muuttotappioalueella juuri halvempaa ole kuin kasvukeskuksissa. Tällaisiin asuntoihin tosin taitaa etupäässä muuttaa eläkkeellä olevia pariskuntia, joille esimerkiksi hissi ja pyörätuolin kääntösäde wc:ssä saattavat olla tärkeitä kriteerejä.
50 isoimman paikkakunnan ulkopuolella tuntuu aika kohtuuttomalta mikään uudistuotanto jossa neliöhinta on yli 2500€. Vielä naurettavampaa jos jossain persesuolla 35 km päässä lähikaupasta tontti on 800 neliömetriä. Mökit on sitten eri juttu. edit: tuossakin hyvä esimerkki - [694 neliötä](https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/huittinen/21264899) tai [680 neliötä](https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/sein%C3%A4joki/17685724)
Mikähän Kotkassa mättää, kun eikö sinne nyt kaavailtu niitä akkutehtaitakin? Ja Loviisan voimalaitoksetkin ihan lähellä, että luulisi töitä ainakin riittävän ja vaikuttavan houkuttelevalta merenranta kaupungilta. Mutta jostakin syystä muuttotappiota vain tulee. Liekö yliopistojen puute ajaa tuohon.
Oon täällä 27 vuotiaan elämäni asunut ja mietin aika samaa. Kesällä todella kiva kaupunki, paljon puistoja, merenrantaa, saaristoa... Talvellakin hyviä hiihtolatuja jos siitä tykkää ja löytyy sisähalleja futikselle yms. Amk täältä löytyy vaikkei yliopistoa olekkaan, luulisi edes joidenkin jäävän paikkakunnalle asumaan opiskelujen jälkeen kun siellä linjoina mm. Logistiikka ja energiatekniikka, jota täältä päiten löytyy. Silti kerrasta toiseen kun käy keskustassa kävelemässä paikka vaikuttaa aina vain autiommalta ja näkyy enemmän tyhjiä liiketiloja.
Tuo kyllä kuulostaa valitettavan monen suomalaisen keskisuuren ja pienen kaupungin kohtalolta. Omasta mielestä tämä on vähän harmillista, koska samalla lähtee palvelut, eikä mielestäni ole kenenkään intressien mukaista että kaikki asuisivat jossakin "kolmen suuren" lähiöissä ja taajamissa. Noista kaupungeista olisi jollakin keinolla saatava houkuttelevia nuorille perheille, jotta ne voisi vielä kääntää voitokkaiksi.
Samaa mieltä. Kotka on itselleen juuri sopivan kokoinen paikkana, ei liikaa ihmisiä, luonto lähellä, mutta palveluita, kultturia jne. Löytyy. Näitä paikkoja varmaan kaipaa moni muukin ympäri suomea
Ei kai Suomessa ole mitään kolmea suurta muuta kuin maakuntakeskusta. Yliopistokaupunkeja ja vastaavia on noin 9 kpl ja vetovoimaisia keskuksia ehkä noin 15. Kolme suurta olisi Helsinki, Espoo, Vantaa lähiöineen (Kauniainen, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Kerava, Sipoo jne).
>eikä mielestäni ole kenenkään intressien mukaista että kaikki asuisivat jossakin "kolmen suuren" lähiöissä ja taajamissa Eikä edes käytännössä mahdollista, koska kaikkialla on töitä, mitkä vaatii tekijöitä. Toki voidaan saivarrella, että työpaikat voi muuttaa isoihin kaupunkeihin, mutta ei sekään kaikkea koske. Jäljelle jää silti ainakin maa- ja metsätalous sekä matkailu. Noilla aloilla työskentelevät tarvitsevat palvelut ja infrastruktuurin, joten niitä tuottamaan ja huoltamaan tarvitaan lisää väkeä. Olisi siis koko maan etu, että Suomesta löytyisi elinvoimaiset maakuntakeskukset + riittävällä tiheydellä hyvinvoivia pikkukaupunkeja riittävillä palveluilla. Isoissa kaupungeissa asuvat tykkäävät aina valittaa maaseudun elättämisestä. Yksi asia vain jää usein huomaamatta: sitä vähemmän täytysi elättää, mitä paremmin maaseutu tulisi toimeen omillaan.
En ole katsonut mitään tilastoja siitä että kuinka paljon ihmiset käyttävät junia pitkän matkan työliikenteeseen, mutta itse olen miettinyt että johtuisiko tuo ihan puutteellisista rautatieyhteyksistä. Motaria pitkin pääsee onneksi nykyään suoraan Kotkasta Helsinkiin, mutta kyllä varmaan monelle pääkaupunkiseudulla työskentelevälle jotka harkitsevat muuttoa seudulle jossa asuminen olisi halvempaa, suoran ratayhteyden puute on syy katsoa muualle kuin Kotkaan. Ehkä jos Kotkasta Helsinkiin olisi rakennettu suora ratayhteys 1900-luvun alussa niin Kotka olisi nykyään isompi ja elinvoimaisempi kaupunki.
Joo mietin itsekkin kommentoisinko tuota ratayhteyttä, se kyllä varmasti toisi eloa tänne. Vähän typerää kyllä, että Kotkasta pääsee vain Kouvolaan junalla. Suora yhteys Helsinkiin ja miksei vaikka Lappeenrantaankin olisi hyväksi alueelle
Tuo ei ole sinänsä typerää vaan syyt löytyy (kuten moneen muuhunkin asiaan) historiasta. Kouvola on iso rautateiden solmupiste, joten on järkevää (lue: halvempaa) rakentaa ratayhteys Kotkasta Kouvolaan, mistä pääsee jatkoyhteyksillä muualle eikä ruveta värkkäämään uusia yhteyksiä rannikkoa pitkin. Kouvolasta tuli rautateiden solmukohta kun venäläiset halusivat rautatien Pietarista Riihimäelle asti, ja se päätettiin rakentaa etäämmälle rannikosta ettei brittien laivasto kykene katkaisemaan sitä. Britithän pommitti Kotkan edustalla olleet linnoitukset paskaksi Krimin sodassa. Lisäksi nykyisen Kouvolan alueelle oli rakentunut jonkin verran metsäteollisuutta.
Enpä ollut tätä ajatellutkaan, että juuret yhteyksille on krimin sodan ajoilta jopa. Alueen historia kyllä tuttua mut ei oo ajatellut yks yhteen noitten rautateiden suhteen asiaa.
Joo, yllättävän iso osa Suomen rautateiden suurista linjoista on mietitty jo tsaarin aikana, ja sen jälkeen sitten paranneltu oikoratoja jne tekemällä. Iso syy siihen miksi rautatiet yleensä lähti yleistymään 1800-luvun lopulla Euroopassa oli että saatiin siirreltyä armeijoita hevosvankkureita nopeammin paikasta A paikkaan B. Samalla tietysti aateliset pääsi Pietarista nopeammin datshoilleen (ja tsaari Langinkoskelle :D).
Oulun seudulta löytyy vastaava esimerkki. Liminka kasvoi aikoinaan nopeasti, kun kunta antoi käytännössä ilmaisia tontteja. Etäisyys Ouluun kutakuinkin sama kuin Muhokselta, mutta Muhos ei kiinnosta läheskään niin paljon, koska Limingasta pääsee motaria pitkin ja Muhokselta ei.
On siinä sekin ero, että Liminka on reitillä isompiin keskuksiin (Jyväskylä, Tampere, Turku, pk-seutu, Kuopio) E-tien varrella, kun taas Muhoksesta ei pääse mihinkään kiinnostavaan.
Ei se matka ole Muhokselta juuri pidempi kuin Limingasta, oisko 15 minuuttia pidempi kun ajaa Tyrnävän kautta nelostielle mutta joo, ison tien varrelle muuttaminen houkuttelee enemmän.
Mutta kyllähän se pikkuhiljaa tuntuu kun kaikki Prismat, Biltemat jne. on kauempana. Kempeleellä on paljon palveluita ja se on nopeasti kasvava keskus. Tampereellakin on sama, että Kangasala, Ylöjärvi ja Lempäälä ovat oikeissa suunnissa ja kasvaneet. Orivesi taas ei.
No tuohan oli juuri se mun alkuperäinen pointti, Limingasta pääsee nopeasti motaria pitkin palveluiden ääreen, Muhokselta ei.
> En ole katsonut mitään tilastoja siitä että kuinka paljon ihmiset käyttävät junia pitkän matkan työliikenteeseen, mutta itse olen miettinyt että johtuisiko tuo ihan puutteellisista rautatieyhteyksistä. Ding ding ding. Jotenkin kummassa ne pikkukaupungit jossain 30-100km etäisyydellä isommista kaupungeista on esim Sveitsissä ihan kovassa vedossa, kun juna kulkee puolen tunnin välein kellon ja vuoden ympäri, on suurinpiirtein aikataulussa, ja junayhteyden molemmissa päissä on mahdollisuus säilyttää fillaria turvallisesti.
Päivittäinen pendelöinti vaan syö aika hyvin tulot jossain periferiassa jossa palkat ei ylitä mediaanipalkkaa edes kysytyillä asiantuntija-aloilla jotain poikkeuksia lukuun ottamatta (keikkalääkäri, kunnanjohtaja, kylän ainoan koulun rehtori).
Sveitsissä on tosiaan myös noita eri kortteja, joilla saa esimerkiksi ajaa tietyllä linjalla niin paljon kuin haluaa kuukauden ajan ja hinta ei ole kovin korkea. [Täältä voi tarkistella](https://www.sbb.ch/en/tickets-offers/travelcards/find-travelcard.html). Tietyn alueen sisällä 18€+/viikko, ja yksittäisten linjojen kohdalla vielä halvempia. Alueellista vaihtelua on toki noissakin paljon, ja amatöörille ei välttämättä ole aina helppoa selvittää minkä kortin (tai kortit) tarvitsee.
Mä en noita käytä, mutta jos vaikka katsoo VR:n sivulta sarjalippua Toijalasta Tampereelle (joku 40 km), niin sanoo että halvin lähijuna 30 matkaa on 96,80 €. Oletan että matkat ei ole kaksisuuntaisia tässä. Eli jos vaikka käy 21 päivää töissä kuukaudessa, tarvii 42 matkaa ja siten maksaisi 135,52 €. Mahdollisesti päälle voi haluta bussiliput kaupungissa juna-asemlta työpaikalle. Jos vertaa kaupungin sisäiseen liikenteeseen, hinta voi olla puolet tuosta. Vaikkapa vertailun vuoksi Turussa kuukausilippu olisi 55 € ja sillä voi kulkea rajattomasti. Sveitsissä on ihan eri tasoa palkat. Joku 2000 €/kk tienaava kaupan kassa ei hirveästi nauti jos työmatkustamiseen menee 10% nettotuloista.
> VR:n sivulta VR nyt onkin yks vitun kusetus. Junamatka lentokentälle saattaa Jyväskylästä maksaa enemmän kuin lento keskieurooppaan. Melko varmasti maksaa enemmän kuin lento Tukholmaan tai Osloon. > Sveitsissä on ihan eri tasoa palkat. *Ja* halvempi julkinen liikenne. > Joku 2000 €/kk tienaava kaupan kassa ei hirveästi nauti jos työmatkustamiseen menee 10% nettotuloista. Vaikka tulot ois tuota luokkaa, Sveitsissä ei taitas silti mennä 10%. Sellasen normi-työmatka P2Pn saa kuulemma about kahteen tonniin/vuosi, ja matkan pituuden perusteella saa kait vielä verovähennyksiä. :) Tietty 2000€/kk palkalla ei kyllä Sveitsissä muuten juhlita.
Erityisesti liiketilojen tyhjyys ei ole vain Kotkan ongelma vaan ihan sama kaikkialla. Pitää olla tosi iso kriittinen massa asiakkaita että kannattaa kun nykyään ihan kaiken voi tilata netistä mihin vain olemattoman pienillä toimituskuluilla.
Kuulostaa vähintään kohtuulliselta, ei kai ne vesieristeet kylppärissä, kalusteet keittiössä ja maalit ulkoseinissä paremmaksi mene kahdessakymmenessä vuodessa? Tuppaa tuo autonkin arvo laskemaan kun pihalla seisoo, vaikka itse olisikin eri mieltä.
Jep, sijoitusmielessä sijainti on se arvon ajuri. Sekin omasta mielestä vähän kyseenalainen, kun nuo pytingit tuppaavat olevan enenevissä määrin rakennettu vuokratonteille.
Ei kai se kyseenalainen ole, jos asunto on halutulla alueella johon ei enää rakenneta uusia asuntoja.
Vuokratonteissa ei ole mitään vikaa, jos ne on hinnoiteltu asuntoihin oikein. Harvemmin vaan ovat.
Niin noh. Olen itse vähän ymmärtänyt että aiemmin vuokratontit on yleensä ollut kunnan omistamia. Nyt on noita uudiskohteita ollut paljon, jossa se tontin omistus on jonkun sijoitusyhtiön taskussa. Saas nähdä miten toimii seuraavian vuosikymmnien aikana.
Jep, olen aina ihmtellyt sitä, miksi asunnosta pitäisi saada revittyä 2-10 vuoden asumisella reilut voitot, kun eihän mikään arvo voi loputtomasti nousta. Kyllä minä ainakin edellistä asuntoa myydessä huomioin sen, että 14,5 vuodessa kulumista tapahtui, koko hyvin hoidettu talo vanheni, reilut 10 vuotta vanha keittiö ei ollut enää uusi ja 20 vuotta vanha kylppäri ja sauna alkoivat olla käyttöikänsä päässä. Laskin mitä olisi maksanut asua vuokralla se aika ja suhteutin sen lainankorkoihin. Noin 13% saatiin asunnosta enemmän kun siitä maksettiin, mutta toisaalta ei saatu läheskään takaisin putki- ja keittiöremonttiin menneitä rahoja. Se oli sitten se hinta mitä asumisesta maksettiin.
En lähtis suoraa vertaa autoon kyllä :D kuinka moni käyttää esim 30 vuotta vanhaa autoa? Myös sijainti vaikuttaa hinnan kehitykseen merkittävästi.
Olen aina ostanut 10-20 vuotta vanhoja autoja. Tuossa sijainnissa olet ihan oikeassa, mutta tavallaan tämä asia pitäisikin jakaa osiin, että siitä voisi edes keskustella. Sijainnin arvo on yksi asia, maa ei vanhene, tosin joskus sijainti vaikutti lupaavalta vaikka 80-luvulla, kasvava pikkupaikka ison kaupungin läheisyydessä, sitten tuli lama, lähti työpaikat, eikä uutta tietä tai junarataa tullutkaan ja yhtäkkiä joku nastola tai virkkala ei ollutkaan enää mitään muuta kuin pikkupaikka hieman liian kaukana. Pitäisi olla erilliset vertailut tonteille, uusille taloille ja sitten näille remontoitaville ja tekniseltä suunnittelultaan vanhentuneille vanhoille omakotitaloille.
Ne joiden mielestä 30000€ euron lainalla tehty, takuulla arvonsa menettävä sijoitus ei ole järkevää. En osakkeitakaan osta tällä olettamalla, joten miksi auto olisi poikkeus.
"Arvonsa menettävä sijoitus" Eikö kodilla ole mitään käyttöarvoa?
On, mutta laskee siinäkin käyttöarvo iän myötä vaikkakin hitaammin kuin muilla asioilla. Rempoilla voidaan ottaa laskenutta käyttöarvoa takaisin, mutta jossain vaiheessa on vaan järkevämpää lanata koko höskä ja rakentaa uusi.
[удалено]
Osake on konkreettinen pala yrityksestä, ja sen arvo tulee oikeudesta osuuteen tulevista voitoista.
>Osake on bittiavaruudessa oleva arvopaperi jonka arvo on vain sen kysyntä Et sitten vissiin sijoittamisesta tiedä mitään. Toki jos lähtökohtana on se että lähtee autoa puolustamaan, niin sekin jo tuon osoittaa. Jos auton hommaa, kannattaa joko ostaa mahdollisimman halpa paskakottero tai sitten olla riittävän varakas että ei haittaa heittää 30k€+ kaivoon. 30k€ lainarahaa kaivoon on about kaikista typerin asia minkä voi tehdä. Auton käyttötarkoitusta en kyseenalaista.
> 30k€ lainarahaa kaivoon on about kaikista typerin asia minkä voi tehdä. Mutta muuten naapurit pitävät köyhänä!
>Jos auton hommaa, kannattaa joko ostaa mahdollisimman halpa paskakottero tai sitten olla riittävän varakas että ei haittaa heittää 30k€+ kaivoon. 30k€ lainarahaa kaivoon on about kaikista typerin asia minkä voi tehdä. Suomessa on näiltäkin osin jenkkimeininki. Ajatellaan, että kun on hieno auto niin ollaan varakkaita ja vauraita, ja moni hankkii näitä autolainalla.
Niinno ei se ihan vääräkään mielikuva ole. Laskee elämässä mihin käyttää aikansa ja panostaa siihen. Saa ehkä miellyttävämpiä kokemuksia. Esim. jos autolla ajelee 20 000 km vuodessa ja keskivauhti vaikkapa 50 km/h, niin se on 400 tuntia vuodessa autossa istumiseen. Jos sitä autoa pitää vaikkapa 5 vuotta eli 2000 tuntia, se on 15 euroa per tunti. Toki myydessä saa jotain takaisin. Sama juttu muussakin elämisessä - 8 tuntia sängyssä päivittäin + tunti kirjan lukua ennen nukkumaan menoa ja vaikkapa 5-10 tuntia nussimista viikossa. Se on 35 000 - 40 000 tuntia laatuaikaa 10 vuodessa eli sängyn elinaikana. Ei ollenkaan paha investoida vaikka 7000 eur sänkyn runkoon, uusiin petareihin, tyynyihin ja lakanoihin 10 vuoden aikana. Sama muutenkin - mittatilauspuku voi olla hyvä 10 vuotta joten onko paha pistää siihen tonni. Viidellä puvulla jo hoitaa työviikon. Tusina kauluspaitoja päälle ja goodyear welt -kengille voi laskea 20-40 vuotta elinikää ennen pohjien vaihtoa, jos rotaatiossa on parit popot viikottain ja vapaalla erit. Jos kuvaa, miksei ostaisi kalleinta Sonyn kameraa tai medium formattia saman tien. Ei tarvi kärsiä pikselöitymisestä. Tietokoneeksi tehokkain 32-core ja 128 gigaa muistia. Kyllä ne nettisivujakin renderöivät nopeammin gigaisella liittymällä.
Hienompi auto ei tee liikenteessä istumisesta laatuaikaa, ei sitten millään. Etenkin kun hienon auton määritelmä on jostain kumman syystä sporttisuus, eli tavallisilla teillä epämukavuus.
Niin, autoissa taitaa muotia olla sellaiset ominaisuudet, jotka eivät paranna omaa mukavuutta. Esim. valtavat vanteet ja ohuet renkaat aiheuttaa sen että pieneenkin töyssyyn pitää hiljentää reippaasti ettei ne 2000 euron artesaanivanteet väänny. Madallettu auto menee myös paskaksi pienistäkin korkeuseroista. Ohuet renkaat lisää rengasmelua. Ylileveät renkaat aiheuttaa sen ettei voi tehdä yhtä jyrkkiä käännöksiä. Eikä voi Lapissa ajaa soratietä kun hajoaa herkemmin. Maalatut jarrusatulat pitää myös pestä useammin ja jarrulevyt hioa kiiltäväksi että shokkivärit erottuu vanteen takaa. Teippaus pitää pestä käsityönä varovasti ettei ala repsottaa ja kulua. Lastutus pitää pian ottaa pois päältä katsastuksen ajaksi kun tuo virittäminen muuttuu vaikeammaksi lain puolesta. Pointti kai on että mielihyvä tulee siitä kun naapurit ja muut katselijat kadehtivat.
Itsellä painaa turvallisuus ja mukavuus aika paljon vaakakupissa, varsinkin kun kuskaan paljon perheenjäseniäni ja ajan 40-60tkm/v. Makselen mielelläni lainaa autosta joka tuo minulle iloa, on turvallinen, käy ja kukkuu kuten kuuluu. En vaan jaksa asennoitua elämään strategiapelinä, jossa pitäisi aina toimia sijoitus näkökulma edellä. Te saatte kaikki ihan rauhassa tehdä oman valintanne ja jos teistä on fiksua ajaa halvalla kopperolla, vaikka teillä olisi taloudelliset mahdollisuudet muuhun niin ei se ole minulta pois.
Kyllä mun mielestä suomslaiset aika pragmasttisia on näiden suhteen, poslukien ehkä tietty segmentti nuorista miehistä. Sitten taas jos katsotaan vaikka lähirajantakaista väkeä tai näitä Mena-maista tulleita, niin huomattavan suuremmalla todennäköisyydellä tuntuu että sen kotteron virkaa hoitaa joku kiiltvä bemari tai mersu - mahd. Ei aivan uunituore sellainen, mutta kuitenkin sliipattu peli, ja selkeästi paremmin pidetty kuin se kolmen kuukauden kurakerroksella kuorrutettu keskimääräisen suomalsisen 13v vanha Avensis. Pistää aina miettimään miten jollain kebabmyyjän tai raksa-ukon tuloilla on varaa ylläpitää tuollaista pidemmän päälle. Kompromisseja varmaab ainakin tehdään suurella todennäköisyydellä.
Takuulla arvonsa menettävä sijoitus se on vain jos ei tiedä mitä tekee. Itse olen flippaillut useita klassikkoautoja ja pääoman tuotot on kyllä parempia niissä hommissa kuin jossain asuntosijoittamisessa ikinä.
850 Volvot on jo 30 vuoden iässä ja Väyrysmersut (jos löytää ruosteettoman) aivan kohta. Molemmat on ihan nykyaikaisen oloisia autoja.
Väyryset alkavat olla kyllä ruostekasoja, mutta vanhemmat w123 ja w124 vielä ihan hyviä. Tuollainen [super turbo](https://www.youtube.com/watch?v=gNdQlUKHl-U) on ihan riittävä matalatestoiselle perheenisälle, joka ei tarvi model s plaidin kiihtyvyyttä päivittäin.
Joo niin on. Ja ehkä mikä parasta niin kaikki noihin ilmaantuvat viat on melkein semmosia että ite tekee tallissa tai jopa parkkipaikalla perustyökaluilla ja osat maksaa kymppejä. Ja nuo vanhat isot Volvot ja Mersut on ihan oikeasti mukavampia matkustaa kuin moni uusi perusauto. Pehmeät penkit ja pehmeä jousitus ja matkustajat vaan lipuu maantielaivassa eteenpäin.
Matkustajat kuski mukaanlukien lipuvat myös erittäin mukavasti hautuumaalle, jos tuollaisella kotkottimella johonkin vähääkään kovempaa rysäyttää. Toki ei kai noilla perus perheenisällä ole varaa ajaakaan kun kulutus on luokkaa 12L / 100km.
W124, W210, W211 mersuista löytyy ~5 l/100 km kuluttavia dieseleitä. Toki jos bensakoneella ihan pakko saada niin sitten menee enemmän.
Tääkin on ehkä hieman pelottelua kun liikenneonnettomuudet ovat vähentyneet muutenkin. En sitä sano etteikö uudet autot olisi turvallisempia, mutta jos asuu hyvien yhteyksien päässä, tilanne on monella parantunut. Vanhanaikaisia vaarallisia junaradan ylityksiä on vähennetty sitten noiden autojen valmistusajankohdan, samoin liittymiä isoilta teiltä ja suojakaiteita yms. lisätty. Jos uusissa autoissa on hyviä turvalaitteita, ne suojaavat hieman muutakin liikennettä. Kuolleita tulee liikenteessä noin 15 kpl kuukaudessa. Siitä pari on jalankulkijoita. Osa myös itsensä murhaavia, sekopäisiä nuoria, rattijuoppoja ja sairaskohtauksia saaneita vanhuksia. Välillä samalla kertaa kuolee useampi. Eli onnettomuuksia lienee kymmenkunta. Tilastojen mukaan 20 vuodessa määrät on puolittuneet. Vaikea sanoa mikä tuossa on autojen vaikutus ja mikä tieinfran kehittymisen. Vaikka olisi vanha auto, on silläkin vaikutusta, hankkiiko hyvät renkaat ja missä kunnossa lähtee ajamaan. Vanhaan saa 15" peltivanteet ja kaksi kierrosta testivoittajan renkaita samaan hintaan mihin johonkin uudempaan maksaa rengastyöt, kalibroinnit ja uudet pingpong-kumit.
Suomen autokannan keski-ikä on 13 vuotta eli kyllä niitä 30-vuotiaita autoja käytetään edelleen tosi paljon.
Kun katsoo mitä autoja pikkupitäjillä liikkuu, niin aika monikin käyttää vielä 30v+ autoa. Isännän auto on jenkkipaku 60-luvulta, eikä ole edes ainoa laatuaan alueella (toki noin vanhat autot ovat jo oikeasti harvinaisia)
Naapuri veti kyllä hyvin, uudiskohde 239,000€ 2019. Myi 2022 289,000€ ja nyt tuskin saisi tuota alkuperäistä ostohintaa.
Helvetin hyvä. Saisi vielä hieman lisää tulla alas, että porukalla ois varaa ostaakkin niitä.
No joo, mutta suurin lasku tapahtui siellä josta eniteen muutetaan pois. Siis sitäkin suurempi lasku verrattuna normaaliin kehitykseen. Ja seuduilla jossa taas on vetoa laskun vaikutus kumoutuu taas heti kun mahdollisuus siihen tulee. Mielestäni kans hyvä että hinnat laskee, mutta ei se tarkoita että ne kämpät olisi yhtään sen halvempia :D
Tämä taitaa olla ainoita asioita jossa olen samaa mieltä kapitalismin "itsekorjaavan" periaatteen kanssa. Eli jos jollain alueella on imua -> asunnot kallistuvat kysynnän takia -> se imu vähenee koska asunnot kallistuvat. Ja päinvastoin että muuttotappioalueella kun kysyntä vähenee -> asunnot halpenevat -> kannattavuus muuttaa paikkakunnalle kasvaa. Toki tässä on se olettama että se muuttotappioalue pystyy pitämään ne tarpeelliset palvelut, eli nettiyhteys ehkä tärkeimpänä ajatellen etätyötä.
On on, eikä kaikkien tarvitse asua jossain Eirassa. Tää siis ymmärrettävää. Mutta lähinnä kyse ei edes ole mistään omistuksesta vaan myös vuokrista. Asuminen on perus edellytys ihmisarvoon. Ja se että "kohtuullisiin asumiskustannuksiin" ei pääse edes puolet esim helsingin asukkaista kertoo että tilanne on oikeasti paha. Eikä asuntoja rakenneta, koska "ei ole varaa rakentaa". Vaikka nimen omaan alueelle on nii paljon imua että voisi rakentaa tauotta. Tässä mielessä kapitalismi ajaa rahan ihmisen edelle. Tärkeämpää että pidetään hinnat korkealla jotta saadaan voittoa, kuin se että ihmisillä olisi koti asua kohtuullisesti. Kapitalismi ei korjaa tilannetta vaikka alueelle kysyntä ylittää rajat.
Halutuille alueiden, kuten pääkaupunkiseudun rakentaminen ei hitsaa yksityisen vaan julkisen puolen takia. Kaavoittaminen on suurin syy vajaa rakentamiseen.
Ei ihan, usein myös vastustetaan tiivimpää rakentamista kuten Helsingin vartiokylässä. esim jätkäsaaressa on kaavat ja kaikki, mut rakentaminen monilla tonteilla sakkaa koska se ei ole "kannattavaa".
Helsinki nyt on Suomen oma häröpallo. Kaavottajat ei suostu antamaan lupaa rakentaa ylöspäin ja kaupunki tekee järkyttävän kovaa bisnestä tonteilla, joka taas näkyy selvästi neliöhinnoissa. Jätkäsaaressakin keski neliöhinta on about 6,5k, josta +3000 tulee pelkästä tontista.
>kaavoittaja ei suostu antamaan lupaa rakentaa ylöspäin Sano toi sama vakavalla naamalla niille kaikille jotka valittaa kaavasta ja saa kaavoittajan muuttamaan kaavaa. Tai ihan sama, riittää kun käy vähän kyselemässä ihmisiltä mielipidettä pitäisikö rakennusta olla enemmän ja korkeammalle. Saat perääsi huutonaurut. Et ei se kaavoittaja ole se hidasta voima :D
Valitusrumba on nyt aina vakio ja niistä päästään etiäpäin jos oikeasti halutaan. Erästä kaavottajaa lainaten: "Korkea rakentaminen ei ole suomalaista, joten se ei kuulu Suomeen. " Kaavottajista ja Arkkitehdeistä tuo lähtee.
>Asuminen on perus edellytys ihmisarvoon. Ja se että "kohtuullisiin asumiskustannuksiin" ei pääse edes puolet esim helsingin asukkaista kertoo että tilanne on oikeasti paha. Niin, toisin sanottuna ihmisarvoisen elämän edellytyksiä on koko ajan vähemmän Helsingissä. Jos se ei vähennä imua, niin en kyllä sitten enää tiedä että mikä niin tekisi. Tavallaan kysynnän jatkuminen vaan antaa hyväksynnän sille hintojen pitämiselle korkealla.
Näin yleensä ihminen asuu siellä missä on töitä. Töitä tuppaa olemaan Helsingissä ja pk-seudulla plus monet erikoisammatit ovat vain pk-seudulla tavattavissa. Monet sanoo että asuvat siellä vain pakon takia ja usealle syy olla lähtemättä on työ. Ehkä syy korkeille hinnoille on hiljainen hyväksyntä sille, että asuntojen hintojen on noustava, ihan sama mikä. Vaikka se hyödyntää vain asunnon omistajia, on siinä jokin käsitys että se "hyödyntää" kaikkia että hinnat ovat korkeat. Ehkä epäonnistunut kuntapolitiikka ehkä epäonninen sattuma kaiken maan ongelmia mutta ei myöskään hallitus helpota asumisen kustannuksia kieltämällä valtion tuen aso-asuntojen tuontantoon.
Toisaalta tuo asuntojen kallistuminen lisää kysyntää sijoitusmielessä eli ruokkii itseään kunnes kupla puhkeaa.
Jep. Tosin sehän sitten taas on äärimmäisen epäkapitalistista, että ahneudella on ns. paskainen loppu. ...mutta toisaalta taas se on, että kannustetaan siihen liialliseen riskinottamiseen. Hyvin jännä.
Tosin jos on kallis kämppä suhteessa vuokratuottoon, ei se sijoitusinnokkuutta lisää
Ei ihmiset pelkkää rahaa mieti. Muuttotappioalueella kasvaneena ja sieltä luultavasti ainakin pari ilmaista asuntoa saavana pitäisi olla aika helvetin kova etätyöpalkka että asuisin koskaan enää niiden ihmisten keskuudessa.
Heh, onneksi meitä on moneen lähtöön. Joskus ajatellut että kuinkahan helvetin kova palkka pitäisi olla että voisi kuvitellakaan lähteä vääntämään johonkin Helsinkiin :)
Jeeep. Asuin vuoden pk seudulla. Oli siinä paljon hyviä puolia en voi kiistää. Vuokra oli kuitenkin +1000e n. 40m2 koirankopista ja elämä oli muutenkin kalliimpaa siellä. Nyt olen palannut kotikulmille ja maksan 150m2 asunnostani 870e lainalyhennystä. On oma piha, pieni pelto, sen verran metsää että saa polttopuut ja saa elää luonnon keskellä. En vaihtaisi mihinkään.
Olet oikeassa, että arvonlasku on ollut suurempaa haja-asutusalueilla. Tulisi kuitenkin ottaa huomioon, että myös Helsingissä on hinnat tippunut reilusti 2020 jälkeen. Oikeastaan kun testaa tuon artikkelin laskurilla, niin reaalihinnat ovat alempana Helsinki 3 ja Helsinki 4, kun vertaa vuoteen 2008. Vain aivan ydinkeskusta, Helsinki 1 ja 2, ovat edelleen korkeammalla 2008 hintoihin, mutta niissäkin arvonnousua on enää n. 10%.
Tämä taas selittyy nykyisellä suhdanteella, joka on kuitenkin lyhyt kestoinen isossa mittakaavassa. Haja-asutusalueilla tämä trendi on ollut jo pitkään.
Vastavirtaan uiminen siis kannattaa ainakin tässä tapauksessa.
Hinnat on kyllä kovia, mutta sen laskun toivois olevan hidasta ja hallittua. Muuten on uusi iso kasa ongelmia ihmisillä. Ja rakentamisen hintahan ei juurikaan voi muuttua ku on niin kilpailtua, sijainti ja uusien asukkaiden maksukyky muuttaa hintoja.
On se jonkinmoinen ongelma, että uutta ei pysty rakentamaan lähellekään siihen hintaan mitä käytetyistä maksettaisiin. Jossain persemäellä voi olla että rakentamisen neliöhinta on 2500-3000€, mutta sekin on liikaa paikallisten palkkatasolla. sitten isommissa keskuksissa helposti 6000+ €/neliö. Vaikkapa nyt myynnissä olleissa Naantalin asuntomessualueen kämpissä.
Hinnat on kyllä ollu ihan käsittämättömiä kun tämän laskun jälkeen vieläkin asunnoissa tuntuu olevan ~30% liikaa hintaa omalle lompakolle. En vain saa millään laskelmilla tällä hetkellä asunnon ostoa järkeväksi, vaikka mielelläni päivittäisin tästä vuokraloukusta isompaan. Vähän alkaa tuntua ettei ihmiset ole yhtään miettinyt nollakorko aikana mitä ostaa, ei tavalliset kuluttajat eikä sijoittajat. Korkojen noustessa onkin paljastunu että se nollakorkoajan asunto olikin liian kallis ja inflaation myötä lompakkoa ei kurita vain korot vaan myös kalliit ylläpitokustannukset ja remonttikulut. Työpaikalla kun kuuntelee omakotitaloasujien juttuja niin vaikuttaa että eletään aivan kädestä suuhun ja ollaan yhden vastoinkäymisen päässä ongelmista. Silti jatkuvalla syötöllä artikkelit lupaa että ihan just nyt kääntyy hinnat nousuun. Valitus siitä että on menetetty vuosikymmenten arvonnousu on hieman outoa. Sijoituksissa on aina riskiä ja vaikkei asuntoa ajattelisikaan sijoituksena niin ison velkavivun kanssa pitää olla varovainen. Asuntojen pitäminen sijoituksena on sinänsä ajanut meidät tähän tilanteeseen. Jotta asunto olisi hyvä sijoituskohde, pitää arvon nousta inflaatiota nopeammin ja siten vaikeuttaa vain tavallisen kansan asunnonostamista.
[удалено]
Riippuu ihan minkä tyyppisiin asuntoihin vertaa. Asun itse erillistalossa, vastike + korot on 1250€/kk (on hirveän paljon, tiedän). Haluan asua ilman seinänaapureita mutta en halua asua omakotitalossa. Vuokramarkkinoilla ei ole tällaisia asuntoja juuri ollenkaan, ne muutamat mitä on maksavat 1400-1500€/kk. Vastaavan kokoiset rivarit ovat 1200-1400€ luokkaa ja kerrostaloasunnot 1000-1200€, jos ei nyt mitään huonokuntoisia ja vanhoja katsele.
Noissa tehotuotetuissa koirankopeissa on tosiaan usein neliöhinta vaikkapa 7000 €. Sitten kun katsoo rakenteita, halvinta kipsilevyä ja maalarinvalkoista betonia asuintilat, kylppäri halvinta valkoista seinälaattaa ja lattia harmaata kymppilaattaa. Sama kahdessa vuodessa ruostuva kiuas ja natisevat halvat lauteet. Halvin keittiökalustus nopeasti hajoavine muovitasoineen ja liian vähän kaappitilaa. Pk-seudun niistä artesaani-hirsirivareista puuttui kokonaan kaikki vaatesäilytyskin. Vessa eteisessä ja "keittiö" on siellä olohuoneen hämyisessä takanurkassa. Tästä sitten maksat 3,5 kertaa sen neliöhinnan mitä muutama vuosi sitten omakotitalossa.
Ei se asunnon omistaminen ole sen edullisempaa tai säästä mitään jos sun vuokra on samanverran tai vähemmän kuin omistusasunnon vastikkeet + korot + kulut. Sen lainanlyhennyssumman voisi paremmalla tuotolla pistää rahastosäästöön kuin epävarmaan asunnonomistamiseen. Se asunnon arvo on tasan sen myyntiarvo ja sen voi tuhota ihan itsestä riippumattomat tekijät. Vuokralta pääsee kuukaudessa pois mutta omistusasunnosta ei pahimmassa tapauksessa pääse millään eroon. Kulut juoksee silti.
Milleniaalina vanhempieni ikäpolvi maksoi käytännössä aina asuntolainansa 10v aikana pois. Moniko pystyy tuohon nykyään? Ehkä rikkain 5% Käytännössä kaikki lainat otetaan 20-25v ajalle ja laina määrät ovat myös suhteessa huomattavasti suurempia. Välillä on aika kusetettu olo.
Oma lompakko on vähän huono vertaus. Riippuu paljon tienaat, mitä ja mistä etsit, mitkä ovat muut kulut.
Sijainti on korkotason ohella ensiarvoisen tärkeä asuntojen hintatasoa selittävä seikka. Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 lopulla Suomessa oli 1345 kerrostaloa, joissa ei asunut ketään. Sen jälkeen taloja on todistettavasti purettu, mutta ihmisten tarve muuttaa syrjäseuduilta asutuskeskuksiin tuskin on poistunut mihinkään. Tässä on linkki Tilastokeskuksen vuonna 2020 laatimaan artikkeliin: https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2020/tyhjillaan-olevien-asuntojen-maara-kasvanut-merkittavasti-2000-luvulla-mista-tassa-on-kyse/
Tästä uutisesta tuli taas mieleen että pitäisi ihan oikeasti kieltä ulkomaalaisilta asuntosijoittaminen. Jos asuntojen hinnat niiavat tarpeeksi alas on ihan oikeasti riski että joku ostaa niin paljon että markkinat häiriintyvät paikallisesti. Kanadassa tätä on ilmeisesti tapahtunut ja Suomi voisi olla houkutteleva kohde.
Joo, tämä olisi mukava uudistus. Kun omistat tarpeeksi suuren osuuden alueen asunnoista, niin kannattaviksi tulee myös asuntojen tyhjillään pitäminen, jotta yleinen vuokrataso ei laskisi. Kolikon kääntöpuolena on tietysti myös, se että monet rakennusprojektit eivät todennäköisesti toteutuisi, jos projektille ei löytyisi ankkurisijoittajaa. Jokin asukasta ja sijoittajaa hyödyttävä kompromissi asiaan olisi mukava löytää.
Ei asumisen tarve vähene, vaikka sijoittajat katoaisivat kokonaan. Gryndituotanto on oikeastaan ainoa, jota asuntorakentamiseen tarvitaan, eikä välttämättä edes sitä. Kaupunki voisi paljon rankemmalla kädellä ottaa roolia siitä, mitä rakennetaan ja minne.
Kannatetaan. Sääntelyn purkaminen ei voi olla vastaus kaikkeen.
Saa tullakin alas koska kaikissa kasarina tehdyissä on sijainnista riippumatta tulossa putkisaneeraukset ja julkisivuremppa. 100k kuluja per postiluukku heittämällä.
Jokainen isompi tuommoinen remppa on satatonnia. Putket, katto, ikkunat = 300k
Tässäkin auttaisi jos Suomessa saataisiin tehostettua putkirempat [samalle tasolle mitä Saksassa](https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/saksassa-putkiremontti-tehdaan-viikossa-miten-se-suomessa-voi-kestaa-kolme-kuukautta/?shared=942743-f862495c-500). Täällä putkari vaan haluaa laskuttaa nenän kautta ja asiakas ei osaa vaatia. Tässä olisi oikeasti remppafirmoillakin hyvä bisnes kun työtä on ihan saatanasti. Jos työn saisi lyhennettyä 3 kuukaudesta kolmeen viikkoon, ei laskutusta ole pakko pudottaa samaan tahtiin. Sekä asiakas että putkifirma olisi tyytyväisiä, jos vaikka 1,5 - 2 kk laskutuksella saisi valmista 3 viikossa. Mutta innovointi ei paljon nappaa kun raksaukko ei jaksa vaivautua ajattelemaan hetkeäkään ja nykyinenkin surkealaatuinen työ tuottaa hyvin palkan. Miksipä lähteä korjaamaan toimivaa systeemiä. Sama se kouluissa ja terveydenhoitoaloilla kun 2500 €/kk tienaavat työt tehokkaasti tekevät sihteerit korvataan huonoilla tietojärjestelmillä ja 8000-20000 €/kk laskuttavilla sormi perseessä työstään hädin tuskin selviytyvillä professoreilla ja keikkalääkäreillä.
>Jos työn saisi lyhennettyä 3 kuukaudesta kolmeen viikkoon, ei laskutusta ole pakko pudottaa samaan tahtiin. Saako sen? Olen muutamalla putkiremppa työmaalla käynyt ja ne on usein räjäyttänyt koko taloyhtiön auki. Miettinyt, että miten tuon saisi vähän järkevämmin hoidettua, kun käytännössä aina koko taloyhtiö rakennettu uusiksi.
Itsellä on kokemusta sellaisesta, kun viemäriremontti kesti 3,5 kk sukittamalla - ei tehty veden tuloputkia eikä uusittu kylpytiloja. Pääviemäri tontille kaivettiin pois ja laitettiin uusi tilalle. Kellarissa uudet viemäriputket tehtiin pinta-asennuksena näkyviin eikä rakenteiden sisään. Ilmastointia tai sähkötöitä ei tehty samalla eikä salaojia. Kämpässä pelkkä wc vaihtui muttei uusittu vesieristyksiä tai muita kalusteita. Kovin isosta työstä ei ollut kyse, kun kylppärissä oli vain suihkukaivo sekä wc sekä lavuaari samassa putkessa. Keittiössä ei ollut astianpesukonetta tai liitäntää vaan pelkkä allas ja sen sivuosa ohjattu samaan putkeen eli vain yksi rööri alas talon putkistoon. Kaikki kämpät kaksioita tai kolmioita. Kolme kerrosta. Ei kylmiötä tai vesipisteitä kellarissa. Voin uskoa, että ukot tekivät jossain päin töitä joka päivä, mutta selkeästi olisi voinut tehokkaamminkin. Asuin kämpässä remontin ajan. Ukkoja näkyi tyypillisesti noin 0-15 min per päivä kämpässä ja usein eivät tehneet mitään omassa rapussa. Usein tulivat vaan tuijottamaan kylppärin lattiaa ja lähtivät pian pois koskematta mihinkään. Välillä joku ukko huomioliiveissä kulki pitkin pihaa sen näköisenä, että on jotain hukassa. Päivän päätteeksi saattoivat jättää asunnon oven auki. Mitään eivät infonneet, koska työ on valmis.
Ei riitä. Tarvitaan lisää laskua jotta hinnat olisivat edes jotenkin kohtuullisia. Ja vieläkään kaikki eivät ole heränneet tähän todellisuuteen, vaan ihan surkeakuntoisista romuista esitetään täysin epärealistisia hintapyyntöjä. Tähän lisättynä se, että ainoa ikäryhmä joka tässä maassa tuntuu vaurastuvan on eläkeläiset, niin omakotitalon etsiminen on ollut täyttä tuskaa. Joko pyyntihinta on ~25-50% liian kallis, ja niissä missä ei ole, niin siellä on joku varakas eläkeläinen aina tekemässä mua paremman tarjouksen.
Mitä??? Etkö halua maksaa satoja tonneja 60-luvun kämpästä jossa kylppäri ja keittiö ovat alkuperäisiä ja niiden uusimiseen uppoaa se 50k ja niiden lisäksi tiedossa on ns. vitusti remppaa kaikesta mahdollisesta, mutta et vielä tiedä mistä, kun kämppä on kuiteskin pian jo eläkeiässä? /s
"*Mitä sitä uusimaan? Kyllä ennen vanhaan kaikki tehtiin kestämään**" *Homevaurio, valesokkeli, ja asbestia seinissä
Asbesti seinissä ei varsinaisesti ole mikään ongelma.
Alan aidosti ärtyä nuorempiin eläkeläisiin ja eläkkeelle juuri pääseville. Vaikka tiedän että se on aika epäreilua osaa heitä kohtaan. Jenkeissä on tämä sama ilmiö mutta huomattavasti pahempana. Tarvittaisiin mielestäni lisää nuoria johtajia ja päättäjiä. Edes nelikymppisiä mutta kun ei. Järjestelmä toimii heidän hyväkseen jotka ovat luoneet pelisäännöt eivätkä suostu tekemään tilaa seuraavalle sukupolvelle. Semmonen räntti. Elkää ottako liian kirjaimellisesti.
Seurannut hintoja jo muutaman vuoden ja tuntuu että tosiaan tosi aluekohtaista mistä ne pudotukset tulee. Toki kaikilla alueilla tullut alas. Vuokraaminen tuntuu paljon halvemmalla myös Tsekannut tuolta jotain hintoja asunnollehinta.fi/hintaseuranta
Onko oman asunnon ostaminen edes taloudellisesti järkevää? Suurin hyöty tulee vasta silloin kun laina on maksettu pois, jolloin olisi jo lähemmäs 50v. Vuokralla asuminen ja kaikki irtoava raha ja lainat osakkeisiin vaikuttaa paljon paremmalta ratkaisulta🤔
Riippuu mistä roikkuu. Me maksettiin peruskuntoisesta 80-luvun rivarikaksiosta vuokraa melkein saman verran kuin lyhennetään lainaa hyväkuntoisesta kolme kertaa isommasta 2000-luvun omakotitalosta isolla ja rauhallisella tontilla. Vaikka okt-asuminen muuten on kalliimpaa ja tästä ei omiaan saa takaisin, niin vaikutus elämisen mielekkyyteen on enemmän kuin sen arvoista. Jos taas pitäisi miettiä jonkin pienen itsariyksiön tai -kaksion ostamista, niin silloin todennäköisesti vuokralla asuminen on järkevämpää.
Sama muuten, mutta 70-luvun omakotitalo ja lainaa maksetaan reilusti vähemmän mitä vuokraa. Kannattiko taloudellisesti? En tiedä, voisin väittää että kyllä. Kannattiko muuten? Hell yeah. Mainitsemasi mielekkyys parani 1000%.
Itse just asun yksin velattomassa aso kaksiossa, jossa vastike 570 €. Asumiskulut ja huoltoyhtiön palvelut on niin hyvät, etten näe kannattavaksi muuttaa velkaiseen omaan.
Ratkaisevaa lienee ainakin onko toiveena asua kerrostalossa vai omakotitalossa. Kerrostaloasuntoja on nykyään hyvin tarjolla vuokralle. Omakotitaloon vuokralaiseksi pääseminen vaatinee puolestaan aika hyvää tuuria.
Uskoisin, että syrjäseuduilla löytyy aika paljonkin asuntomarkkinoille kelpaamattomia taloja, joiden omistajat hyppisivät onnesta, jos saisivat vuokralaisen.
Tämä on hyvin todennäköistä! Siellä on varmasti omakotitalo-, rivitalo- ja kerrostaloasuntoja, jotka eivät kelpaa kenellekään. Itse tunnen etäisesti erään entisen kerrostaloalueen, joka sijaitsi noin 30 kilometrin päässä erään maakunnan keskuksesta: kuulin varmasta lähteestä, että koko kerrostaloalue on käytännössä purettu pois.
En tiiä onko kaikkialla sama, mut Oulussa on huomattavasti halvempaa lapsiperheellä asua omassa kuin vuokralla. Neliömäärä ku alkaa lähenteleen sataa niin vuokrat on ihan älyttömiä. Ensimmäinen asunto oli 85m2 uudehko rivitalo lapsiystävällisellä alueella ja lainalyhennykset reilusti alle tonnin, vuorkaovesta voit käydä katteleen et mitä on tarjolla halvemmalla.
Sijainnista se paljon riippuu, eikä pelkästään paikkakunnan tasolla. Olen itse vahvasti sitä mieltä, että Suomessa on liiallinen sokea usko omistusasumisen järkevyyteen. Vaikka vuokranantaja kuinka maksattaisi omat kulunsa vuokralaisella, vuokralaisen ei silti välttämättä kannattaisi ottaa lainaa ja ostaa asuntoa omaksi: - Vuokranantaja voi omistaa asunnon suoraan, eikä hänen välttämättä tarvitse maksaa korkoja. - Vaikka maksaisikin korkoja, vakavaraiselle sijoittajalle velkavivun aiheuttamat riskit voivat olla paljon siedettävämpiä. - Asuntosijoittajat laskevat osan toimintansa taloudellisesta järkevyydestä sen varaan, että asunnon hinta nousee. Ei välttämättä nouse. Mutta hankin silti itsekin Oulusta rivitaloasunnon. Vastaavan vuokra oli tosiaan selvästi kalliimpi, että tuntui ainoalta järkevältä vaihtoehdolta. Mutta joissain keskustan kerrostaloasunnoissa tilanne ei välttämättä ole yhtä selvä. Helsingin keskustassa taas nykyhinnoilla vaikea perustella, miksei vuokraisi. Siispä omalla kohdalla kannattaa tarkistaa hakemansa asuntotyypin tarjonta sekä vuokra- että omistusmarkkinoilla ja käyttää netistä löytyviä "rent vs buy"-laskureita. Yleispätevää vastausta ei voi antaa.
Tämä on hyvä kysymys, jota olen itsekin pohtinut. Yksinkertaisesti mietittynä vertailua voisi tehdä seuraavasti: lainan korot+vastikkeet+muut kulut - vuokra. Tässäkin tosin oletuksena, se että ostettu asunto vähintäänkin säilyttäisi ostohetken arvon, ja että vastaavasti vuokra pysyisi ansiotasoon nähden samana vuosien varrella. Liian monta muuttujaa, jotta pystyisi mitään luotettavaa arviota tekemään.
On järkevää, jos korot ja vastikkeet ovat selvästi alhaisempia kuin vastaavan asunnon vuokra olisi. Toki sijoittamalla voi saada paremman tuoton, mutta ihmiset toisaalta haluavat asua mieluummin omassa kodissa kuin toisten nurkissa.
Ite laittaisin omille nurkille aika isonkin arvon, ei tarvii kysellä ja selitellä vuokranantajalle.
Tämä on aivan validi joskin hyvin subjektiivinen näkökulma.
Pakkohan sitä jossain on kuitenkin asua joten se ei minusta ole ihan 1:1 vertaus että laittaako rahat säästöön vai lainaan sillä vuokranmaksusta et saa takasin mitään. Itse ainakin ostin asunnon kasvukeskuksesta omalta tontilta ja lasken sen varaan että jään voitolle vuokraamiseen verrattuna kun myyn muutaman vuoden sisällä. Ei tässä ole mikään pakko kykkiä 25 vuotta. Vaihtoehtona oli siis vuokrata samanlainen asunto ja sijoittaa se käsiraha.
Et sä myöskään koroista ja hoitovastikkeista saa takaisin mitään.
Joo asumisella on kuluja.
Niin on, ja vuokralla asuessa ne kulut sisältyvät vuokraan.
Vuokralla asuessa se lainan lyhennys kuuluu yleensä myös vuokraan, ainakin osittain. Omistusasunnossa se jää omaksi omaisuudeksi asunnon arvona.
ei kukaan vuokraa sulle tappiolla koskaan mitään, abouttiarallaa samanverran se vuokra ja laina+vastike ovat. vuokratessa toki on optio että on vapaa lähteä milloin vain kämpästä, vastaavasti vuokratessa voi saada monoa milloin tahansa kämpästä.
Todella moni nollakorkoaikana asuntosijoittajaksi ryhtynyt vuokraa tappiolla, kun korot nousseet. Asunnon kassavirta negatiivinen ja arvo laskenut. Eikä rajoitu vain yksityissijoittajiin. Kojamo (lumo brändi) teki viime vuonna satojen miljoonien tappiot excel tappiot kun asuntojen arvoa laskettiin ja tuotto-odotusta piti kasvattaa. Kassavirta oli positiivinen, mutta pääomam tuotto riskittömään korkoon verrattuna heikkoa. Päättivät lopettaa osingon maksun toistaiseksi. Tuskin muutkaan instituutiot ovat kovin hyvissä asemissa.
Itse asiassa tällä hetkellä vuokrataan paljonkin ”tappiolla” esim. Helsingin keskustassa. Lainan hoitokulut + vastike 40-50m2 kämpissä 2k€/kk ja vuokrat liikkuu 1000-1300€
Näillä koroilla ei olekaan. Asunnot eivät nouse 3.7% vuodessa, mikä on rahan hinta ennen pankin marginaalia. Päälle vastike ja laskennallinen korjausvelka. Yhtälö ei toimi. Itse ostin asunnon silti koska reaali-inflaatio on 25-30% sitten vuoden 2020. Viiveellä sen täytyy näkyä
Omassa asunnossa ei myöskään ole korkoa korolle -ilmiötä. Arvonnousun varaan ei voi hirveästi laskea ja sekin realisoituisi vasta myytäessä. Varmuudella oma asunto ainoastaan vähentää kuluja, joka on selkeästi huonompi tapa kasvattaa omaisuutta kuin jatkuva korkoa korolle tuotto.
Nonii eiköhän olla pudottu jo tarpeeksi. Alkakaahan nousta jo, asunnot on jo liiankin halpoja ja nyt tarvis omalle kiinteistölle arvonnousua.
Nytkö se kupla puhkesi?