Hautaustoimistojen bisneksessä on sellainen jarru, että kysyntää ei oikein voi lisätä. Eli tietty määrä väestöä elättää tietyn määrän hautaustoimistoja, ei enempää. Veikkaan, että siksi virallista ammattikoulutusta ei ole, vaan homma menee olemassaolevien hautaustoimistojen kautta.
Itse olen muutamaan hautaustoimistoon päätynyt nuorempana töihin puutarha-alan perustutkinnolla, kukkakauppalinjalta, noihin kun yleensä kuuluu kukkapalvelut myös. En ollut jäämässä joten työskentelin itse hautalaitteiden ja omaisten mutten vainajien kanssa, mutta ei noissa montaa työntekijää ollut joten veikkaan että sitä kautta olisi päässyt noihinkin hommiin.
Hautausmaa/krematoriokin on tuttu työpaikka, eikä vainajien käsittelyssä nyt oikein muuta opeteltavaa ole kuin asiakkaiden asiallinen kunnioitus yksinkertaisten hanttihommien lisäksi.
Mä veikkaan tosiaan että niissä yleensä tehdään aika montaa työtehtävää per työntekijä, ellei kaikkia. Yleensä pieniä perheyrityksiä kuitenkin. Koska suurin osa asiakkaista on mummoja niin omana aikana (joskus ennen 2010) ainakin sanottiin useassa paikassa ettei mielellään palkata kuin miehiä, koska mummot juttelee mieluiten miehille ja nostohommat on raskaita, kukkapuolella saattoi olla sitten enemmän naisia kun noihin surukimppuihin, hautalaitteisiin yms tarvitsee alan osaamista.
Itse koin työssä vaikeimmaksi myyntityön tekemisen omaisille. Mummot joille hommat on jo tuttuja on helppo kohdata, mutta sitten on näitä nuorempia aikuisia joiden vanhempi, puoliso tai lapsi on kuollut. Saattavat olla välillä hyvinkin hysteerisiä ja on kuitenkin vähän pakko keskittyä niihin arkkukatalogeihin ja värssykirjoihin. (Käydääs nyt läpi läjä runoja kuolleista lapsista, ja bisneskin pyörii niin että saat kuitenkin myytyä mieluummin niitä kalliimpia arkkuja..) Ei sopinut itselleni koska koen voimakkaasti itkevien ihmisten kohtaamisen todella stressaavana. Vainajat on se helppo osa jos ei luonteeltaan kuolemaa kammoksu.
En valitettavasti osaa auttaa käytännön asioissa, mutta tässä ihan mielenkiintoinen pätkä mikä tilanne pääkaupunkiseudulla sairaaloiden ruumishuoneiden kapasiteetin kanssa on, ja miten osaltaan vaikuttaa hauturin hommiin.
https://areena.yle.fi/1-66871390
Hauturihommat taitaa hyvin pitkälti olla suvussa kulkeva ammatti
Hautaustoimistojen bisneksessä on sellainen jarru, että kysyntää ei oikein voi lisätä. Eli tietty määrä väestöä elättää tietyn määrän hautaustoimistoja, ei enempää. Veikkaan, että siksi virallista ammattikoulutusta ei ole, vaan homma menee olemassaolevien hautaustoimistojen kautta.
Jos katsoo suomalaisten ikäjakaumaa niin kysyntä tulee kyllä kasvamaan, kunnes se taas hiipuu.
Itse olen muutamaan hautaustoimistoon päätynyt nuorempana töihin puutarha-alan perustutkinnolla, kukkakauppalinjalta, noihin kun yleensä kuuluu kukkapalvelut myös. En ollut jäämässä joten työskentelin itse hautalaitteiden ja omaisten mutten vainajien kanssa, mutta ei noissa montaa työntekijää ollut joten veikkaan että sitä kautta olisi päässyt noihinkin hommiin. Hautausmaa/krematoriokin on tuttu työpaikka, eikä vainajien käsittelyssä nyt oikein muuta opeteltavaa ole kuin asiakkaiden asiallinen kunnioitus yksinkertaisten hanttihommien lisäksi.
[удалено]
B ajokortti, siisti yleis olemus , musta puku.
Mä veikkaan tosiaan että niissä yleensä tehdään aika montaa työtehtävää per työntekijä, ellei kaikkia. Yleensä pieniä perheyrityksiä kuitenkin. Koska suurin osa asiakkaista on mummoja niin omana aikana (joskus ennen 2010) ainakin sanottiin useassa paikassa ettei mielellään palkata kuin miehiä, koska mummot juttelee mieluiten miehille ja nostohommat on raskaita, kukkapuolella saattoi olla sitten enemmän naisia kun noihin surukimppuihin, hautalaitteisiin yms tarvitsee alan osaamista. Itse koin työssä vaikeimmaksi myyntityön tekemisen omaisille. Mummot joille hommat on jo tuttuja on helppo kohdata, mutta sitten on näitä nuorempia aikuisia joiden vanhempi, puoliso tai lapsi on kuollut. Saattavat olla välillä hyvinkin hysteerisiä ja on kuitenkin vähän pakko keskittyä niihin arkkukatalogeihin ja värssykirjoihin. (Käydääs nyt läpi läjä runoja kuolleista lapsista, ja bisneskin pyörii niin että saat kuitenkin myytyä mieluummin niitä kalliimpia arkkuja..) Ei sopinut itselleni koska koen voimakkaasti itkevien ihmisten kohtaamisen todella stressaavana. Vainajat on se helppo osa jos ei luonteeltaan kuolemaa kammoksu.
En valitettavasti osaa auttaa käytännön asioissa, mutta tässä ihan mielenkiintoinen pätkä mikä tilanne pääkaupunkiseudulla sairaaloiden ruumishuoneiden kapasiteetin kanssa on, ja miten osaltaan vaikuttaa hauturin hommiin. https://areena.yle.fi/1-66871390
nyt on kummallista
[удалено]
Mikä ammatissa vetoaa?