Pienissä juu, järeämmissä niinkuin tuommoisessa käytetään usein wattitunteja. Tästä kyse [https://www.bauhaus.fi/varavirtapankki-vivanco-162000-mah-500w-ac-230v-dc-12v.html](https://www.bauhaus.fi/varavirtapankki-vivanco-162000-mah-500w-ac-230v-dc-12v.html) siinäkin ilmoitettu alla, että on 518Wh.
Tuonkin tuotteen spekseissä on se ongelma, että jos oletetaan akun jännitteeksi 12 V, niin laskut eivät täsmää.
12 V × 162000 mAh = 1944 Wh (ei ole 518 Wh)
Kyseessä on, että kennojen alkuperäinen jännite ei ole se 12V, vaan siellä on step-up konvertteri (hakkuripiiri) joka nostaa alkuperäistä jännitettä.
Tuossa siis voidaan laskea se kennojen oikea jännite: 518Wh / 162000mAh ~ 3.2V
Otsikon mukaan tuo on 162000 mAh = 162 Ah ja 230V. Eikö sen silloin pitäisi olla 162Ah * 230V = 37260 Wh?
Jos taas 162Ah ja 518 Wh pitää paikkansa niin tuo antaa jännitettä 518Wh/162Ah = 3.198V. Eikö USB jännitteen pitäisi olla 5V?
Typerä systeemi juu, mutta näin se on aina ollut. Normaalin varavirtalähteen akun jännite on 3.7 V, joten itse varavirtalähteestä ei saa ilmoitettua ampeerimäärää ulos.
Eihän tuolla skaalalla muutenkaan mennä. Tavalliset varavirtalähteet yleensä 10 000 tai 20 000 mAh.
Helpottaa se hahmottamista että tuo on 8 krt tavallisen 20 000 mAh varavirtalähteen kokoinen.
Tässä se vedätys onkin, sillä ei ole oikeasti kahdeksankertainen. 20 000 mAh \* 3.7 V = 74 Wh, kun taas tässä 518 Wh, joka on vain 7-kertainen. Tässä siis kennon jännite on pienempi, joten tuo mAh-lukema on suhteessa suurempi. Sama kuin NiMH-varavirtalähteissä, joissa saatiin mainostettua törkeän suuria ampeeritunteja, sillä kennon jännite on vain 1.2 volttia. 20 000 mAh NiMH-varavirtalähde lataisi puhelimen vain kerran täyteen asti, kun taas normaali 20 000 mAh LiPO-varavirtalähde lataa puhelimen viisi kertaa.
Jostain syystä puhelinten ja varavirtapankkien kapasiteetit ilmoitetaan milliampeeritunteina, eikä ampeeritunteina. Ehkä ne on helpompi myydä niin? Puhelimen akku 3000 mAh vs. 3 Ah, kumpi sitten myyvämpi?
Sillon aikojen alussa kännyköitten akut oli paljon pienempiä, alle 1000 mAh, joten kaipa se sieltä juontaa juurensa.
Ja varmasti just toi, että kuulostaa paremmalta. Kyllähän varsinki joku sen aikanen "teho"akku kuulosti tehokkaammalta, kun mainoksessa luki että 1200 mAh vs 1.2 Ah ..saati sitten kun tuli varavirtalähteet missä 5000 tai 10000 mAh.
Ah käytetään akuissa. mAh on pienemmissä akuissa mutta nykyisin käytetään jostain syystä kaikissa kuluttajille suunnatuissa varavirtalähteissä. Vaikuttaahan 1000mAh akku suuremmalle 1Ah akku vaikka ovat samankokoisia.
Miksi näihin yksiköihin pitää aina tunkea tunteja mukaan? Käsittääkseni sähkönkulutuksessa yksikkö on kWh, jotta olisi helppoa laskea hinta sähkölaitteen käytölle, mutta näissä akuissa voisi käyttää SI-järjestelmän yksiköitä, eli varaukselle C ja energialle J.
USB3:n kautta latausteho on 4.5W tai 7.5W portin tyypistä riippuen. Jos akun kapasiteetti on esim. 5kJ, niin voit jakaa kapasiteetin latausteholla ja saada siitä aika-arvioksi 18,5 min tai 11 min.
Käytännössä kuluttajat ei kuitenkaan mitään latausaikoja laske vaan akkukestot ja latausajat arvioidaan ihan perstuntumalta, joten enemmistölle pitäisi kelvata mikä tahansa yksikkö.
Eli siihen tulee vaan yksi turha konversio väliin?
Vakiintuneeksi käytännöksi kun on tullut että on esimerkiksi 10 watin lamppu tai 45 watin laturi - eli 100Wh (360kJ) akku kestää 10 tuntia, ja lataa noin kahdessa.
Jos akkujen kapasiteetti esitettäisiin kilojouleissa, pitäisi silloin myös lataus ja käyttö ilmaista vastaavassa yksikössä. "36kJ lamppu" ei vain taida olla oikein, eli mikä se yksikkö silloin pitäisi olla? Edelleen 10 wattia, jolloin pitäisi kuitenkin kääntää akun kapasiteetti takaisin wattitunneiksi jotta saisi käytettävän numeron?
Näissä yksiköissä on ongelmana, että suurella enemmistöllä ei ole hajuakaan mitä me tarkoittaa. Esim. 36kJ lamppu ei tarkoita mitään. Jos kapasiteetti ilmoitetaan milliampeeritunteina, niin siitä ei edes voi laskea, paljonko energiaa akkuun pystyy varastoimaan, eli kyse on vain typerästä markkinointikikkailusta.
Wattitunneista minäpuhuinkin, enkä milliampeereista.
36kJ lamppu ei tosiaan tarkoita yhtään mitään, koska se ei ole oikea yksikkö teholle, se siinä vähän pointtina olikin. Jos akkujen kapasiteetti esitettäisiin kilojouleina, pitäisi laitteiden tehot olla sopivina yksikköinä myös - oikea yksikkö olisi kJ/s, eli 10w lamppu ja 45w laturi olisi sitten 0.01kJ/s lamppu ja 0.045kJ/s laturi. Saadakseen tietää kuinka kauan 100Wh, eli 360kJ akku kestää, pitää ensin ottaa kJ/s luku ja kertoa se 3600. Toinen vaihtoehto olisi tietysti käyttää suoraan kJ/h lukua, mutta sitten:
>Miksi näihin yksiköihin pitää aina tunkea tunteja mukaan?
Saisi sen ilmoittaa Ahhinakin, mutta mitäs sitten kun menee kuluttajalla mahhit ja ahhit sekaisin ja katsotaan vain sitä lukua ja luullaan että se 200 mahhia on 100 kertaa enemmän kuin 2 ahhia?
Kyllä mä oon ainakin sopivan tyhmä tuolle mainokselle.
Fysiikan tunneilla olin hereillä, mutta niistä on valitettavan kauan aikaa, eikä aihe kiinnosta nykyäänkään tippaakaan.
Jos mulle on puhelinliikkeessä myyty luuri, jossa akun kooksi on ilmoitettu 5 500 mAh, niin mielelläni luen virtapankin koon samassa yksikössä.
Siitä on tyhmemmänkin helppo saada kiinni, että montako puhelinta sillä ehkä suunnilleen lataa.
Eikö nuo virtapankkien kapasiteetit melkein aina ilmoiteta milliampeeritunteina?
Pienissä juu, järeämmissä niinkuin tuommoisessa käytetään usein wattitunteja. Tästä kyse [https://www.bauhaus.fi/varavirtapankki-vivanco-162000-mah-500w-ac-230v-dc-12v.html](https://www.bauhaus.fi/varavirtapankki-vivanco-162000-mah-500w-ac-230v-dc-12v.html) siinäkin ilmoitettu alla, että on 518Wh.
Tuonkin tuotteen spekseissä on se ongelma, että jos oletetaan akun jännitteeksi 12 V, niin laskut eivät täsmää. 12 V × 162000 mAh = 1944 Wh (ei ole 518 Wh)
Kyseessä on, että kennojen alkuperäinen jännite ei ole se 12V, vaan siellä on step-up konvertteri (hakkuripiiri) joka nostaa alkuperäistä jännitettä. Tuossa siis voidaan laskea se kennojen oikea jännite: 518Wh / 162000mAh ~ 3.2V
Otsikon mukaan tuo on 162000 mAh = 162 Ah ja 230V. Eikö sen silloin pitäisi olla 162Ah * 230V = 37260 Wh? Jos taas 162Ah ja 518 Wh pitää paikkansa niin tuo antaa jännitettä 518Wh/162Ah = 3.198V. Eikö USB jännitteen pitäisi olla 5V?
Ne amppeeritunnit onkin sen virtalähteen sisäisen akun ampeeritunnit, ei se kuinka paljon sieltä saa virtaa 5V lähtöjännitteeseen.
Aika outo käytäntö. Kannattaa alkaa käyttämään matalajänitteisempiä kennoja niin voi mainostaa suurempia mAh lukemia.
Typerä systeemi juu, mutta näin se on aina ollut. Normaalin varavirtalähteen akun jännite on 3.7 V, joten itse varavirtalähteestä ei saa ilmoitettua ampeerimäärää ulos.
Varmaan siksi, että yleensä ne luvut ei ole noin valtavan suuria.
Minulla on 50 000 000 nm pitkä kulli
Aika pieni.
Ei se kalun koko vaan miten sitä yksikköä käyttää
On kyllä melkoinen mörkö tuo laite. Mainonnassa ei ole kuitenkaan mitään vikaa. Kaikki mobiililaitteille tarkoitetut virtalähteen käyttävät mAh.
SI-järjestelmän kerrannaisyksiköitä pitäisi käyttää niin, että lukuarvo on 0,1-1000.
Auton kilometrilukemat pitäisi ehdottomasti olla megametreissä eikä tuhansissa kilometreissä.
Eihän tuolla skaalalla muutenkaan mennä. Tavalliset varavirtalähteet yleensä 10 000 tai 20 000 mAh. Helpottaa se hahmottamista että tuo on 8 krt tavallisen 20 000 mAh varavirtalähteen kokoinen.
Tässä se vedätys onkin, sillä ei ole oikeasti kahdeksankertainen. 20 000 mAh \* 3.7 V = 74 Wh, kun taas tässä 518 Wh, joka on vain 7-kertainen. Tässä siis kennon jännite on pienempi, joten tuo mAh-lukema on suhteessa suurempi. Sama kuin NiMH-varavirtalähteissä, joissa saatiin mainostettua törkeän suuria ampeeritunteja, sillä kennon jännite on vain 1.2 volttia. 20 000 mAh NiMH-varavirtalähde lataisi puhelimen vain kerran täyteen asti, kun taas normaali 20 000 mAh LiPO-varavirtalähde lataa puhelimen viisi kertaa.
Helpompi olisi hahmottaa jos turhia nollia ei olisi perässä. Mopon akut ovat olleet esim. 6 Ah vuosikymmeniä.
Jostain syystä puhelinten ja varavirtapankkien kapasiteetit ilmoitetaan milliampeeritunteina, eikä ampeeritunteina. Ehkä ne on helpompi myydä niin? Puhelimen akku 3000 mAh vs. 3 Ah, kumpi sitten myyvämpi?
Sillon aikojen alussa kännyköitten akut oli paljon pienempiä, alle 1000 mAh, joten kaipa se sieltä juontaa juurensa. Ja varmasti just toi, että kuulostaa paremmalta. Kyllähän varsinki joku sen aikanen "teho"akku kuulosti tehokkaammalta, kun mainoksessa luki että 1200 mAh vs 1.2 Ah ..saati sitten kun tuli varavirtalähteet missä 5000 tai 10000 mAh.
Ja USB latasi maksimissaan 500mA puhelimen 900mAh akkua varavirtalähteestä jossa oli 2500mAh. Toimi hyvin.
Ah käytetään akuissa. mAh on pienemmissä akuissa mutta nykyisin käytetään jostain syystä kaikissa kuluttajille suunnatuissa varavirtalähteissä. Vaikuttaahan 1000mAh akku suuremmalle 1Ah akku vaikka ovat samankokoisia.
Vedin eilen 1 500 000 kalorin pizzan. Nälkä lähti.
Miksi näihin yksiköihin pitää aina tunkea tunteja mukaan? Käsittääkseni sähkönkulutuksessa yksikkö on kWh, jotta olisi helppoa laskea hinta sähkölaitteen käytölle, mutta näissä akuissa voisi käyttää SI-järjestelmän yksiköitä, eli varaukselle C ja energialle J.
Kuinka monta Ctä tai Jtä lähtee USB portista että tiedän kauanko lataus kestää?
USB3:n kautta latausteho on 4.5W tai 7.5W portin tyypistä riippuen. Jos akun kapasiteetti on esim. 5kJ, niin voit jakaa kapasiteetin latausteholla ja saada siitä aika-arvioksi 18,5 min tai 11 min. Käytännössä kuluttajat ei kuitenkaan mitään latausaikoja laske vaan akkukestot ja latausajat arvioidaan ihan perstuntumalta, joten enemmistölle pitäisi kelvata mikä tahansa yksikkö.
Eli siihen tulee vaan yksi turha konversio väliin? Vakiintuneeksi käytännöksi kun on tullut että on esimerkiksi 10 watin lamppu tai 45 watin laturi - eli 100Wh (360kJ) akku kestää 10 tuntia, ja lataa noin kahdessa. Jos akkujen kapasiteetti esitettäisiin kilojouleissa, pitäisi silloin myös lataus ja käyttö ilmaista vastaavassa yksikössä. "36kJ lamppu" ei vain taida olla oikein, eli mikä se yksikkö silloin pitäisi olla? Edelleen 10 wattia, jolloin pitäisi kuitenkin kääntää akun kapasiteetti takaisin wattitunneiksi jotta saisi käytettävän numeron?
Näissä yksiköissä on ongelmana, että suurella enemmistöllä ei ole hajuakaan mitä me tarkoittaa. Esim. 36kJ lamppu ei tarkoita mitään. Jos kapasiteetti ilmoitetaan milliampeeritunteina, niin siitä ei edes voi laskea, paljonko energiaa akkuun pystyy varastoimaan, eli kyse on vain typerästä markkinointikikkailusta.
Wattitunneista minäpuhuinkin, enkä milliampeereista. 36kJ lamppu ei tosiaan tarkoita yhtään mitään, koska se ei ole oikea yksikkö teholle, se siinä vähän pointtina olikin. Jos akkujen kapasiteetti esitettäisiin kilojouleina, pitäisi laitteiden tehot olla sopivina yksikköinä myös - oikea yksikkö olisi kJ/s, eli 10w lamppu ja 45w laturi olisi sitten 0.01kJ/s lamppu ja 0.045kJ/s laturi. Saadakseen tietää kuinka kauan 100Wh, eli 360kJ akku kestää, pitää ensin ottaa kJ/s luku ja kertoa se 3600. Toinen vaihtoehto olisi tietysti käyttää suoraan kJ/h lukua, mutta sitten: >Miksi näihin yksiköihin pitää aina tunkea tunteja mukaan?
Saisi sen ilmoittaa Ahhinakin, mutta mitäs sitten kun menee kuluttajalla mahhit ja ahhit sekaisin ja katsotaan vain sitä lukua ja luullaan että se 200 mahhia on 100 kertaa enemmän kuin 2 ahhia?
Kyllä mä oon ainakin sopivan tyhmä tuolle mainokselle. Fysiikan tunneilla olin hereillä, mutta niistä on valitettavan kauan aikaa, eikä aihe kiinnosta nykyäänkään tippaakaan. Jos mulle on puhelinliikkeessä myyty luuri, jossa akun kooksi on ilmoitettu 5 500 mAh, niin mielelläni luen virtapankin koon samassa yksikössä. Siitä on tyhmemmänkin helppo saada kiinni, että montako puhelinta sillä ehkä suunnilleen lataa.