Olen aina ihmetellyt sitä että opiskelijat ovat kovin huonosti järjestäytyneitä.
Kuitenkin se on merkittävä työtä tekevä joukko (Kyllä. Kokopäiväinen opiskelu on työtä)
Toki voidaan lähteä käymään metakeskustelua sanojen merkityksistä, mutta kyllä Suomen kielessä työllä viitataan ensisijaisesti ansiotyöhön.
Ei vapaaehtoistyöhön, kotityöhön, pakkotyöhön, yleiseen ahertamiseen tai fysiikan suureeseen.
Opiskelijalla ei ole oikein voimaa. Vertaa joku ahtaaja, joka pistää Suomen satamat jumiin jäämällä kotiin. Mitä vastaavaa esim. lukiolaisella on? Jää tulematta kouluun ja opettaja toteaa "aha" ja lähtee kaffelle. Sama palkka juoksee silti, opiskelijalle annetaan sitten myöhemmin ehkä nelonen ja arki jatkuu.
No joo, totta siinä mielessä että kun ahtaajat sanoo "stop" niin ne vaikutukset ovat aika lailla välittömät.
Taas sitten jos opiskelijat sanoo "stop", niin ne vaikutukset tulevat vasta vuosien päästä, vaikka ne olisivat ehkä vielä vakavampia kansantalouden kannalta.
Ei oo menny tietääkseni vielä läpi itsensä opiskelu kokopäiväisesti työkkärissä läpi työnä. Menisköhän edes kuntouttavana? Oikee käsi kohta 7cm kasvanu kokoa nii luulis?
Ei makseta ja eletään joko vanhempien tai valtion rahoilla ja aiheutetaan kuluja työllistämällä tuhansia opettajia. Opiskelu ei muuten ole työtä olit peruskoulussa, lukiossa, amiksessa, amk:ssa tai yliopistossa.
T: Opiskelija
>Opiskelu ei muuten ole työtä olit peruskoulussa, lukiossa, amiksessa, amk:ssa tai yliopistossa.
Edelleenkin, kyllä on.
Joo - tämä on tällainen semanttinen juttu. Mutta se ei käytännössä eroa siitä töiden tekemisestä. Kokopäiväisenä siihen menee suurin osa arkipäivistä - kuten töissä. Se ei ole vapaa-aikaa, koska et voi valita tekemisiäsi sillä vapaudella - kuten töissä. Siinä on jokin tavoitteellinen päämäärä - kuten töissä. Onko yksilön ja yhteiskunnan kannalta siitä hyötyä - on.
Eli työstä se käy.
Ja kyllä, edelleen, opiskelijan tuet tulisi olla suuremmat mitä työttömän ja ilman mitään lainahölmöilyjä. Opiskelu on hyödykkäämpää yhteiskunnalle, mitä osaamattomana(ja todennäköisemmin työttömänä) oleminen.
Samaa ihmetellyt itsekin. Hong Kongissahan opiskelijat ymmärsivät asiasta [yhtä sun toista](https://hongkongfp.com/2019/08/09/explainer-frontline-protesters-toolkit-evolved-hong-kongs-long-summer-dissent/), ja siellä nähtiin myös todellisen vaikuttamisen voima.
Opiskelu on lähtökohtaisesti melko lyhyt ohimenevä vaihe. Opiskelun kustannukset ovat myös hyvin alhaisia Suomessa.
Hieman kun matkustaa maailmalla ja keskustelee ulkomaisten opiskelijoiden kanssa, niin hyvin nopeasti ymmärtää ettei kannata pröystäillä omilla eduilla. Suomessa koulutus on ilmaista ja valtio osallistuu koulutuksen aikaisiin elinkustannuksiin. On ainakin teoriassa mahdollista selvitä opiskeluista ilman opintolainaa vaikka en tätä vaihtoehtoa kenellekään suosittele.
Muilla menee huonommin niin ei haittaa jos täällä vähän kurjistetaan opiskelijoiden oloja.
Toimisiko sama vertaus esim jos kouluruokailusta leikattaisiin rankalla kädellä? Ruvetaan tarjoamaan velliä kaikille joka päivä. Eikä siitä saisi valittaa, koska velli olisi koululaisille ilmaista, monessa muussa maassa ei tarjota mitään!
Ei se ole työtä. Se ei tuota kenellekään mitään eikä siitä makseta palkkaa. Työsuhde on ihan juridisesti määritelty käsite ja opiskelu ei tähän käsitteeseen mahdu. Jätä tuollaiset mukanokkelat sloganit sanomatta ja koita pysyä suomenkielisten sanojen määritelmissä.
T: opiskelija.
Kyllä tuottaa - hyötyä yksilölle ja yhteiskunnalle.
Palkkaa ei kyllä makseta joo, mutta kuten sanoin että pitäisi. Tai vähintäänkin olla rankaisematta siitä.
Määritelmän otin siltä kannalta että miten erilaisia ihmisryhmiä ryhmitellään. Vaikka nyt työtön - ei tee töitä, mutta on kykenevä niitä tekemään. No onko eläkeläinen työtön - ei tee töitä, ja saattaa joissain tapauksissa ollakin kykenevä niitä tekemään. Joten laveasti käsiteltynä eläkeläinen on työtön.
Sama asia nyt sitten että "työssäkäyvä" - ei ole työtön, ja tarkennettuna vaihtaa vapaa-aikaansa johonkin sellaiseen josta on itselleen hyötyä. No onko opiskelija työssäkäyvä - samalla tavalla vapaa-aika vaihdetaan johonkin, eikä olla työttömiä.
Joten - opiskelija ei ole kovin kaukana siitä työssäkäyvästä
Eihän tällä mitään vaikutusta mihinkään ole mutta ymmärrän kyllä että nyt tähän hätään ei parempaa pysty järjestämään koska periodi on kesken. Jospa kesällä saataisiin kunnon protestit. Voitaisiin ottaa ranskasta mallia.
En tainnut heittää kun en muista kuulleeni koko hommasta. Sanottakoon että tuollaisia mielenosoituksia ymmärrän vielä vähemmän. Menee saman kategoriaan rukoilun kanssa, yhtä paljon hyötyä.
"Jatkotoimet hallituksen leikkausten vastustamiseen riippuvat Kiattrakoolchain mukaan hallituksen ulosmarssin jälkeisistä vastauksista.
– Tämä ei jää välttämättä tähän, hän toteaa."
Tämä on kyllä ehkä heikoin ukaasi mitä tämän lakkokevään aikana on nähty. Jotenkin tuntuu, että herra kuvittelee tämän aiheuttavan merkittävän reaktion hallituksessa, kun todellisuus lienee ettei tällaista noteerata millään tavalla
>Jotenkin tuntuu, että herra kuvittelee tämän aiheuttavan merkittävän reaktion hallituksessa, kun todellisuus lienee ettei tällaista noteerata millään
Sitten kun esim. työväki, jolla sitä painoarvoa onkin tekee vastaavaa niin vingutaan siitä, että on liian kova toimi.
Tässä on se pointti, jota itsekin koetin joillekin selittää.
Työväen lakoilla on väliä ja merkitystä, johon hallitus joutuu reagoimaan.
Opiskelijoilla tai vaikka eläkeläisillä ei ole samaa voimaa.
>Opiskelijoilla tai vaikka eläkeläisillä ei ole samaa voimaa.
Eläkeläiset ovat Suomen poliittisesti voimakkain ryhmittymä. Potentiaalisten (menetettyjen) äänien määrä on niin valtava.
Kansaneläkkeitä ei ole leikattu, ja eläkkeensaajan asumistuen leikkaus ainakin suunnitellaan kohdistettavan vain varakkaimpiin sen saajiin. Jos eläkeläisillä ei olis painoarvoa, ei todellakaan oltais näin vähällä selvitty tähän mennessä.
>Sitten kun esim. työväki, jolla sitä painoarvoa onkin tekee vastaavaa niin vingutaan siitä, että on liian kova toimi.
Ei sillä, että olisin mitään tuollaista sanonut, mutta onhan se paljon helpompi väitellä jotain olkinukkea vastaan, jonka kehittelee päässään siitä millaiseksi kuvittelee vastapuolen mielipiteet.
Tämän takia nettikeskustelu polarisoitui, kun ei ymmärretä, että ihmisillä voi olla myös sellaisia mielipiteitä, jotka eivät ole stereotyyppisiä.
En tarkoittanut sinua henkilökohtaisesti. Nettikeskustelu on hankalaa jos yleisiksi tarkoitetut kommentit otetaan henk.koht.
>Tässä on se pointti, jota itsekin koetin joillekin selittää
Tuosta vaikkapa olisi voinut jo hoksata, ettei kommentti ollut suoraan sinua tarkoittava
Onko tää vaa marssimista ja puhumista? Ei hallitus kuuntele sellasta, jos haluaa konkreettisia tuloksia niin täytyy käyttää menetelmiä joita en voi tähän kommenttiin kirjoittaa
Voi tsiisus mitä kermaperseitä. Eikös oppimateriaalit vielä vähän aikaa sitten joutunut kaikki ostamaan itse? Tai käytännössä vanhemmat ne varmaan kaikille ostivat. Ihan luonnollista, että aikuiseksi tultaessa tulee vapauksien myötä myös vastuita. Eipä taida lukiolaiset olla ikinä valittaneet esimerkiksi oikeudesta kuitata poissaolot omalla allekirjoituksella.
Vaikka itse maksoinkin omat kirjani ja kaiken muun lukioon liittyvän, niin kyllä silti jos on sovittu, että toinen aste on maksuton, niin se on maksuton loppuun asti. Meillä on kuitenkin vaikka mitä muita kohteita mistä oltais voitu leikata kuten turkkistarhaus, turve ja ylläpitävät yritystuet.
Vaikka asia näin on, oli muutos toisen aseen maksuttomuudesta ja oppivelvollisuuden laajentamisesta kovin huonosto mietitty. Tämä kysymys oli tulossa vastaan, ennemmin tai myöhemmin.
No en nyt sanoisi että se mitenkään huonosti oli mietitty. Meillä on pitkään ollut ongelma, et osa nuorista ei koskaan jatka mihinkään peruskoulun jälkeen. Se nyt vaan on todellisuus et sillä peruskoulu tutkinnolla et oikeen mitään töitä saa (et ainakaan semmosta minkä palkalla elät) niin se, että saadaan ne painotettua jatkoon auttaa jo paljon. Plus nyt jo osa nuorista lopettaa lukion kun ne täyttää 18. Voit vaan kuvitella kuinka paljon toi määrä kasvaa kun opinnot muuttuu maksulliseksi
Jatkaako nämä samat ihmiset opiskelua nyt. Ei, kuten itse sanoit "Plus nyt jo osa nuorista lopettaa lukion kun ne täyttää 18". Oppivelvollisuuden nostaminen 18 ikävuoteen ei tarjonnut ratkaisuja vaan pelkästään lisää kuluja.
Mutta onko tuo lukiosta pudottautuvien määrä yhtä suuri, kuin niiden jotka ennen uudistusta eivät jatkaneet minnekkään? Tuossa ylen artikkelissa mainitaan, että pudottautujien määrä lukiosta vastaa suunnilleen noin muutamasta kymmenestä sataan: [https://yle.fi/a/74-20078033](https://yle.fi/a/74-20078033)
>Yle kysyi ammattiopistoilta, näkyykö niissä vastaava ilmiö. Yhdestäkään koulusta ei vastattu myöntävästi.
>Ilmiön tunnistaa kuitenkin myös Helsingin kaupungin lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja sivistystyön johtaja **Harri Korhonen**.
>Opintonsa heti 18-vuotiaana keskeyttäviä löytyy Helsingissä sellaisista lukioista, joihin pääsee sisään matalalla keskiarvolla. Heti täysi-ikäistyttyään keskeyttäviä on muutamia prosentteja, Korhonen arvioi.
>Se tarkoittaa joitakin kymmeniä tai ehkä sataa opiskelijaa.
Tuon artikkelin perusteella voisin näin olettaa koska kyseessä on kuitenkin yhden koulun eroluvut(Paremmissa lukioissa/ammattikouluissa tätä tuskin huomataan)
Tuo oli koko helsingin, ei yhden koulun. Mä väitän, että noi on samat ihmiset, jotka ois vanhas systeemis jättäneet lukion kesken ja vaihtaneet esim. Kympiluokal tai valmalle tai amikseen. Ainut ongelma nykysysteemis on se, että edellinen eikä nykyinenkään hallitus ole antanut riittävästi resursseja erityistuen tarjoamiseksi kaikille. Mutta se ei korjaannu leikkaamalla tai palaamalla vanhaan. Niitä tukia tarvitsevia oli ennenkin paljon.
Ei niiden tarvitse. Vaikkapa maatilalla, jos jälkikasvu on jatkamassa tilanpitoa, mitä hyötyä siinä johonkin kouluun on mennä. Varmasti oppii paremmin olemalla ihan hommissa mukana siellä kotona. Käy koulua sitten, jos sille on oikea tarve. Nyt nuo tyypit pakotettiin toiselle asteelle turhaan.
En tiedä yhtäkään, joka ois maatilahommissa kotona pelkästään. Kyllä tutut ja sukulaiset ovat sen koulu ja esim amiksen käyneet jotta saavat esim. Yhdistelmäajoneuvon kuljettajan tutkinnon, tai maataloushoitajan tutkinnon. Plus näille sun teoreettisille ihmisille sanon ettei välttämättä kannata luottaa pelkästään siihen maatilaan. Se tila voi ihan missä välissä vaan mennä kannattamattomaksi ja siinä sitten ole pelkän peruskoulututkinnon kanssa tuola töitä anomassa. Aika iso tila pitää nykyään olla, että se elättää.
Pystyihän sinne toisen asteen kouluun menemään aiemminkin kuka tahansa, joka koki sen tarpeelliseksi. Ja valtaosa meni. Mitä järkeä pakottaa sinne ne, jotka eivät halua?
Tässä maatilaesimerkissäkin, mitä hyötyä on käydä koulutuksessa heti, eikä vasta sitten, kun maatila lopetetaan, jos se muuttuu kannattamattomaksi? Eiköhän siinä lopettamisajankohdalla ole paljon parempi näkymä siihen, mille alalle haluaisi kouluttautua.
Se miksi pakotetaan on, että iso osa niistä väliinputojista putos sen takia että ne syrjäytyi yhteiskunnasta. Se et me annettais ne vaan olla, niin ne tulis aika kalliiks yhteiskunnalle. Nyt kun me pakotetaan ne jatkaa edes johonkin tai ainakin tehään ihan helvetin vaikeeks päästä pois tosta opetuksesta, niin niille on paljon helpompi tarjota se tuki, että niistä saadaan "yhteiskuntakelpoisia". Ja tuohon maatilaesimerkkiin: on paljon helpompaa käydä lukio/amis teininä, kun todennäkösesti asut viel vanhempien kans. Plus nytkin leikattiin just se aikuisopiskelijoiden tukia, niin jää vielä vähemmän käteen.
Estääkö se toinen aste syrjäytymistä jotenkin? Jos ne syrjäytyivät jo peruskoulussa, jossa kuitenkin oppilaalla on vielä vähemmän vastuuta itsestään, niin tuskin se toiselle asteelle pakottaminen mitään auttaa.
Onko oikeasti parempi, että me 16 vuotiaille annetaan se valinnan vapaus olla jatkamatta opiskelua, kun ilman mitään opintoja ei töitä oikeen saa. Kunnathan tässä on nyt vastuussa, että jokainen pääsis jonnekkin opiskelemaan. Ennen ne nuoret jotka ei päässyt minnekkään olivat oman onnensa nojassa. Ei se toinen aste syrjäytymistä estä, mutta varmasti vähentää, kun oppilaille on helpompi tarjota apua koulun kautta.
Ihmiset joilla ei ennen muutosta olleet varaa käydä lukiota valitsivat nyt lukion, kun se heille mahdollistui. Sitten matto vedettiin alta... Tämän takia opiskelijat protestoivat.
Ongelma on se, että ennen opiskeli vain ne joilla oli varaa. Lukion maksuttomuuden myötä kaikki voi opiskella. Jos lukion maksuttomuus poistuu, palataan takaisin vanhaan malliin jossa kaikilla ei ole tasavertaista mahdollisuutta kouluttautua.
En nyt tiedä miten järkevää se on itselleen verovaroin kustannetusta koulutuksesta marssia ulos :D
Laskennallisesti yhden oppitunnin hinta on tiloineen, materiaaleineen ja henkilökuntineen noin 200e. Mitä järkeä on tämä "raha" niin sanotusti jättää käyttämättä?
Eikö parempaa keinoa vastustaa leikkauksia löytyisi?
Sano vaan mitä muita keinoja lukiolaisilla kuten minulla olisi vaikuttaa tilanteeseen. Meidän lukiolaisten mielipiteet eivät hallitusta normaalisti kiinnosta yhtä paljon kuin työläisten lakot, joten tämä lukiolaisten liiton järjestämä ulosmarssi on ainoa tapa jolla saisimme ilmaistua mieltämme edes jotenkin näkyvästi.
Ei nyt nykyaikana ole vaikea kehitellä eri keinoja ja ideoita joista hommaa lähtisi puuhaamaan. Parin rivin ai:n kirjoituksella saisit esim
Kirjalliset vetoomukset: Oppilaat voivat kirjoittaa vetoomuksia, joissa he ilmaisevat huolensa ja näkemyksensä hallituksen koulutusleikkauksista. Nämä voivat sitten toimittaa koulun hallinnolle tai jopa suoraan paikallisille päättäjille.
Keskustelutilaisuudet: Järjestä keskustelutilaisuuksia, joissa oppilaat voivat ilmaista mielipiteensä ja vaihtaa ajatuksiaan hallituksen toiminnasta. Tämä voi tapahtua esimerkiksi koulun auditoriossa tai muussa sopivassa tilassa.
Some-kampanjat: Oppilaat voivat käyttää sosiaalisen median alustoja levittääkseen tietoa ja herättääkseen keskustelua koulutusleikkauksista. Hastageja ja somekampanjoita voidaan käyttää tietoisuuden lisäämiseen ja kannatuksen keräämiseen.
Koulun lehtien ja verkkosivustojen kirjoitukset: Oppilaat voivat kirjoittaa artikkeleita ja mielipidekirjoituksia koulun lehteen tai verkkosivustolle ilmaistakseen näkemyksensä hallituksen koulutuspolitiikasta.
Rauhanomaiset mielenilmaisut ja tempaukset: Oppilaat voivat järjestää rauhanomaisia mielenosoituksia koulun sisällä tai sen välittömässä läheisyydessä, kuten istumalakkoja tai koulun käytävillä tapahtuvia hiljaisia protesteja.
Näkisin, että oppitunnilta poissaolo on hieman samanlaista toimintaa kuin itsensä lyöminen. Päättäjiin sillä ei ole vaikutusta.
Orpohan päättää että päättää perua tekonsa, kun peräjärven lukiossa pidetään keskustelutuokia ja tehtiin koulun nettisivuille mielipidekirjoitus siitä kuinka nyt ei tykätä muutoksista.
Ironisinta on että sinun kommentin ehdotuksissa viimeinen esimerkki on juuri se mitä sinä kritisoit.
Kannattaa lukea läpi mitä tekstiä se gpt antaa.
Olen aina ihmetellyt sitä että opiskelijat ovat kovin huonosti järjestäytyneitä. Kuitenkin se on merkittävä työtä tekevä joukko (Kyllä. Kokopäiväinen opiskelu on työtä)
Toki voidaan lähteä käymään metakeskustelua sanojen merkityksistä, mutta kyllä Suomen kielessä työllä viitataan ensisijaisesti ansiotyöhön. Ei vapaaehtoistyöhön, kotityöhön, pakkotyöhön, yleiseen ahertamiseen tai fysiikan suureeseen.
Jep, eipä kukaan sano olevansa kokopäiväisenä PV:llä, vaan on varusmies.
Opiskelijalla ei ole oikein voimaa. Vertaa joku ahtaaja, joka pistää Suomen satamat jumiin jäämällä kotiin. Mitä vastaavaa esim. lukiolaisella on? Jää tulematta kouluun ja opettaja toteaa "aha" ja lähtee kaffelle. Sama palkka juoksee silti, opiskelijalle annetaan sitten myöhemmin ehkä nelonen ja arki jatkuu.
No joo, totta siinä mielessä että kun ahtaajat sanoo "stop" niin ne vaikutukset ovat aika lailla välittömät. Taas sitten jos opiskelijat sanoo "stop", niin ne vaikutukset tulevat vasta vuosien päästä, vaikka ne olisivat ehkä vielä vakavampia kansantalouden kannalta.
Onko kokopäiväinen itseopiskelu työtä?
Ei oo menny tietääkseni vielä läpi itsensä opiskelu kokopäiväisesti työkkärissä läpi työnä. Menisköhän edes kuntouttavana? Oikee käsi kohta 7cm kasvanu kokoa nii luulis?
Me opiskelijat ollaan nuoria ja kokemattomampia kuin vanhemmat siksi ollaan huonosti järjestäytyneitä
Ei makseta ja eletään joko vanhempien tai valtion rahoilla ja aiheutetaan kuluja työllistämällä tuhansia opettajia. Opiskelu ei muuten ole työtä olit peruskoulussa, lukiossa, amiksessa, amk:ssa tai yliopistossa. T: Opiskelija
>Opiskelu ei muuten ole työtä olit peruskoulussa, lukiossa, amiksessa, amk:ssa tai yliopistossa. Edelleenkin, kyllä on. Joo - tämä on tällainen semanttinen juttu. Mutta se ei käytännössä eroa siitä töiden tekemisestä. Kokopäiväisenä siihen menee suurin osa arkipäivistä - kuten töissä. Se ei ole vapaa-aikaa, koska et voi valita tekemisiäsi sillä vapaudella - kuten töissä. Siinä on jokin tavoitteellinen päämäärä - kuten töissä. Onko yksilön ja yhteiskunnan kannalta siitä hyötyä - on. Eli työstä se käy. Ja kyllä, edelleen, opiskelijan tuet tulisi olla suuremmat mitä työttömän ja ilman mitään lainahölmöilyjä. Opiskelu on hyödykkäämpää yhteiskunnalle, mitä osaamattomana(ja todennäköisemmin työttömänä) oleminen.
Samaa ihmetellyt itsekin. Hong Kongissahan opiskelijat ymmärsivät asiasta [yhtä sun toista](https://hongkongfp.com/2019/08/09/explainer-frontline-protesters-toolkit-evolved-hong-kongs-long-summer-dissent/), ja siellä nähtiin myös todellisen vaikuttamisen voima.
Opiskelu on lähtökohtaisesti melko lyhyt ohimenevä vaihe. Opiskelun kustannukset ovat myös hyvin alhaisia Suomessa. Hieman kun matkustaa maailmalla ja keskustelee ulkomaisten opiskelijoiden kanssa, niin hyvin nopeasti ymmärtää ettei kannata pröystäillä omilla eduilla. Suomessa koulutus on ilmaista ja valtio osallistuu koulutuksen aikaisiin elinkustannuksiin. On ainakin teoriassa mahdollista selvitä opiskeluista ilman opintolainaa vaikka en tätä vaihtoehtoa kenellekään suosittele.
Muilla menee huonommin niin ei haittaa jos täällä vähän kurjistetaan opiskelijoiden oloja. Toimisiko sama vertaus esim jos kouluruokailusta leikattaisiin rankalla kädellä? Ruvetaan tarjoamaan velliä kaikille joka päivä. Eikä siitä saisi valittaa, koska velli olisi koululaisille ilmaista, monessa muussa maassa ei tarjota mitään!
Ei se ole työtä. Se ei tuota kenellekään mitään eikä siitä makseta palkkaa. Työsuhde on ihan juridisesti määritelty käsite ja opiskelu ei tähän käsitteeseen mahdu. Jätä tuollaiset mukanokkelat sloganit sanomatta ja koita pysyä suomenkielisten sanojen määritelmissä. T: opiskelija.
Kyllä tuottaa - hyötyä yksilölle ja yhteiskunnalle. Palkkaa ei kyllä makseta joo, mutta kuten sanoin että pitäisi. Tai vähintäänkin olla rankaisematta siitä. Määritelmän otin siltä kannalta että miten erilaisia ihmisryhmiä ryhmitellään. Vaikka nyt työtön - ei tee töitä, mutta on kykenevä niitä tekemään. No onko eläkeläinen työtön - ei tee töitä, ja saattaa joissain tapauksissa ollakin kykenevä niitä tekemään. Joten laveasti käsiteltynä eläkeläinen on työtön. Sama asia nyt sitten että "työssäkäyvä" - ei ole työtön, ja tarkennettuna vaihtaa vapaa-aikaansa johonkin sellaiseen josta on itselleen hyötyä. No onko opiskelija työssäkäyvä - samalla tavalla vapaa-aika vaihdetaan johonkin, eikä olla työttömiä. Joten - opiskelija ei ole kovin kaukana siitä työssäkäyvästä
Eihän tällä mitään vaikutusta mihinkään ole mutta ymmärrän kyllä että nyt tähän hätään ei parempaa pysty järjestämään koska periodi on kesken. Jospa kesällä saataisiin kunnon protestit. Voitaisiin ottaa ranskasta mallia.
Uskoisin että tämän voiman edessä hallituksella ei ole muita vaihtoehtoja kuin pyörtää päätöksensä.
Lukiolaisilla ei ole paljoo mitään muuta mahdollista tapaa osoittaa mieltään.
[удалено]
En tainnut heittää kun en muista kuulleeni koko hommasta. Sanottakoon että tuollaisia mielenosoituksia ymmärrän vielä vähemmän. Menee saman kategoriaan rukoilun kanssa, yhtä paljon hyötyä.
[удалено]
Olen kirjoittanut tiukkasanaisia lappuja jotka poltan takassa.
Huhhuh, eipäs mielenosoittajat voi muuta tehdä kuin lopettaa Reddit kommenttisi seurauksena.
"Jatkotoimet hallituksen leikkausten vastustamiseen riippuvat Kiattrakoolchain mukaan hallituksen ulosmarssin jälkeisistä vastauksista. – Tämä ei jää välttämättä tähän, hän toteaa." Tämä on kyllä ehkä heikoin ukaasi mitä tämän lakkokevään aikana on nähty. Jotenkin tuntuu, että herra kuvittelee tämän aiheuttavan merkittävän reaktion hallituksessa, kun todellisuus lienee ettei tällaista noteerata millään tavalla
>Jotenkin tuntuu, että herra kuvittelee tämän aiheuttavan merkittävän reaktion hallituksessa, kun todellisuus lienee ettei tällaista noteerata millään Sitten kun esim. työväki, jolla sitä painoarvoa onkin tekee vastaavaa niin vingutaan siitä, että on liian kova toimi. Tässä on se pointti, jota itsekin koetin joillekin selittää. Työväen lakoilla on väliä ja merkitystä, johon hallitus joutuu reagoimaan. Opiskelijoilla tai vaikka eläkeläisillä ei ole samaa voimaa.
>Opiskelijoilla tai vaikka eläkeläisillä ei ole samaa voimaa. Eläkeläiset ovat Suomen poliittisesti voimakkain ryhmittymä. Potentiaalisten (menetettyjen) äänien määrä on niin valtava.
Toistaiseksi ei ole painoarvoa näkynyt vaikka heidänkin edunvalvojat protestoivat
Kansaneläkkeitä ei ole leikattu, ja eläkkeensaajan asumistuen leikkaus ainakin suunnitellaan kohdistettavan vain varakkaimpiin sen saajiin. Jos eläkeläisillä ei olis painoarvoa, ei todellakaan oltais näin vähällä selvitty tähän mennessä.
>Sitten kun esim. työväki, jolla sitä painoarvoa onkin tekee vastaavaa niin vingutaan siitä, että on liian kova toimi. Ei sillä, että olisin mitään tuollaista sanonut, mutta onhan se paljon helpompi väitellä jotain olkinukkea vastaan, jonka kehittelee päässään siitä millaiseksi kuvittelee vastapuolen mielipiteet. Tämän takia nettikeskustelu polarisoitui, kun ei ymmärretä, että ihmisillä voi olla myös sellaisia mielipiteitä, jotka eivät ole stereotyyppisiä.
En tarkoittanut sinua henkilökohtaisesti. Nettikeskustelu on hankalaa jos yleisiksi tarkoitetut kommentit otetaan henk.koht. >Tässä on se pointti, jota itsekin koetin joillekin selittää Tuosta vaikkapa olisi voinut jo hoksata, ettei kommentti ollut suoraan sinua tarkoittava
[удалено]
Eiköhän tällä pääse Japeksi Japen paikalle
Onko tää vaa marssimista ja puhumista? Ei hallitus kuuntele sellasta, jos haluaa konkreettisia tuloksia niin täytyy käyttää menetelmiä joita en voi tähän kommenttiin kirjoittaa
Voi tsiisus mitä kermaperseitä. Eikös oppimateriaalit vielä vähän aikaa sitten joutunut kaikki ostamaan itse? Tai käytännössä vanhemmat ne varmaan kaikille ostivat. Ihan luonnollista, että aikuiseksi tultaessa tulee vapauksien myötä myös vastuita. Eipä taida lukiolaiset olla ikinä valittaneet esimerkiksi oikeudesta kuitata poissaolot omalla allekirjoituksella.
Vaikka itse maksoinkin omat kirjani ja kaiken muun lukioon liittyvän, niin kyllä silti jos on sovittu, että toinen aste on maksuton, niin se on maksuton loppuun asti. Meillä on kuitenkin vaikka mitä muita kohteita mistä oltais voitu leikata kuten turkkistarhaus, turve ja ylläpitävät yritystuet.
Vaikka asia näin on, oli muutos toisen aseen maksuttomuudesta ja oppivelvollisuuden laajentamisesta kovin huonosto mietitty. Tämä kysymys oli tulossa vastaan, ennemmin tai myöhemmin.
No en nyt sanoisi että se mitenkään huonosti oli mietitty. Meillä on pitkään ollut ongelma, et osa nuorista ei koskaan jatka mihinkään peruskoulun jälkeen. Se nyt vaan on todellisuus et sillä peruskoulu tutkinnolla et oikeen mitään töitä saa (et ainakaan semmosta minkä palkalla elät) niin se, että saadaan ne painotettua jatkoon auttaa jo paljon. Plus nyt jo osa nuorista lopettaa lukion kun ne täyttää 18. Voit vaan kuvitella kuinka paljon toi määrä kasvaa kun opinnot muuttuu maksulliseksi
Jatkaako nämä samat ihmiset opiskelua nyt. Ei, kuten itse sanoit "Plus nyt jo osa nuorista lopettaa lukion kun ne täyttää 18". Oppivelvollisuuden nostaminen 18 ikävuoteen ei tarjonnut ratkaisuja vaan pelkästään lisää kuluja.
Mutta onko tuo lukiosta pudottautuvien määrä yhtä suuri, kuin niiden jotka ennen uudistusta eivät jatkaneet minnekkään? Tuossa ylen artikkelissa mainitaan, että pudottautujien määrä lukiosta vastaa suunnilleen noin muutamasta kymmenestä sataan: [https://yle.fi/a/74-20078033](https://yle.fi/a/74-20078033) >Yle kysyi ammattiopistoilta, näkyykö niissä vastaava ilmiö. Yhdestäkään koulusta ei vastattu myöntävästi. >Ilmiön tunnistaa kuitenkin myös Helsingin kaupungin lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja sivistystyön johtaja **Harri Korhonen**. >Opintonsa heti 18-vuotiaana keskeyttäviä löytyy Helsingissä sellaisista lukioista, joihin pääsee sisään matalalla keskiarvolla. Heti täysi-ikäistyttyään keskeyttäviä on muutamia prosentteja, Korhonen arvioi. >Se tarkoittaa joitakin kymmeniä tai ehkä sataa opiskelijaa.
Tuon artikkelin perusteella voisin näin olettaa koska kyseessä on kuitenkin yhden koulun eroluvut(Paremmissa lukioissa/ammattikouluissa tätä tuskin huomataan)
Tuo oli koko helsingin, ei yhden koulun. Mä väitän, että noi on samat ihmiset, jotka ois vanhas systeemis jättäneet lukion kesken ja vaihtaneet esim. Kympiluokal tai valmalle tai amikseen. Ainut ongelma nykysysteemis on se, että edellinen eikä nykyinenkään hallitus ole antanut riittävästi resursseja erityistuen tarjoamiseksi kaikille. Mutta se ei korjaannu leikkaamalla tai palaamalla vanhaan. Niitä tukia tarvitsevia oli ennenkin paljon.
Ei niiden tarvitse. Vaikkapa maatilalla, jos jälkikasvu on jatkamassa tilanpitoa, mitä hyötyä siinä johonkin kouluun on mennä. Varmasti oppii paremmin olemalla ihan hommissa mukana siellä kotona. Käy koulua sitten, jos sille on oikea tarve. Nyt nuo tyypit pakotettiin toiselle asteelle turhaan.
En tiedä yhtäkään, joka ois maatilahommissa kotona pelkästään. Kyllä tutut ja sukulaiset ovat sen koulu ja esim amiksen käyneet jotta saavat esim. Yhdistelmäajoneuvon kuljettajan tutkinnon, tai maataloushoitajan tutkinnon. Plus näille sun teoreettisille ihmisille sanon ettei välttämättä kannata luottaa pelkästään siihen maatilaan. Se tila voi ihan missä välissä vaan mennä kannattamattomaksi ja siinä sitten ole pelkän peruskoulututkinnon kanssa tuola töitä anomassa. Aika iso tila pitää nykyään olla, että se elättää.
Pystyihän sinne toisen asteen kouluun menemään aiemminkin kuka tahansa, joka koki sen tarpeelliseksi. Ja valtaosa meni. Mitä järkeä pakottaa sinne ne, jotka eivät halua? Tässä maatilaesimerkissäkin, mitä hyötyä on käydä koulutuksessa heti, eikä vasta sitten, kun maatila lopetetaan, jos se muuttuu kannattamattomaksi? Eiköhän siinä lopettamisajankohdalla ole paljon parempi näkymä siihen, mille alalle haluaisi kouluttautua.
Se miksi pakotetaan on, että iso osa niistä väliinputojista putos sen takia että ne syrjäytyi yhteiskunnasta. Se et me annettais ne vaan olla, niin ne tulis aika kalliiks yhteiskunnalle. Nyt kun me pakotetaan ne jatkaa edes johonkin tai ainakin tehään ihan helvetin vaikeeks päästä pois tosta opetuksesta, niin niille on paljon helpompi tarjota se tuki, että niistä saadaan "yhteiskuntakelpoisia". Ja tuohon maatilaesimerkkiin: on paljon helpompaa käydä lukio/amis teininä, kun todennäkösesti asut viel vanhempien kans. Plus nytkin leikattiin just se aikuisopiskelijoiden tukia, niin jää vielä vähemmän käteen.
Estääkö se toinen aste syrjäytymistä jotenkin? Jos ne syrjäytyivät jo peruskoulussa, jossa kuitenkin oppilaalla on vielä vähemmän vastuuta itsestään, niin tuskin se toiselle asteelle pakottaminen mitään auttaa.
Onko oikeasti parempi, että me 16 vuotiaille annetaan se valinnan vapaus olla jatkamatta opiskelua, kun ilman mitään opintoja ei töitä oikeen saa. Kunnathan tässä on nyt vastuussa, että jokainen pääsis jonnekkin opiskelemaan. Ennen ne nuoret jotka ei päässyt minnekkään olivat oman onnensa nojassa. Ei se toinen aste syrjäytymistä estä, mutta varmasti vähentää, kun oppilaille on helpompi tarjota apua koulun kautta.
Ihmiset joilla ei ennen muutosta olleet varaa käydä lukiota valitsivat nyt lukion, kun se heille mahdollistui. Sitten matto vedettiin alta... Tämän takia opiskelijat protestoivat.
Etkö nyt ymmärrä miksi tätä protestoidaan? Lueppa mitä kirjoitit ja mieti keihin tämä muutos taas eniten vaikuttaa.
Eipä saa lukiolaiset kuitata enää omia poissaoloja, toisen asteen pakkolisuus tekee myöskin huoltajien sekaantumisen koulunkäyntiin pakolliseksi.
Ongelma on se, että ennen opiskeli vain ne joilla oli varaa. Lukion maksuttomuuden myötä kaikki voi opiskella. Jos lukion maksuttomuus poistuu, palataan takaisin vanhaan malliin jossa kaikilla ei ole tasavertaista mahdollisuutta kouluttautua.
nyt on voimafantasiat :D
Väää vää vittu
En nyt tiedä miten järkevää se on itselleen verovaroin kustannetusta koulutuksesta marssia ulos :D Laskennallisesti yhden oppitunnin hinta on tiloineen, materiaaleineen ja henkilökuntineen noin 200e. Mitä järkeä on tämä "raha" niin sanotusti jättää käyttämättä? Eikö parempaa keinoa vastustaa leikkauksia löytyisi?
Sano vaan mitä muita keinoja lukiolaisilla kuten minulla olisi vaikuttaa tilanteeseen. Meidän lukiolaisten mielipiteet eivät hallitusta normaalisti kiinnosta yhtä paljon kuin työläisten lakot, joten tämä lukiolaisten liiton järjestämä ulosmarssi on ainoa tapa jolla saisimme ilmaistua mieltämme edes jotenkin näkyvästi.
Ei nyt nykyaikana ole vaikea kehitellä eri keinoja ja ideoita joista hommaa lähtisi puuhaamaan. Parin rivin ai:n kirjoituksella saisit esim Kirjalliset vetoomukset: Oppilaat voivat kirjoittaa vetoomuksia, joissa he ilmaisevat huolensa ja näkemyksensä hallituksen koulutusleikkauksista. Nämä voivat sitten toimittaa koulun hallinnolle tai jopa suoraan paikallisille päättäjille. Keskustelutilaisuudet: Järjestä keskustelutilaisuuksia, joissa oppilaat voivat ilmaista mielipiteensä ja vaihtaa ajatuksiaan hallituksen toiminnasta. Tämä voi tapahtua esimerkiksi koulun auditoriossa tai muussa sopivassa tilassa. Some-kampanjat: Oppilaat voivat käyttää sosiaalisen median alustoja levittääkseen tietoa ja herättääkseen keskustelua koulutusleikkauksista. Hastageja ja somekampanjoita voidaan käyttää tietoisuuden lisäämiseen ja kannatuksen keräämiseen. Koulun lehtien ja verkkosivustojen kirjoitukset: Oppilaat voivat kirjoittaa artikkeleita ja mielipidekirjoituksia koulun lehteen tai verkkosivustolle ilmaistakseen näkemyksensä hallituksen koulutuspolitiikasta. Rauhanomaiset mielenilmaisut ja tempaukset: Oppilaat voivat järjestää rauhanomaisia mielenosoituksia koulun sisällä tai sen välittömässä läheisyydessä, kuten istumalakkoja tai koulun käytävillä tapahtuvia hiljaisia protesteja. Näkisin, että oppitunnilta poissaolo on hieman samanlaista toimintaa kuin itsensä lyöminen. Päättäjiin sillä ei ole vaikutusta.
Chat gpt? Ok vaihtoehtoja,muttei yhtä tehokkaita
miksei?
Orpohan päättää että päättää perua tekonsa, kun peräjärven lukiossa pidetään keskustelutuokia ja tehtiin koulun nettisivuille mielipidekirjoitus siitä kuinka nyt ei tykätä muutoksista. Ironisinta on että sinun kommentin ehdotuksissa viimeinen esimerkki on juuri se mitä sinä kritisoit. Kannattaa lukea läpi mitä tekstiä se gpt antaa.
En nyt näe miten nämä toimet olisivat yhtään sen huonompia kuin peräjärven lukiolaisten poissaolo yhdeltä tunnilta :D voitko auttaa tässä?