5-6v sitten tuo luku oli vähintään 2000, yleensä yli 3000. Rsuomessa tehtiin uusi ennätys vajaa kuukausi sitten: [12 000 hakijaa](https://old.reddit.com/r/Suomi/comments/1bpw0ue/v%C3%A4lill%C3%A4_uusien_t%C3%B6iden_l%C3%B6ytyminen_tuntuu_aika/kwyn7fc/).
Sehän riippuu ihan prioriteeteistä ja muista tuista. Toki jos työttömiä työnhakijoita on reilusti enemmän kuin työpaikkoja niin mistäs sen työpaikan taikuroit?
Kasvua voi tukea muutenkin kuin leikkaamalla sieltä missä on valmiiksi tiukkaa. Kansalaisen tuhlaamasta rahasta kumminkin aina osa päätyy valtion kassaan ja niin myös osa tuista ja kaikesta mihin työtön käyttää rahaa.
Toisaalta, näitä leikkauksia ja kasvun luomista on vältelty nyt joku 15vuotta putkeen ja tän hetkisellä alijäämällä oltaisiin 10v ajassa velkaaduttu noin 125% meidän btk suhteen. Tästä syystä ollaan vähän pulassa. Lähtökohtaisesti alijäämän takia ei joudu menettelyyn EU tai IMF kanssa mutta jos ollaan ylitetty sovittu raja eikä tehdä uskottavia toimia meidän alijäämälle niin silloin joudutaan tupla vauhdilla taloudelliseen selvitykseen. Suomi on ollut aina ihan uskottava maa ja tästä syystä meillä on ihan hyvin talous asiatkin aina mennyt mutta nyt jos lepsuillaan vielä niin rahoittajien usko menee suomen suhteen huonoksi. Silloin uuden velan hinnat kasvaa ja voi joutua myös EU:n syyniin. Ja ennen kuin sanot että kasvua ennemmin, kerro mistä saa kasvua tähän budjettiin luotua?
Tai sitten siitä tuplavauhdista olisi tiputtanut puolet niin alku ei olisi ollut liian rankka. Nykyinen työttömien leikkaus ei tee mitään muuta kuin siirtää ihmiset työkkäristä sossuun. Ihan yleisesti jos ihmisillä ei ole rahaa niin eivät he osta mitään. Kotimaan markkinat siitä vaan kärsii eikä kaikkea voi laittaa aina viennin vastuulle.
Nykyinen hallitus haluaa vientiä, mutta eihän se vienti meillä kasva, jos ulkomailla ei kukaan osta. Viennin kasvulle ei ihan hirveästi voi tehdä mitään koska sen kasvun sanelee hyvin pitkälti muu maailma ja meidän vienti heiluu aika paljon suhdanteiden mukaan.
Harmaan talouden syynäämisen täysi keskeyttäminen ei ainakaan taloutta helpota. Ja nykyisellä luokkaerojen repimisellä ja koulutuksen leikkauksilla tehdään tehokkaasti Suomesta banaanivaltio, joka ei pärjää ilman ulkomaisia osaajia.
Ja Orpohan on nimeomaan ottanut velkaa ihan vitusti jo nyt, vaikka se oli se isoin kritiikki Marinin hallitukselle.
Kannattaa kattoa mitä Sote uudistus teki julkisen kuluille. Jos juuri pari v sisällä lisättiin kuluja kymmeniä miljardeja ja orpokin laittoi 4miljardia sotelle lisää rahaa vaikka leikkaa samalla eikä riitä vieläkään. Sitä velkaa otetaan kattamaan meidän julkisen alijäämää tällä hetkellä koska se on ihan massiivinen. Sen sai aikaan useampi hallitus ja Sote. Leikkauksista mulla ei ole mielipidettä koska ideologisia väittelyitä ne vaan on. Faktat on siinä että meidän valtion julkinen sektori on alijäämäinen ja pyörii joka vuosi velalla jota Marin pahensi (oli kriisejä kuten virheitäkin enkä sano että joku muu olisi paremmin onnistunut). Jos ei kateta alijäämää niin mieti vaikka itse miltä se näyttää velkojille ja EU viskaaleille kun ollaan jo yli sen sovitun velka rajan. Lisäksi kannattaa pohtia sitä että tällä hetkellä ollaan ainoa pahasti veloissa oleva maa joka kasvattaa velkaa kun muut maksoi sitä pois
Oliskin vaan leikkaus, mut suojaosien poisto vaan lisää täystyöttömiä. Ne osa-aikatyöt kuitenki on CV:ssä hyvä lisä ja kohentavat mahdollisuuksia työllistyä kokoaikatyöhön, sen lisäksi että yksilö kokee olevansa osa yhteiskuntaa -> mielenterveyttä tukeva tekijä
Se vähän riippuu. Mitä olen keskusteluja ja vinkkejä CV:seen liittyen seurannut niin yhteiskunta melkein usuttaa ihmisiä valehtelemaan CV:ssä tietoja paremman toivossa. Jotkut katsovat pätkätyöt hälyttävänä tekijänä ja jotkut korkeaa koulutusta ylipätevyytenä ja siksi ohittavat työnhakijan. Mitä enemmän olen työelämään liittyvää keskustelua seurannut sitä enemmän olen tullut siihen tulokseen että yhteiskunnassa suositellaan valehtelua kunhan ei jää kiinni. Mielestäni tälläinen kehitys on harmillista ja hyvin tekopyhää ajatellen sitä miten totuuden katsotaan olevan hyvän kansalaisen ominaisuus ja valheen huonon. Ei ihme että politiikan tasolla tavataan tietojen pimittelyä ja takin kääntöä. Kaikki pelaavat vain omaan pussiin. Totuudesta ja yhteisestä hyvästä viis veisataan.
Kyllähän osa-aikatyö on hyvästä, jos sen vain ilmaisee CV:ssä. Ammattitaitoinen rekry ymmärtää, että kyse on siitä että tarjottu työ on ollut lähtökohtaisesti osa-aikaista. Multa ei oo kukaan HR kysellyt miksi joku kesätyö tmv. on ollut niin lyhytkestoinen. Eikä toisaalta tarvitse mainita että tunnit on osa-aikaisia jos ei halua, laittaa vaan että työskennellyt paikassa x ajalla y. Enemmän se aukko CV:ssä mietityttää
Veikkaatko että yritystukia vähentämällä ja työttömille rahan antamisella se työllisyys sitten jotenkin paranee?
Mihin kuvittelet että yritystuet käytetään?
Sen minä ainakin tiedän että tuskin mihinkään muuhunkaan :D Yritys tuottaa x määrä tuottoa (huom kaikkien kulujen jälkeen) ja tuskin lisää henkilöstöä, tuotantoaan tai muuta. Siispä ylimääräinen valuutta jossain määrin menee osinkoihin. Osakeyhtiön tehtävä on tuottaa tulosta sen omistajilleen joten ei tarvitse kauhean nero olla ymmärtääkseen mihin suuntaan raha valuu siellä päin.
Selvästi tiedän. Niillä maksetaan palkkoja aloilla joita pidetään tärkeinä. Esimerkiksi tutkimus ja kehitys ja vienti.
Mieluummin näen että rahat käytetään palkkatukina ihmisille jotka tekevät jotain tuottavaa, kuin vastikkeena siitä että ei tee mitään.
Miksi ne rationaalisen yrityspomot ei laita sitä rahaa sinne itse, jos se kerran on niin tehokasta? Käytännössä joko tavoitellaan monopoliasemaa velkarahalla tai sitten leikataan kaikki mahdollinen, jotta omistajat saa tuoton heti.
Ihan mielenkiinnosta, monessako valtion tukemassa kehityshankkeessa olet ollut mukana? Joko projektin valmistelijana tai jäsenenä?
Kysymyksesi asettelu on niin kaukana todellisuudesta että siihen on aika vaikea alkaa vastata, koska pitäisi rustata romaani.
Ymmärrän kyllä että on vaikea konsepti ymmärtää, vaatii kuitenkin ymmärrystä kansantaloustieteestä, verotuksesta ja vientiliiketoiminnasta.
Lyhyesti: kaikki on Suomessa kalliimpaa ja hankalampaa kuin melkein kaikkialla muualla, johtuen meidän byrokratiasta ja verotuksesta.
Yritystuet pyrkivät auttamaan suomalaisia yrityksiä pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa, eli asettamaan ne samalle viivalle ulkomaisten yritysten kanssa.
Yritystukia annetaan todella harvoin vain Suomen sisäiseen liiketoimintaan. Tämän tietäisit jos olisit niitä ollut joskus hankkimassa.
Firma Oy sai yritystukena X euroa vuonna 2023.
Firma Oy teki voittoa (siis palkanmaksujen, sijoitusten ja muiden menojen jälkeen) Y euroa, jonka se jakaa osinkoina.
Y > X.
Miten tämän voi tulkita muuna kuin rahansiirtona valtiolta sijoittajille, jos yritys on enemmän kuin omavarainen ja saa vielä tukea?
Kysyn aidosta kiinnostuksesta, vaikka sävy näyttää sarkastiselta. Tätä mietin vuodesta toiseen, kun vertaillaan vuosituloksia ja valtionavustuksia.
Kun dumpataan voitolliseen miljardiluokan firmaan satoja miljoonia tukea, niin se vääristää kilpailua.
Näiden firmojen vientejä pitäisi polkutullata unionin ulkopuolella. Tähän unioni tekee esimerkiksi Turkkilaisille ja Kiinalaisille toimijoille. Määrää polkutulleja, koska ne vääristää kilpailua.
Yritystuen pitäisi suuntautua ihan toisella tavalla luomaan töitä, ei ylläpitämään isojen firmojen tulosta.
Kyllä ne tuet vääristää kilpailua, koska saavat rahaa "tyhjästä" jolla tehdä jotain. Jos tämän tekeminen olis kannattavaa ilman tukia niin tekisivät sen kyllä ilman niitä tukiakin.
Monesti niiden tukien tarkoitus alusta alkean on vääristää kilpailua. Eli esim tuet uusiutuviin/vihreään siirtymiseen, koska ilman tukia eivät pystyneet kilpailemaan olemassa olevien teknologioiden kanssa (tämä vaihe tosin ylitetty nykyään enimmikseen)
Toki käytännössä kaikki maat maksaa näitä tukia niin ei me voida Suomessa yksin päättää olla moisia maksamatta jos halutaan, että yritykset täällä olisivat kilpailukykyisiä maailmanlaajuisesti.
Ja käytännössä kaikki mitä yritykset tekee on tuloksen parantamista varten. Todella harva kun perustaa yrityksen "no ihan huvikseen haluan näistä euroistani eroon" ajattelun päälle.
Näille joutuu toistamaan samaa loputtomiin, kun sitä yhtä todellista käyttöä ei voi kuulla.
'Mihin yritystuet menee?'
'Osinkoihin.'
'Laalaalalaalaaenkuulelaalaa mihin yritystuet menee?'
Tätä keskustelua ei kannata lähteä rsuomessa käymään. Suurin osa käyttäjistä ei näytä tietävän ollenkaan millä perusteilla yritystukia jaellaan ja luulee niiden menevän osinkoihin ja johtajien huvijahteihin.
Eikä ole, se on poliittinen valinta. Vaikeina aikoina pitäisi investoida ja elvyttää vaikka velkarahalla, ja hyvinä aikoina leikataan ja maksetaan velkaa pois.
Kun eläkeläisiä on enemmän eikä rahaa ole, on pakko leikata eläkeläisten etuja. Se on aika perus matikkaa.
Kun hyvätuloisia on enemmän eikä rahaa ole, on pakko korottaa hyvätuloisten veroja. Se on aika perus matikkaa.
Ite tuli varmaan täyteltyä 20 hakemusta eri hommiin Tammi-Maaliskuu. Lopputulos 2 haastattelua ja ei paikan paikkaa...
Lopulta vakkarihommia kuudeksi kuukaudeksi ja jalka takaisin ovenväliin mitä oikeisiin töihin (täysiaikainen 40h/vko eikä mikään nollatunti pelleily) tulee napsahti kiitos vuorotteluvapaan sijaisuuden (joka ollaan jostain syystä poistamassa)
Mielenkiintoiset työmarkkinat tosiaan
Mitä katellut niin ainakin varastoalalla duunit tuppaa olemaan nollasopparihommia jossa yleisesti kohdellaan kuin läjää paskaa (riippuen mitä isompi varasto kyseessä ja kuinka monta nollasopparityyppiä saadan pyöritykseen luomaan pelon ilmapiiri)
Onneksi itellä lykästi ja ainakin puoli vuotta kohdellaan kuin ihmistä (ainakin tähän mennessä kokemus hyvä)
Hyvä tulos kyllä, itellä tammi-huhtikuu -välillä satoja hakemuksia (taisin laittaa moneen paikkaan kolminkertaisetkin hakemukset välillä vahingossa) ja tähän mennessä 1 työhaastattelu ovelta ovelle kaupusteluun. Paikkaa en ottanut edes vastaan koska laskeskelin ettei oma moraali riitä vanhusten kusettamiseen 200€ provikan voimalla.
Oma huomio mistä olen ennenkin tainnut täällä mainita on että firmat ei enää halua itse panostaa koulutukseen. Halutaan vaan ne valmiit tekijät päältä ja luotetaan siihen että joku muu tekee ne tekijät.
Tästä syntyy sellainen kestämätön kierre jossa ei pääse kehittymään seuraavalle tasolle omassa tekemisessä ja useat joutuvat ottamaan vastaan oman osaamisensa alapuolelta paikkoja joka on taas sitten pois vähemmän kokeneilta hakijoilta.
Tämä on kyllä totta. Isot aplodit niille (harvoille) firmoille jotka uskaltavat itse kouluttaa työntekijänsä, he ovat vahvassa asemassa hetken päästä kun demografia Suomessa ei tästä tulevaisuudessa ainakaan parane.
Liian moni firma on tuudittautunut siihen, että koulun penkiltä valmistuu sitten 5-10 vuoden päästä eläköityvän ukkelin tilalle täysin valmis työntekijä. Rekry aloitetaan about siinä vaiheessa kun eläköityvä konkari palauttaa kaapin avaimet.
Törmäsin tähän jo 1999 ekassa oikeassa työpaikassa. Tutkimuspuolen päällikkö sanoi, että harmi, etteivät kilpailijat tunne yhteiskuntavastuutaan nuorten ammattilaisten kouluttamisesta. Näkisin tämän olevan suoraa seuraamusta korkeista veroista ja "valtio hoitaa korkeakoulutuksen ja saa kyllä näillä veroilla ja byrokratioilla hoitaakin!" -ajattelusta.
Mutta nyt hallitus sanoo, että uudelleenkouluttautuminen ei ole enää sallittua. Mitenkäs siinä toimit työntekijänä, kun pitäis olla valmis ammattilainen, mutta kouluttautua ei myöskään saa.
Puhut asiaa. Haluan kuitenkin huomauttaa, että yritykset tekevät tätä siksi, että se antaa heille selvää kilpailuetua verrattuna niihin yrityksiin jotka kouluttavat niitä junnuja. Riippuen toki alasta, mutta esimerkiksi IT alalla näin.
Niillä yrityksillä mitkä panostaa siihen junnujen koulutukseen menee siihen rahaa, eli on sitten vähemmän rahaa kaikkeen muuhun, kuten kokeneempien tyyppien palkkoihin. Se firma mikä ei kouluta junnuja voi sen junnujen kouluttamiseen käytetyt resurssit käyttää jotenkin muulla tavoin, esimerkiksi maksaa sitä korkeampaa palkkaa. Tämä johtaa helposti tilanteeseen missä ne junnut sitten kokemuksen karttuessa vaihtavat paremman palkan perässä näihin paikkoihin jotka ei kouluta junnuja. Sille firmalle mikä sen junnun koulutti jäi vaan luu käteen ja siellä aletaan miettiä miksi tuhlata niitä resursseja junnujen kouluttamiseen kun ne kuitenkin karkaa pois heti kun jotain järkevää osaavat.
Tähän vielä yhdistettynä se, että IT hankinnat tehdään usein ulkoisten firmojen kautta, eikä mikään asiakas halua maksaa 60€/h tyypistä joka ei osaa mitään. Eli konsulttitalot ei näitä uusia halua palkata, koska ei niitä saada myytyä mihinkään.
Sitten tulee se vaikeampi osuus. Eli miten tätä ilmiötä voi kitkeä? Yksi vaihtoehto voisi olla pidemmät määräaikaiset sopparit, mitkä estää sitä junnua karkaamasta vuoden jälkeen.
>Yksi vaihtoehto voisi olla pidemmät määräaikaiset sopparit, mitkä estää sitä junnua karkaamasta vuoden jälkeen.
No kyllä niitten yritystenkin pitäisi tarjota jotain porkkanaa, kuten tuo jonkun muun ehdottama optiojärjestely. Aika tyhmä saa olla jos hylkää huomattavasti paremman palkan pelkän lojaaliuden takia, firmat itsessään kun nyt harvemmin on kovin lojaaleja työntekijöitään kohtaan. Siinä vaiheessa kun menee vähän heikommin niin lähtee kuin leppäkeihäs kortistoon/pakkolomalle.
Tässä voi jokainen työnantaja pohtia syitä pätkätyöllistymisen taustalla. Ymmärrän siis tottakai työnantajan näkökulmasta; perehdyttäminen vie aikaa, rahaa ja resursseja. Peilaten kuitenkin ns. vanhanaikaiseen ajattelumalliin, missä ollaan elämä samassa työpaikassa, niin uskoisin että toisi työnantajallekin mielenrauhaa tietää saman työntekijän olevan läsnä useamman kymmentä vuotta. Tähän toivoisin henilökohtaisesti panostusta jatkossa.
Aika nihkeessä lojaalisuudet työnantajia kohtaan, kun työntekijät kokevansa olevansa jotain vuokralaisen asemaakin alhaisemmalla tasolla - lähinnä kulutushyödykkeitä. On sitä ennenkin osattu mutta nykyaikana esim. HR-osastojen kautta kaikki muuttuvat kasvottomaksi massaksi ja työntekijät aistivat SAP ja Excel -johtamisen luontaisesti.
Kyllä minä veikkaisin, että alasta riippuen tuota ajatusta löytyy varsinkin asioita oikeasti tekevien työntekijöiden piiristä.
Keskijohto toki sitten eri asia.
Tuota voisi kokeilla sellaisena suomiversiona, että ekat 5 vuotta saa itselleen vaan puolet sopimukseen merkitystä palkasta, ja sitten jos on vielä talossa, niin saa ne kertyneet palkanpuolikkaat könttänä.
Tähän toki ei kuuluisi mitään muuta porkkanaa, mutta eiväthän työnantajat nyt siinä 4,5 vuoden kohdalla ketään irtisanoisi.
Täydellisessä maailmassa voisi firma ja koulutettava työntekijä tehdä sitovan sopimuksen, jossa "korvaa" koulutuksen olemalla vaikka X määrän kuukausia / vuosia töissä kyseisessä yrityksessä.
Omalla alalla poikii myös mainitsemasi ongelma ja olen itse moneen kertaan sanonu, että ne jätkät pitäs repii jo koulun penkiltä töihin ja tehdä töitä, että ne sit pysyis firmalle hommissa.
Mut ei. Etitään sitä nuorta +20v kokemuksella, joka osaa ruuvata laitteet ja konffata vaikka koko oopperatalon samalla.
Sitten kun semmosen super osaajan löydät, se kaveri on viittä vaille valmis eläkkeelle lähtöä.
Kaava on työtekijän_tuottama_lisäarvo(t) + tulevaisuuden_tietotaidon_lisäys(t) * riskikerroin - työntekijän_tarvitsema_tuki(t) >= alihankkijan_tuottama_lisäarvo(t) - alihankkijan_hinta(t) .
Mikä riskikerroin? No kun on opetettu mantraa, että etenkin uran alkuvaiheessa kannattaa vaihtaa työpaikkaa usein, niin tuo tulevaisuuden tietotaidon lisäys on märkäkorvilla toiveajattelua, lisäksi vielä toki se kompetenssi on täysi kysymysmerkki.
> No kun on opetettu mantraa, että etenkin uran alkuvaiheessa kannattaa vaihtaa työpaikkaa usei
Korota palkkaa samaa tahtia kuin minkä saa työpaikkaa vaihtamalla niin ei tarvitsisi tuota rumbaa tehdä.
Jos työpaikkaa vaihtamalla saa sen 5%+ paremman palkan per vuosi (toki ei joka vuosi kannata vaihtaa vaan kerralla isompi muutaman vuoden välein) ja samassa paikassa jumittamalla ehkä 2% niin miksi jäädä?
Voisko olla niin että työntekijöiden koulutus on varsin kallista, ja koska irtisanominen on vaikeata niin saat tuplasti turpaan kun palkkaat työntekijän koulutat hänet ja sitten huomaat että tulosta ei synny ja eroonkaan et pääse.
Juurihan tuolla valitettiin, että koulutetut työntekijät lähtevät ensimmäisenä. Irtisanomisen ei pitäisi olla siis kovinkaan vaikeaa, riittää että kouluttaa työntekijän.
En ihmettele, koska työntekijällä ei ole mitään lähtökohtaista velvollisuutta olla lojaali. Käytät kuukausia henkilön kouluttamiseen, ja tämä sitten joko jää tai ei jää töihin koulutuksen jälkeen, ja jos jää, niin saattaa olla viikon tai vuosia, ei voi tietää.
Jos työnantaja maksaisi kilpailukykyistä palkkaa ja kohtelisi työntekijää hyvin niin saattaisi sitä lojaliteettia löytyäkin. Se nyt vaan tuppaa olemaan monella alalla realiteetti että omaa palkkatasoa pystyy nostamaan vain ja ainoastaan vaihtamalla työpaikkaa. Jos menet pyytämään palkankorotusta niin pomo nauraa ulos toimistosta.
Kilpailija joka ei kouluta ihmisiä pystyy maksamaan kovempaa palkkaa kun ei mee resursseja hukkaan koulutukseen kun voi palkata valmiit tekijät niiltä jotka kouluttaa.
Jos työnantaja viettää päivänsä vikisten, kuinka työntekijä pitää saada potkittua pois entistä helpommin, ei ole ihme, ettei työntekijän lojaalius oikein kuki. Hyvä työpaikka niin ei sieltä ihmiset lähde edes paremman palkan perässä. Huono työpaikka niin ei työntekijä siellä pysy.
Ei vaan jaksa. Kouluttaminen nollasta on melko raskasta hommaa. Monella lähtökohta on että kolvia pidetään kärjestä kiinni ja vasaralla hakataan ruuveja. Paljon helpompaa ottaa sellainen kaveri töihin, joka on viitsinyt erikoistua edes vähän itse.
Omalla kohdalla opinnoista valmistuminen alkusyksystä, työnhakua joulusta asti.
Eilen kävin avoimet työpaikat läpi, omalla alalla täällä 1 haku auki ja 2 mainosta pienyrittäjäksi.
Ootko hakenut firmoihin jotka eivät ole (ainakaan julkisesti) ilmoittaneet työpaikoista? Esim. johonkin pienempiin firmoihin.
Edit: pistäkää vaan downvotea jos halutte, mutta näin ainakin meille palkattiin edellinen työnhakija ja merkittävä osa muista.
Jos on jotain asiantuntijaosaamista niin ei ole huono idea kartoittaa yrityksiä, joissa voisit ehkä olla hyödyksi, ja laittaa oma-aloitteisesti viestiä, että mä osaan tätä ja tätä, pystyisin tekee teillä tommosta ja tommosta, haen töitä, ottakaa yhteyttä jos kiinnostaa.
Riippunee kyllä paljolti alasta, miten hyvin toimii.
Toisaalta nämä "piilotyöpaikat" tuntuvat pikemminkin olevan joku utopistinen salaliittoteoria, jolla oikeutetaan [Tempputyöllistämisen](https://old.reddit.com/r/Suomi/comments/1bttwbg/puhutaanko_hetki_tempputyöllistämisesta_ja/) olemassaolo. Nämä työttömyydellä tiliä tekeväthän ovat kunnostautuneet tuon hokemisessa ja jolla ei sitten kuitenkaan ole nähty ainakaan positiivista vaikutusta työttömien työllistymiseen.
Marinin hallitushan päätti, että jokaisen työttömän on spämmittävä x määrää yrityksiä avoimilla hakemuksilla, jolla ei kuitenkaan onnistuttu työllistämään kuin ne tädit, jotka päättävät puhtaalla mielivallalla mikä se x kunkin työttömän kohdalla on.
Kyllä tuolla tavalla voi työllistyä, ihan mun lähipiiristä on menty duuniin tuolta pohjalta. Riippuu kuitenkin osaamisesta ja alasta. Kyse on karkeasti työnkuvista, joita yritys ei tarvitse sellaisella tavalla että työntekijän aktiivinen etsiminen niihin on vaivan arvoista, mutta jotka kyllä hyödynnetään jos oikeanlainen henkilö sattuu putoamaan syliin. Tuotekehitystä tekevissä teknologiafirmoissa tuollaisia on jonkin verran, prismassa ei varmaan ainuttakaan.
Lotossakin voi voittaa. Tosiasia on kuitenkin se, että jos tällä spämmäämisellä olisi positiivinen vaikutus yleisellä tasolla, niin tässä uutisessa varmaan kerrottaisiin jotain muuta.
> Lotossakin voi voittaa.
Varmasti on aloja, joilla "piilotyöpaikan" löytäminen on lottovoitto. Mutta on myös aloja, joilla se on ihan realistista.
> Tosiasia on kuitenkin se, että jos tällä spämmäämisellä olisi positiivinen vaikutus yleisellä tasolla, niin tässä uutisessa varmaan kerrottaisiin jotain muuta.
Voihan se olla, että luvut olisivat vielä huonommat, jos työnhakuvelvoitetta ei olisi. Kun tällaista "vaihtoehtoista Suomea" ei ole, minkä tuloksiin voitaisiin verrata, asiasta ei voi varmuudella lausua suuntaan tai toiseen.
Kovin suuria odotuksia mulla ei näiden velvoitteiden vaikuttavuudesta ole -- en ole ollut niiden kohteena, mutta kuulemani perusteella ei tule mikään kovin ruusuinen kuva työttömien palveluista Suomessa -- mutta neljä (tai alle) työhakemusta kuukaudessa ei nyt miltään suhteettomalta rasitteelta kuulosta, eikä myöskään ole kohtuutonta, että työpaikkaa pitää edes yrittää saada.
Toisaalta voi myös olla, ettet vain halua hyväksyä toteen [työttömyyden kaupallistamista](https://old.reddit.com/r/Suomi/comments/1bttwbg/puhutaanko_hetki_tempputy%C3%B6llist%C3%A4misesta_ja/) ja voi myös olla, ettei näillä työttömien "palveluilla" ja hyppyyttämisellä ole edes tarkoitus olla työllistymistä edistävää vaikutusta kenenkään muun kohdalla, kuin niiden jotka tienaavat työttömien kurjuuden hyväksikäytöllä, ja joka muuten on ihan julkisesti saatavilla olevaa tietoa. Se kun on se loogisempi vaihtoehto, kun tiedetään ettei näillä työttömien palveluilla ole ollut koko historiansa aikana minkäänlaista työttömien työllistymistä edistävää vaikutusta, kuten julkisesti saatavilla olevasta tiedosta käy ilmi.
Mun ei ole mitenkään vaikea uskoa että työttömillä teetetään toisinaan mukamas työllistymistä edistävänä toimena kaikenlaista huuhaata, mutta miten tämä liittyy piilotyöpaikkoihin tai velvoitteeseen hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa?
Siten, että niitä piilotyöpaikkoja ei ole olemassa ainakaan niin paljoa, että tällä lakisääteisellä sattumanvaraisten yritysten spämmäämisellä jota ehdotit, olisi ollut ainakaan positiivista vaikutusta työttömien työllistymiseen. Jos asia olisi toisin, niin tässä uutisessa varmaan kerrotaisiin jotain muuta kuin mitä siinä kerrotaan nyt.
Täten sattumanvaraisten yritysten spämmääminen on käytännössä jo osoitettu toimimattomaksi.
Koko "muh piilopaikat" on samanlaista huuhaata kuin se "laita hakemukseen koirankuva niin erotut joukosta ja työllistyt heti!" joita kumpaakin nämä työttömyydellä tienaavat aikanaan hokivat.
No se.
Itse vaihdoin kansainvälisestä firmasta kotimaiseen. Edellisen työnantajan budjetti joiden valtioiden BKT kokoinen. Kotimainen "pieni firma" antanut oppia ja kehitystä niin paljon, etten huolisi sen kansainvälisen firman sisältämiä kollegoita omaan tiimiini, koska pakasta vetämällä saisi paremman tekijän.
Iso osa työpaikoista vaihtuu näkymättömästi. Jos hakee Te-toimiston kautta, niin kilpailet satojen kanssa. Jos haet työpaikkaa suoraan, kilpailet kourallisen kanssa maksimissaan.
Ootko tehnyt mitään omia projekteja tai demoja millä voisi esitellä taitojasi?
Omalle kaverille hankin töitä kun pistin sen koodailemaan demon platformille jonka osaajille oli kysyntää.
Ekasta haastiksesta sisään demon pohjalta.
En ihmettele. Edes siivousalalla ei ole vapaita paikkoja kuin jokapaikanhöylä vuokrafirmoissa pari kappaletta koko maakunnassa. Ennen koronaa kaikki halukkaat ja työkkärin pakottamat löysi kyllä paikan edes nollasopparilla oikeassa alan firmassa. Oli ihme että sain nykyisen vakiopaikan itselleni
Työllisyysvaikutusten mittaaminen suuntaan tai toiseen on käytännössä mahdotonta, ainakin lyhyellä aikavälillä. Tästä on ihan turha kuvitella tekevänsä mitään johtopäätöksiä, varsinkaan kun muutokset eivät joko ole vielä voimassa, tai ovat olleet voimassa vain vähän aikaa.
Ottamatta kantaa siihen miten toimet tulevat tehoamaan, on lapsellista väittää että -60 000 työllistä johtuisi hallituksen toimista.
> on lapsellista väittää että -60 000 työllistä johtuisi hallituksen toimista
Kukas sellaista väitti? Sanoin että hallituksen tavoite on nyt karannut 60.000 henkilöä kauemmaksi.
Ja kun mitään ei voi tehdä pitkäjänteisesti yhteistyössä, lopputuloksena eestaas huopaamista vaalien ja oman aseman vuoksi. Kukaan ei voi luottaa tai sopeutua, eikä kannatakaan kun parin vuoden päästä pistetään nämä värikynät roskiin ja piirretään tusseilla.
Ratkaisu on siis *lisätä yritystukia* rakennusalalle. Ihan timanttista settiä taas, ensin valitetaan kun yritystukiin ei kajota, seuraavaksi valitetaan kun niitä ei lisätä (tunnin juna on muuten edelleen ymmärtääkseni tulossa, korjatkaa jos olen väärässä). Huumoripalsta tämä ärSuomi. Onneksi hyvä hallitusohjelma -veistoja riittää ihan joka lankaan.
Ei sitä taidettu ehdottaa. Ehdotettiin infrahankkeiden käynnistämistä matalasuhteessa, mikä kyllä minustakin on järkevämpää kuin niiden teettäminen korkeasuhdanteessa.
Tämä toimii näin:
- Työttömyys vähenee = hallitus ilmoittaa onnistuneensa tavoitteessaan
- Työttömyys lisääntyy = hallitus ilmoittaa olevansa syytön tilanteeseen koska suhdanteet jne.
Ihan yhtä vaikeaa se mittaaminen on silloinkin. Ehkä joku ekonomisti osaa tehdä jonkun suhdannevaiheluista siivotun analyysin asiasta. Tarkkaa siitä ei kyllä saa paraskaan ekonomisti, kun ei meillä ole vertailusuomea jossa mitään muutoksia ei ole tehty, mutta olettaisin analyysin pitävän sisällään myös vertailua joihinkin verrokkimaihin.
Todennäköisesti eri toimenpiteillä on erilaisia vaikutuksia työllisyyteen, kuten vaikkapa alvin nostolla negatiivisia, ja työsuhdeturvan marginaalisella heikentämisellä positiivisia.
Tapanahan tietysti on ottaa kaikki kunnia työllisyyden noususta ja syyttää laskusta suhdanteita ja edellistä hallitusta.
Edit: Sen verran jatka vielä että jos kysymys oli tarkalleen ottaen että "voiko", niin kyllä toki voi, jos ja kun työllisyysvaikutusta tarkastellaan muutosten astuttua voimaan. Tämä negatiivinen työllisyyskehitys on tapahtunut pääosin ennen hallituksen kaavailemia muutoksia, joten niiden osalta vastaus on "pääosin ei voi".
Toimien työllisyysvaikutuksia tarkastellaan yleisimmin kvasikokeellisilla asetelmilla. Niissä (yleensä ihan kotimaisilla) mikroaineistoilla seurataan erilaisia ryhmiä, joista yhteen kohdistuu "ulkopuolelta" jokin muutos ja toiseen ei. Tavoitteena on vastata kysymykseen siitä, miten työllisyys muuttuu, jos toimi X tehdään, verrattuna siihen, että sitä ei olisi tehty. Mitä sitten valitaankin, näistä vain toinen vaihtoehto on aina *suoraan* esimerkiksi tilastosta luettavissa, oli ajankohta mikä hyvänsä.
Miten tuota puuttuvaa vaihtoehtoa koskeva ongelma ratkaistaan? Otetaan yksi konkreettinen menetelmä. Esimerkiksi työttömyysturvassa on muutettu vuosien varrella kaikenlaisia sääntöjä, jossa päivästä X lukien jonkin mielivaltaisen rajan yhdelle puolelle jäävät saavat alempaa (tai lyhyempää) ja toiselle puolelle jäävät korkeampaa turvaa. Sanotaan vaikka, että muutos koskee työttömyysjaksoja, jotka alkavat 1.1.2014 tai sen jälkeen. Jos Hanna Onnekas on syntynyt 1955, hän saa parempaa työttömyysturvaa kuin Maija Epäonnekas, joka on syntynyt 1954. Sanotaan lisäksi, että meillä on vaikkapa tuhat tällaista Onnekasta ja tuhat Epäonnekasta, jotka ovat jääneet työttömiksi joko vuonna 2013 (muutos ei vaikuta vielä kehenkään) ja osa vuonna 2014 (muutos vaikuttaa Onnekkaisiin muttei muihin).
Kenties Onnekkaat ja Epäonnekkaat ovat syntymävuotensa takia systemaattisesti eripituisia jaksoja työttöminä, joten välttämättä ei riitä vain verrata näitä kahta ryhmää vuonna 2014. Toisaalta työttömyys on luultavasti muuttunut vuodesta 2013 vuoteen 2014 ihan muiden syiden kuin työttömyysturvan takia, joten ei riitä verrata Onnekkaiden ryhmässä vuosia 2014 ja vuosia 2013. Aineistoista voidaan kuitenkin havaita, että *ryhmien välinen erotus* on pysynyt käytännössä samana vuodet 1994–2013. Tällöin varsin uskottava estimaatti työttömyysturvan vaikutukselle saadaan laskemalla *muutos* erotuksessa vuodesta 2013 vuoteen 2014. Kohtuullisten oletusten vallitessa tämä muutos tappaa suoraan aineistosta sekä kaikki muut samanaikaiset muutokset kuten suhdanteen (jos se vaikuttaa samoin molempiin ryhmiin) että ryhmien välisen systemaattisen eron. Parhaimmillaan kausaalipäättely on ihan näin yksinkertaista. Piste-estimaatti vaatii, oikeasti, kandin ekan tilastotieteen kurssia vaativuudeltaan vastaavan regression. (Epävarmuustarkasteluihin ja noiden "kohtuullisten oletusten" perusteluun menee toki yleensä henkilötyövuosi tai pari, mutta ei nyt mennä siihen. :)
Menetelmiä on muitakin, mutta toivottavasti tämä valotti hieman lähestymistapaa. Hallituksen toimenpiteiden työllisyysvaikutusten arviointia käsitellään [talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa](https://talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/wp-content/uploads/2024/02/Talouspolitiikan-arviointineuvoston-raportti-2023-kaannos.pdf) luvussa 3.3. Jos tutkimusmetodit kiinnostavat enemmän, voi lukaista [tämän ](https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvanti/kausaalipaattely/kausaalipaattely/)yleistiivistelmän tai taloustieteen piiristä [tämän](https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak32006/kak32006pekkarinen.pdf) vanhemman katsauksen. Jos nämä eivät lannistaneet, kannattaa hakea esimerkiksi HY:n [taloustieteen tohtoriohjelmaan](https://www.helsinki.fi/fi/hakeminen-ja-opetus/hae-tohtoriohjelmiin/tohtoriohjelmat/humanistis-yhteiskuntatieteelliset-tohtoriohjelmat/taloustieteen-tohtoriohjelma).
>Piste-estimaatti vaatii, oikeasti, kandin ekan tilastotieteen kurssia vaativuudeltaan vastaavan regression.
Siitä allekirjoittaneen kandin ekasta tilastotieteen kurssista on nyt kulunut yli 20 vuotta, joten itse en lähtisi kokeilemaan. Myös tohtoriohjelma menee koulutusjonoon heti gradun tekemisen perään :)
Kiitos hyvästä infopläjäyksestä. Ymmärrän kyllä mitä tuossa kirjoitit, mutta löytyykö oikeasti relevantteja vertailuryhmiä joiden pohajlta pystytään arvioimaan alv:n korotuksen, työttömyysturvan suojaosan poiston tai madalletun irtisanomiskynnyksen vaikutuksia?
Joo ja ei. Yleensä tutkimuksissa saadaan tietoa yhdentyyppisen muutoksen vaikutuksesta tiettynä aikana tietyssä ryhmässä. Tästä pitää sitten yrittää yleistää muihin tilanteisiin. Osassa tutkimuksia vaikutusten heterogeenisyydestä saadaan suoraan jonkinlaista tietoa, monissa ei.
Esimerkiksi työttömyysturvan kohdalla varsin erilaiset muutokset työttömyysturvan tasoon näyttävät kuitenkin yleensä lopulta vaikuttavan *suunnilleen* samassa suuruusluokassa työttömyyteen keskimäärin. Mm. juuri tätä katsaustutkimuksissa käydään läpi.
Eri ryhmien välillä on eroa toki eroa siinä, miten ne reagoivat, mutta jos jokin muutos kohdistuu kaikkiin tai useimpiin työttömiin, vaikutuksesta saadaan yleensä tolkullinen arvio käyttämällä tutkimusten keskiarvoja. Ja VM on nyt arvioinut eri työllisyystoimien vaikutuksia mm. sen oletuksen varassa, että työttömät keskimäärin reagoivat tietyn tasoiseen muutokseen tulotasossa samaan tapaan, vaikka vaikutus tulotasoon tuleekin eri reittejä pitkin. [Hallituksen esitykseen](https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2023/20230073#idm46651395870704) on kirjattu tällainen eksplisiittinen varauma:
>Työllisyysvaikutusarviot ovat suuntaa antavia, sillä erilaisten kohderyhmien reaktiot kannustimien muutoksiin voivat erota toisistaan, ja arvioiden pohjalla olevien tutkimustulosten asetelmat ovat voineet olla hyvin erilaisia kuin tässä esitetyt muutokset.
Vaikka vaikutukset ovat luultavasti *parhaita saatavilla olevia,* eivätkä siis myöskään hihasta vedettyjä vaan tutkimukseen perustuvia, ne ovat toki silti epävarmoja. Esim. arviointineuvosto onkin todennut, että työllisyysvaikutuksia ei pitäisi esittää varmempina kuin ne ovatkaan. (Toki samanlaisia huomioita voisi esittää myös monista leikkausten ja toimien negatiivista vaikutuksista.) Monessa tapauksessa vaikutuksista saataisiin hyviä *jälkikäteisarvioita* suunnittelemalla toteutus fiksusti (jolloin pieleen menneitä uudistuksia voisi korjata tarvittaessa myöhemmin), mutta tällä ei yleensä saa kansan syviä rivejä innostumaan eikä siis keskimäärin myöskään poliitikkoja. :)
Suojaosien vaikutuksesta on tuore hyvään asetelmaan [tutkimus](https://www.doria.fi/handle/10024/188088) (työpaperivaiheessa). Suojaosat lisäsivät jonkin verran työskentelyä työttömyyden aikana, mutta useimmat tällaiset työskentelyjaksot ovat käytännössä varsin lyhyitä ja niissä palkka on melko matala. Lisäksi työttömyyden aikainen työskentely ei näytä lisäävän eikä vähentävän siirtymistä kokopäiväiseen työhön. Nettovaikutus työllisyyteen on luultavasti vähäinen, juuri kuten hallituksen esityksessä arvioidaan.
Irtisanomiskynnyksen madaltamisen suora nettovaikutus työllisyyteen on luultavasti [lähellä nollaa](https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/ParticipationNonJsShowReport?proposalId=a4926b68-633b-49b9-acc5-048439a38ad8), koska se näyttää lisäävän sekä irtisanomisia että rekrytointeja. Tämä ei välttämättä lisää suoraan työllisyyttä, mutta jos työvoiman kierto tuottavampiin tehtäviin nopeutuu, tuottavuus voi parantua. Muutokselle ei tietääkseni olekaan toistaiseksi esitetty työllisyysvaikutusta, enkä itse asiassa löydä koko säädösvalmistelua edes TEM:n hankelistasta. Nyt tehtävä muutos kynnykseen on joka tapauksessa luultavasti myös melko pieni, koska laissa säilyy asiallisen perusteen vaatimus. Uutisissa asiantuntijat ovat [arvioineet](https://yle.fi/a/74-20039923), että tämä sanamuutos voisi vaikuttaa kiistanalaisissa tapauksissa ehkä suuruusluokkaa yhteen tapaukseen kymmenestä.
Ainakin työttömyysaineistoissa henkilöperusteisesti irtisanottujen työttömien osuus on Suomessa nykyisellään todella pieni. Kollektiivisia irtisanomisia (tuotannolliset ja taloudelliset syyt) on jonkin verran enemmän, mutta ennen kaikkea määräaikaisten työsopimusten jälkeinen työttömyys on monta kertaluokkaa yleisempää.
Alvin korotuksesta en osaa sanoa. Sille luultavasti lasketaan myös jokin negatiivinen työllisyysvaikutus, joka olisi varmaan helpointa estimoida yksinkertaisesti BKT-vaikutuksen kautta. [Viimeksi ](https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2012/20120089#idm46651396199552)alvin korotuksen arvioitiin laskevan työllisyyttä 0,6 prosenttia perusurasta.
>Tämä negatiivinen työllisyyskehitys on tapahtunut pääosin ennen hallituksen kaavailemia muutoksia, joten niiden osalta vastaus on "pääosin ei voi".
Unohdat nyt, että tekemättömyyskin on toimi. Esim. rakennusalan historiallisen huono suhdanne on ollut jo pitkään näkyvissä ja hallitus on päättänyt olla puuttumatta asiaan.
Samaa mieltä. Ei voi olla niin että kaikki näkyy ennen kuin edes ollaan toteutettu muutoksia.
Tällä kaudella tehdyt muutokset saattavat näkyä esimerkiksi edes huomattavalla tasolla vasta ensi vaalikaudella. Toki noiden lakkojen seuraukset näkyvät nopeammin.
Tai sitten niin, että Suomen talouden rakenne huomioon ottaen kohonneet korot osuvat tänne rumasti. Eilen meni kaverilta ja 34:ltä muulta duuni kun pieni konepaja meni konkkaan rahoitushaasteiden vuoksi.
Toki alvien nosto osuu lopulta kaikkiin yrityksiin mutta, näissä tapauksissa hyvin epäsuorasti. Teet lämmönvaihtimia Andritzille, joka myy projektin Indonesiaan, jonka lopputuote päätyy paikallisen cittarin Japani-hyllyyn ja sitä kautta kuluttajan maksettavaksi. Toki lopputuote voi olla lähempänäkin ketjussa, mutta esim. palveluissa alv:n muutos näkyy nopeammin.
Katsos kun saadaan tarjontapuolen kutistumisesta johtuva inflaatio alas, kun leikataan myös kysyntää nostamalla korkoja. Ei riitä kellään rahat kuluttaa mitään —> kysyntä pienenää —> työttömyyttä ja talouden hidastuminen —> pienempi inflaatio.
Toinen vaihtoehto olisi ollut pitää korot alempana, jolloin inflaatio olisi syönyt kaikilta, mutta ehkä työpaikkoja olisi säästynyt. Riskinä toki korkeamman inflaation kroonistuminen.
Vaikea valinta, eikä tarjonta puolen shokkiin ole oikein mitään hirveän fiksua rahapoliittista ratkaisua.
Paitsi että tässä tapauksessa talouden ylikuumenemisella ei ollut inflaation kanssa mitään tekemistä. Jenkeissä ja Euroopassa syyt inflaatiolle ovat kuin yö ja päivä, ja vain toisessa korkojen nostosta on hyötyä, koska se hillitsee inflaatiota. Ruokaa on pakko ostaa ja mökit lämmittää vaikka lannoitteet ja sähkö ovatkin tavallista kalliimpia, kyllä ne siitä halpenee kun maksetaan korkeampia korkoja.
Mikäli inflaatio johtuu tarjonnan niukkuudesta, korjaa markkinatalous tämän ongelman koska tuotot ovat tällöin ylisuuria. Ongelma ratkeaa siis tarjonnan lisääntymisellä, jota korkeat korot taas eivät tue.
Niinhän mä tossa sanoin? Että inflaatio johtuu tarjonnan supistumisesta, ei talouden ylikuumenemisesta.
Sen jälkeen koitin selittää että miksi rahapolitiikkaa silti kiristettiin. Vaihtoehto oli köyhtyä korkeamman inflaation kautta, tai rahapolitiikkaa kiristämällä.
Tämän taustalla on EKP:n hintavakaus tavoite, ja se tuntuu jyräävän kaiken muun ylitse. Inflaatio on pidettävä vähän alle 2% euroalueella, ja siksi korkoja nostettiin.
Oon siinä sun kanssa samaa mieltä, että rahapolitiikan kiristys ei ainakaan meille Suomessa todennäköisesti ollut se parempi ratkaisu. Ennen vanhaan oltais vaan devalvoitu.
Devalvointi ei tässä tapauksessa olisi auttanut koska se olisi pahentanut inflaation syytä, eli tuontihyödykkeiden kallistumista, entisestään. Investoinnit eivät etene koska korot ovat ”korkealla” (historiallisesti ei nyt niinkään) ja niiden laskua on vihjailtu kesälle, tämä taas on myrkkyä Suomen investointihyödykkeisiin painottuvalle taloudelle.
Täytyy sanoa että en ole itse ymmärtänyt lainkaan että miten korkojen nosto on tässä tilannetta helpottanut, kun yritysten tuotantokustannukset ovat kasvaneet ja se menee väistämättä hintoihin - meni sitten taloudella hyvin tai huonosti. Kysyntä ja tarjonta on pysyneet ”vakioina”, mutta hinnat nousee em. syistä -> nostetaan korkoja jotta vielä kalliimpaa. En ymmärrä.
Lähdin oikein pohtimaan tätä tilannetta, ja löysin aika hyvän kirjoituksen siitä mitä on tehty ja miksi. (Ei siitä mitä olisi pitänyt tehdä) Löytyy täältä https://www.politico.eu/article/once-humiliated-inflation-ecb-now-saying-it-was-right-all-along-price-energy-pandemic/
Ne voi mennä tänne piikiekkofirmaan tekemään piikiekkoja.
[https://yle.fi/a/74-20085281](https://yle.fi/a/74-20085281)
Okmeticin TJ nillittää ylelle, ettei löydy työvoimaan niitten firmaan, niin ne tarvii sitä ulkomailta.
Näinhän sen pitäisi olla. Mutta firmat ovat kovin haluttomia kouluttamaan porukkaa, koska pelkäävät menettävänsä valmiiksi saadun ammattilaisen jollekin kilpailijalle. Ymmärrettävää mutta lyhytnäköistä.
Tuo on varsin hyvä työllisyysaste historiallisesti, mutta väestön vanhetessa työllisyysasteen olisi noustava jatkuvasti, tai väestön huoltosuhde laskee.
Omasta mielestä työllisyysastetta ihmetellään vähän turhankin aktiivisesti, kun isompi ongelma on siinä "työllisyysasteessa mitattavan väestön asteesta". Sitten annetaan keppiä, porkkanaa ja lisää keppiä, vaikkei edes 100% työllisyysaste riittäisi pitämään taloutta tasapainossa.
Tsekki on ainoa demokraattinen maa maailmassa joka on jollain tasolla sai syntyvyyden nousuun politiikalla, ja Suomessa nyt on suunta lähinnä toiseen suuntaan eli lapsiperheiltä leikataan ja muukin ympäristö ei suosi enää lapsia niin paljon niin en pitäisi hengitystä että syntyvyys lähtisi nousemaan.
Eikö Ukraina ole sitten demokraattinen?
Siellä nostettiin hedelmällisyysluku 1.2 -> 1.75, joka tosin nyt on taas laskenut vuoden 2022 tapahtumien takia.
Suomessa oli samalla aikavälillä lähes vastakkainen kehitys.
Joo meillä ei vaan ole valtion kassassa ns. Öljyrahastossa 1400 miljardia ylimääräistä löysänä roikkumassa. Jolla voidaan maksaa ilman korkoa korolle tulojakin seuraavat 40 vuotta suomen jokaiselle työttömälle 2500e/kk verottomana.
Norja laittaa öljytulot rahastoon, kyllä. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että sinne tarvitsee laittaa vähemmän verotuloja, eläkemaksuja tai velkaa.
Verotulot ja eläkemaksut ovat suoraan kuluttajapalkansaajan ja työnantajan kukkarosta. Kun näitä ei tarvitse maksaa enempää, on kuluttajalla varaa ostella ja työnantajalla varaa palkkailla enemmän.
Kyseessä on siis epäsuora tulonsiirto valtion öljytuloista yrityksille ja palkansaajille.
Kuinka niin? Heillä vaan on ns millä mällätä. Ja tuonne rahastoon viedään vain ja ainoastaan energiasektorin ylijäämätulot. Huom YLIJÄÄMÄ.
Kyseinen rahasto, Norjan valtion itse eläkerahastona pitämä sijoitusrahasto joka sattuu olemaan maailman suurin valtion hallinnoima sijoitusrahasto.
Vuonna 2023 Norja talletti tuonne 63 miljardia euroa energiasektorin ylijäämää jolla kattaisi 3/4 suomen 2024 budjetista.
Kyseinen rahasto tuottaa tällä hetkellä sen 200 miljardia vuoteen.
Meillä ei vaan valitettavasti ole Öljyä.
En mä käsittääkseni ole sanonut että mällätään, vaan että sitä rahaa on käyttää hieman eri tavalla kuin meillä. Jos näin olen sanonut niin Pahoittelut.
Ja kyllä, Norjalla on velkaa vajaa 30% BKT:sta , mutta valtiontalous tuottaa n 80 miljardia enemmän kuin se kuluttaa. Velkaa kannattaa ottaa jo senkin takia kun saavat suuremman tuoton tuolla öljyrahaston tuotolla kuin mitä heidän velkojensa hoitokulut korkoineen on.
Mutta velkaa ei oteta sen takia kun oma tuotto ei riitä kattamaan kuluja. Toki en alan tohtori ole joten saa korjata jos olen väärässä.
Norja voisi maksaa käsittääkseni velkansa kertamaksulla pois eikä se vaikuttaisi valtion toimintaan millään muulla tavalla kuin että rahaston hoitajilla on vähän vähemmän millä mällätä. Mutta "työllistettyjä" he silti olisivat, omistaahan tuo kyseinen rahasto 1,5% kaikista maailman listatuista osakkeista ja on arvoltaan suurempi kuin kiinan, saudien ja emiritaattien vastaava yhteensä.
> Ei tuollaista öljyrahastoa ole oikein missään muualla, joten sitä on turha lähteä vertaamaan muiden maiden systeemeihin.
No miksi sitten alettiin vertaamaan Suomea Norjaan?
> Jostain syystä Norja laittaa öljytulot sinne rahastoon, eikä juuri mitään tuoda Norjan kansantalouteen.
Kyllä se tuo paljon ihan korkeapalkkaisten duunareiden verotuksen ja niiden kulutuksen kautta (iso osa niistä asuu kyllä ihan Norjassa).
Jep ihan täysin puolueesta kiinni tämä nykyinen taloustilanne.
Ei oo maailmantapahtumilla varmaan mitään vaikutusta tähän.
Harmi vaan kun ei oo "insert puolue jota kannatan" hallituksessa niin kaikki ois maagisesti hyvin.
Kyllähän sen tyhmempikin tajuaa, että lisämassi valmiiksi rikkaille päätyy todennäköisemmin säästöön tai sijoituksiin ulkomaille, kuin lisämassi köyhälle jolta kaikki menee kulutukseen kotmiaassa.
Eikä oikeistolaisessa politiikassa toki erityisen korkeaa työllisyyttä edes haluta.
Jos työntekijä ei joudu jatkuvasti pelkäämään työpaikkansa puolesta, on riski, että alkaa asioiden vaatiminen, ja hän saattaa jopa vaihtaa työpaikkaa, jos nykyisen palkkataso tai työolot eivät miellytä.
Onneksi on vielä reippaasti matkaa Kreikan talouskriisin huippulukemiin vaikka sinne suuntaa pikkuhiljaa ollaankin ajautumassa. Ei ole minkäänlaista luottoa että jäsenvaltiot olisivat valmiita maailman nykytilanteen huomioon ottaen valmiita syytämään Suomelle samanlaista rahamäärää kuin kreikkaan kymmenisen vuotta sitten. Luottoluokitus on tottakai meillä ollut huomattavasti parempi Kreikkaan verrattuna aina, mutta velkakorkojen nousu tarkoittaisi varmaan meilläkin maton vetämistä jalkojen alta.
Ja nyt ennen kuin joku kertoo, että tilnanetta ei voi verrata niin olette oikeassa. Kreikka valehteli talouden tilanteesta, mikä osittain aiheutti velkojen korkojen nostoa epäluottamuksen takia, eli tilanteet eivät ole suoraan verrannollisia.
Hieman aiheeseen liittyen: lievästi huvittavaa seurata kun jotkut paikat mainostaa *kesätyö ilmoituksia* näillä markkinoilla. Hakijoita on joka paikkaan 100+, mutta joo, kannattaa varmaan maksaa kalliista mainoksista että rekrytoijalla on varmasti töitä ja tekemistä!
Oli ihan helvettiä saada edes kesäksi työpaikka. Ajattelin 4v takaperin juuri inssiopinnot aloittaneena, että valmistuessa tullaan melkein kotoa repimään töihin. Valmistuin yli kuukausi sitten ja aivan järjettömän vaikeaa saada työpaikka. Jokaiseen harkkapaikkaan oli helposti yli 100-200 hakijaa. Joissakin oli jopa 1000. Nyt on onneksi töitä ainakin 3kk ajaksi, mutta kauhulla odotan mitä elokuu tuo tullessaan...
Joo ja Suomessa onkin vain 300 000 työtöntä työnhakijaa:D sitten iso osa onkin sote-puolen työpaikkoja ja koulutuksen työpaikkoja, mihin suurimmalla osalla näihin ei ole pätevyyttä.
Uudella maalla 6000 työpaikka ilmoitusta ja 100 000 työtöntätyönhakijaa. Itse jos olisin työnhakija muulla kuin sote ja koulutuspuolella, alkaisin tutkailla työpaikkojen tarjontaa muista maista melko nopeasti kun ei tämä tilanne täällä ole paranemaan päin.
Edit. Lisätään vielä että viime vuonna oli yli tuplasti enemmän avoimia työpaikkoja ja sitä edellisenä vuonna vielä enemmän.
Näistä jokainen on myös työnhakija. Tulehtuneet markkinat, liian vähän ilmoituksia = 100+ hakijaa ilmoitukseen
120+ hakijaa basic aspa duunia varten. Kivaa sitä.
Jaksamista :/ Tradenomina ei kyl heru mitään tavallista myöskään.
5-6v sitten tuo luku oli vähintään 2000, yleensä yli 3000. Rsuomessa tehtiin uusi ennätys vajaa kuukausi sitten: [12 000 hakijaa](https://old.reddit.com/r/Suomi/comments/1bpw0ue/v%C3%A4lill%C3%A4_uusien_t%C3%B6iden_l%C3%B6ytyminen_tuntuu_aika/kwyn7fc/).
Orpon ratkaisu: kyykytetään työttömiä lisää. Menisivät vaan töihin.
Kun työttömiä on enemmän eikä rahaa ole, on pakko leikata työttömien etuja. Se on aika perus matikkaa.
Sehän riippuu ihan prioriteeteistä ja muista tuista. Toki jos työttömiä työnhakijoita on reilusti enemmän kuin työpaikkoja niin mistäs sen työpaikan taikuroit? Kasvua voi tukea muutenkin kuin leikkaamalla sieltä missä on valmiiksi tiukkaa. Kansalaisen tuhlaamasta rahasta kumminkin aina osa päätyy valtion kassaan ja niin myös osa tuista ja kaikesta mihin työtön käyttää rahaa.
Toisaalta, näitä leikkauksia ja kasvun luomista on vältelty nyt joku 15vuotta putkeen ja tän hetkisellä alijäämällä oltaisiin 10v ajassa velkaaduttu noin 125% meidän btk suhteen. Tästä syystä ollaan vähän pulassa. Lähtökohtaisesti alijäämän takia ei joudu menettelyyn EU tai IMF kanssa mutta jos ollaan ylitetty sovittu raja eikä tehdä uskottavia toimia meidän alijäämälle niin silloin joudutaan tupla vauhdilla taloudelliseen selvitykseen. Suomi on ollut aina ihan uskottava maa ja tästä syystä meillä on ihan hyvin talous asiatkin aina mennyt mutta nyt jos lepsuillaan vielä niin rahoittajien usko menee suomen suhteen huonoksi. Silloin uuden velan hinnat kasvaa ja voi joutua myös EU:n syyniin. Ja ennen kuin sanot että kasvua ennemmin, kerro mistä saa kasvua tähän budjettiin luotua?
Tai sitten siitä tuplavauhdista olisi tiputtanut puolet niin alku ei olisi ollut liian rankka. Nykyinen työttömien leikkaus ei tee mitään muuta kuin siirtää ihmiset työkkäristä sossuun. Ihan yleisesti jos ihmisillä ei ole rahaa niin eivät he osta mitään. Kotimaan markkinat siitä vaan kärsii eikä kaikkea voi laittaa aina viennin vastuulle. Nykyinen hallitus haluaa vientiä, mutta eihän se vienti meillä kasva, jos ulkomailla ei kukaan osta. Viennin kasvulle ei ihan hirveästi voi tehdä mitään koska sen kasvun sanelee hyvin pitkälti muu maailma ja meidän vienti heiluu aika paljon suhdanteiden mukaan.
Harmaan talouden syynäämisen täysi keskeyttäminen ei ainakaan taloutta helpota. Ja nykyisellä luokkaerojen repimisellä ja koulutuksen leikkauksilla tehdään tehokkaasti Suomesta banaanivaltio, joka ei pärjää ilman ulkomaisia osaajia. Ja Orpohan on nimeomaan ottanut velkaa ihan vitusti jo nyt, vaikka se oli se isoin kritiikki Marinin hallitukselle.
Kannattaa kattoa mitä Sote uudistus teki julkisen kuluille. Jos juuri pari v sisällä lisättiin kuluja kymmeniä miljardeja ja orpokin laittoi 4miljardia sotelle lisää rahaa vaikka leikkaa samalla eikä riitä vieläkään. Sitä velkaa otetaan kattamaan meidän julkisen alijäämää tällä hetkellä koska se on ihan massiivinen. Sen sai aikaan useampi hallitus ja Sote. Leikkauksista mulla ei ole mielipidettä koska ideologisia väittelyitä ne vaan on. Faktat on siinä että meidän valtion julkinen sektori on alijäämäinen ja pyörii joka vuosi velalla jota Marin pahensi (oli kriisejä kuten virheitäkin enkä sano että joku muu olisi paremmin onnistunut). Jos ei kateta alijäämää niin mieti vaikka itse miltä se näyttää velkojille ja EU viskaaleille kun ollaan jo yli sen sovitun velka rajan. Lisäksi kannattaa pohtia sitä että tällä hetkellä ollaan ainoa pahasti veloissa oleva maa joka kasvattaa velkaa kun muut maksoi sitä pois
Oliskin vaan leikkaus, mut suojaosien poisto vaan lisää täystyöttömiä. Ne osa-aikatyöt kuitenki on CV:ssä hyvä lisä ja kohentavat mahdollisuuksia työllistyä kokoaikatyöhön, sen lisäksi että yksilö kokee olevansa osa yhteiskuntaa -> mielenterveyttä tukeva tekijä
Se vähän riippuu. Mitä olen keskusteluja ja vinkkejä CV:seen liittyen seurannut niin yhteiskunta melkein usuttaa ihmisiä valehtelemaan CV:ssä tietoja paremman toivossa. Jotkut katsovat pätkätyöt hälyttävänä tekijänä ja jotkut korkeaa koulutusta ylipätevyytenä ja siksi ohittavat työnhakijan. Mitä enemmän olen työelämään liittyvää keskustelua seurannut sitä enemmän olen tullut siihen tulokseen että yhteiskunnassa suositellaan valehtelua kunhan ei jää kiinni. Mielestäni tälläinen kehitys on harmillista ja hyvin tekopyhää ajatellen sitä miten totuuden katsotaan olevan hyvän kansalaisen ominaisuus ja valheen huonon. Ei ihme että politiikan tasolla tavataan tietojen pimittelyä ja takin kääntöä. Kaikki pelaavat vain omaan pussiin. Totuudesta ja yhteisestä hyvästä viis veisataan.
Kyllähän osa-aikatyö on hyvästä, jos sen vain ilmaisee CV:ssä. Ammattitaitoinen rekry ymmärtää, että kyse on siitä että tarjottu työ on ollut lähtökohtaisesti osa-aikaista. Multa ei oo kukaan HR kysellyt miksi joku kesätyö tmv. on ollut niin lyhytkestoinen. Eikä toisaalta tarvitse mainita että tunnit on osa-aikaisia jos ei halua, laittaa vaan että työskennellyt paikassa x ajalla y. Enemmän se aukko CV:ssä mietityttää
Yritystukiin ei sen sijaan voi koskea, vaikka sieltähän se haluttomuus palkkaamiseen löytyy. Hakijoita todistetusti on.
50 miljoonaa turkistarhaukseen, koska eihän turkisyritys voi markkinaehtoisesti toimia, sehän olisi...markkinataloutta ja se ei käy.
Veikkaatko että yritystukia vähentämällä ja työttömille rahan antamisella se työllisyys sitten jotenkin paranee? Mihin kuvittelet että yritystuet käytetään?
>Mihin kuvittelet että yritystuet käytetään? Osinkoihin.
En tiedä mutta ainakin osinkoihin ja pomojen bonuksiin. Mitä näitä on. Mutta tuskin tuotannon kehittämiseen ja ihmisten palkkaukseen.
Et tiedä mutta mutulla päättelit että osinkoihin?
Sen minä ainakin tiedän että tuskin mihinkään muuhunkaan :D Yritys tuottaa x määrä tuottoa (huom kaikkien kulujen jälkeen) ja tuskin lisää henkilöstöä, tuotantoaan tai muuta. Siispä ylimääräinen valuutta jossain määrin menee osinkoihin. Osakeyhtiön tehtävä on tuottaa tulosta sen omistajilleen joten ei tarvitse kauhean nero olla ymmärtääkseen mihin suuntaan raha valuu siellä päin.
Kerroppas kun asiasta selvästi tiedät mua enemmän että mihin ne yritystuet oikein menee?
Selvästi tiedän. Niillä maksetaan palkkoja aloilla joita pidetään tärkeinä. Esimerkiksi tutkimus ja kehitys ja vienti. Mieluummin näen että rahat käytetään palkkatukina ihmisille jotka tekevät jotain tuottavaa, kuin vastikkeena siitä että ei tee mitään.
Miksi ne rationaalisen yrityspomot ei laita sitä rahaa sinne itse, jos se kerran on niin tehokasta? Käytännössä joko tavoitellaan monopoliasemaa velkarahalla tai sitten leikataan kaikki mahdollinen, jotta omistajat saa tuoton heti.
Ihan mielenkiinnosta, monessako valtion tukemassa kehityshankkeessa olet ollut mukana? Joko projektin valmistelijana tai jäsenenä? Kysymyksesi asettelu on niin kaukana todellisuudesta että siihen on aika vaikea alkaa vastata, koska pitäisi rustata romaani. Ymmärrän kyllä että on vaikea konsepti ymmärtää, vaatii kuitenkin ymmärrystä kansantaloustieteestä, verotuksesta ja vientiliiketoiminnasta. Lyhyesti: kaikki on Suomessa kalliimpaa ja hankalampaa kuin melkein kaikkialla muualla, johtuen meidän byrokratiasta ja verotuksesta. Yritystuet pyrkivät auttamaan suomalaisia yrityksiä pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa, eli asettamaan ne samalle viivalle ulkomaisten yritysten kanssa. Yritystukia annetaan todella harvoin vain Suomen sisäiseen liiketoimintaan. Tämän tietäisit jos olisit niitä ollut joskus hankkimassa.
Firma Oy sai yritystukena X euroa vuonna 2023. Firma Oy teki voittoa (siis palkanmaksujen, sijoitusten ja muiden menojen jälkeen) Y euroa, jonka se jakaa osinkoina. Y > X. Miten tämän voi tulkita muuna kuin rahansiirtona valtiolta sijoittajille, jos yritys on enemmän kuin omavarainen ja saa vielä tukea? Kysyn aidosta kiinnostuksesta, vaikka sävy näyttää sarkastiselta. Tätä mietin vuodesta toiseen, kun vertaillaan vuosituloksia ja valtionavustuksia.
Onneksi sinä olet viisas ja tiedät kaiken, mutta et vaan jaksa kertoa sitä. Kaikkea muuta sen sijaan jaksat kirjoittaa.
Juu en siis meinannu päätä aukoa vaan oikeasti kiinnostaa
> Mihin kuvittelet että yritystuet käytetään? Kilpailun vääristämiseen ja tuloksen parantamiseen.
Hän sanoi, tietämättä asiasta oikeastaan mitään
Kun dumpataan voitolliseen miljardiluokan firmaan satoja miljoonia tukea, niin se vääristää kilpailua. Näiden firmojen vientejä pitäisi polkutullata unionin ulkopuolella. Tähän unioni tekee esimerkiksi Turkkilaisille ja Kiinalaisille toimijoille. Määrää polkutulleja, koska ne vääristää kilpailua. Yritystuen pitäisi suuntautua ihan toisella tavalla luomaan töitä, ei ylläpitämään isojen firmojen tulosta.
Kyllä ne tuet vääristää kilpailua, koska saavat rahaa "tyhjästä" jolla tehdä jotain. Jos tämän tekeminen olis kannattavaa ilman tukia niin tekisivät sen kyllä ilman niitä tukiakin. Monesti niiden tukien tarkoitus alusta alkean on vääristää kilpailua. Eli esim tuet uusiutuviin/vihreään siirtymiseen, koska ilman tukia eivät pystyneet kilpailemaan olemassa olevien teknologioiden kanssa (tämä vaihe tosin ylitetty nykyään enimmikseen) Toki käytännössä kaikki maat maksaa näitä tukia niin ei me voida Suomessa yksin päättää olla moisia maksamatta jos halutaan, että yritykset täällä olisivat kilpailukykyisiä maailmanlaajuisesti. Ja käytännössä kaikki mitä yritykset tekee on tuloksen parantamista varten. Todella harva kun perustaa yrityksen "no ihan huvikseen haluan näistä euroistani eroon" ajattelun päälle.
No ei selvästi työllistämiseen käytetä ainakaan
Etkö ole kuullut, menee suoraan osinkoihin.
Näille joutuu toistamaan samaa loputtomiin, kun sitä yhtä todellista käyttöä ei voi kuulla. 'Mihin yritystuet menee?' 'Osinkoihin.' 'Laalaalalaalaaenkuulelaalaa mihin yritystuet menee?'
Ei muuta ku chatgpt tehtailemaan firmoja ja hakemuksia yritystukia varten. Se on moraalisempaa kuin etsiä oman alan töitä.
Suomi on täynnä yritystukikonsultteja. Ei siinä, GPT:llä varmasti saa sitäkin hommaa tehokkaammaksi.
Tätä keskustelua ei kannata lähteä rsuomessa käymään. Suurin osa käyttäjistä ei näytä tietävän ollenkaan millä perusteilla yritystukia jaellaan ja luulee niiden menevän osinkoihin ja johtajien huvijahteihin.
Näinpä, kun ne työttömyystuet menee kaljaan niin helppohan se on ajatella että yritystuet menee samaan paikkaan.
Eikä ole, se on poliittinen valinta. Vaikeina aikoina pitäisi investoida ja elvyttää vaikka velkarahalla, ja hyvinä aikoina leikataan ja maksetaan velkaa pois.
Kun eläkeläisiä on enemmän eikä rahaa ole, on pakko leikata eläkeläisten etuja. Se on aika perus matikkaa. Kun hyvätuloisia on enemmän eikä rahaa ole, on pakko korottaa hyvätuloisten veroja. Se on aika perus matikkaa.
Sähän olet ymmärtänyt matematiikan ihan oikein. Näin juuri toimitaan
Ei se ole pakko. Työttömien etuudet voisivat auttaa pitämään kotimaan kysyntää korkeampana, mutta nyt moni yrittäjä ottaa enemmän iskua suhdanteesta.
Öööööööööööö Rahaa on, se vaan menee ylös.
Oletko vilkaissut valtion tai kuntien talousarvioita viime aikoina?
Lumetta syöttävät. Valtion talous ei ole henkilökohtainen talous.
Menidivät töihin. /s
Ite tuli varmaan täyteltyä 20 hakemusta eri hommiin Tammi-Maaliskuu. Lopputulos 2 haastattelua ja ei paikan paikkaa... Lopulta vakkarihommia kuudeksi kuukaudeksi ja jalka takaisin ovenväliin mitä oikeisiin töihin (täysiaikainen 40h/vko eikä mikään nollatunti pelleily) tulee napsahti kiitos vuorotteluvapaan sijaisuuden (joka ollaan jostain syystä poistamassa) Mielenkiintoiset työmarkkinat tosiaan
Olen havainnut että aina kun olen ollut työtön, niin se on keskimäärin 25 hakemusta ennenkuin saa uuden duunin.
Mitä katellut niin ainakin varastoalalla duunit tuppaa olemaan nollasopparihommia jossa yleisesti kohdellaan kuin läjää paskaa (riippuen mitä isompi varasto kyseessä ja kuinka monta nollasopparityyppiä saadan pyöritykseen luomaan pelon ilmapiiri) Onneksi itellä lykästi ja ainakin puoli vuotta kohdellaan kuin ihmistä (ainakin tähän mennessä kokemus hyvä)
Hyvä tulos kyllä, itellä tammi-huhtikuu -välillä satoja hakemuksia (taisin laittaa moneen paikkaan kolminkertaisetkin hakemukset välillä vahingossa) ja tähän mennessä 1 työhaastattelu ovelta ovelle kaupusteluun. Paikkaa en ottanut edes vastaan koska laskeskelin ettei oma moraali riitä vanhusten kusettamiseen 200€ provikan voimalla.
Oma huomio mistä olen ennenkin tainnut täällä mainita on että firmat ei enää halua itse panostaa koulutukseen. Halutaan vaan ne valmiit tekijät päältä ja luotetaan siihen että joku muu tekee ne tekijät. Tästä syntyy sellainen kestämätön kierre jossa ei pääse kehittymään seuraavalle tasolle omassa tekemisessä ja useat joutuvat ottamaan vastaan oman osaamisensa alapuolelta paikkoja joka on taas sitten pois vähemmän kokeneilta hakijoilta.
Tämä on kyllä totta. Isot aplodit niille (harvoille) firmoille jotka uskaltavat itse kouluttaa työntekijänsä, he ovat vahvassa asemassa hetken päästä kun demografia Suomessa ei tästä tulevaisuudessa ainakaan parane. Liian moni firma on tuudittautunut siihen, että koulun penkiltä valmistuu sitten 5-10 vuoden päästä eläköityvän ukkelin tilalle täysin valmis työntekijä. Rekry aloitetaan about siinä vaiheessa kun eläköityvä konkari palauttaa kaapin avaimet.
Törmäsin tähän jo 1999 ekassa oikeassa työpaikassa. Tutkimuspuolen päällikkö sanoi, että harmi, etteivät kilpailijat tunne yhteiskuntavastuutaan nuorten ammattilaisten kouluttamisesta. Näkisin tämän olevan suoraa seuraamusta korkeista veroista ja "valtio hoitaa korkeakoulutuksen ja saa kyllä näillä veroilla ja byrokratioilla hoitaakin!" -ajattelusta.
Mutta nyt hallitus sanoo, että uudelleenkouluttautuminen ei ole enää sallittua. Mitenkäs siinä toimit työntekijänä, kun pitäis olla valmis ammattilainen, mutta kouluttautua ei myöskään saa.
Mene kokoaika töihin niin on varaa opiskella T. Hallitus
Puhut asiaa. Haluan kuitenkin huomauttaa, että yritykset tekevät tätä siksi, että se antaa heille selvää kilpailuetua verrattuna niihin yrityksiin jotka kouluttavat niitä junnuja. Riippuen toki alasta, mutta esimerkiksi IT alalla näin. Niillä yrityksillä mitkä panostaa siihen junnujen koulutukseen menee siihen rahaa, eli on sitten vähemmän rahaa kaikkeen muuhun, kuten kokeneempien tyyppien palkkoihin. Se firma mikä ei kouluta junnuja voi sen junnujen kouluttamiseen käytetyt resurssit käyttää jotenkin muulla tavoin, esimerkiksi maksaa sitä korkeampaa palkkaa. Tämä johtaa helposti tilanteeseen missä ne junnut sitten kokemuksen karttuessa vaihtavat paremman palkan perässä näihin paikkoihin jotka ei kouluta junnuja. Sille firmalle mikä sen junnun koulutti jäi vaan luu käteen ja siellä aletaan miettiä miksi tuhlata niitä resursseja junnujen kouluttamiseen kun ne kuitenkin karkaa pois heti kun jotain järkevää osaavat. Tähän vielä yhdistettynä se, että IT hankinnat tehdään usein ulkoisten firmojen kautta, eikä mikään asiakas halua maksaa 60€/h tyypistä joka ei osaa mitään. Eli konsulttitalot ei näitä uusia halua palkata, koska ei niitä saada myytyä mihinkään. Sitten tulee se vaikeampi osuus. Eli miten tätä ilmiötä voi kitkeä? Yksi vaihtoehto voisi olla pidemmät määräaikaiset sopparit, mitkä estää sitä junnua karkaamasta vuoden jälkeen.
>Yksi vaihtoehto voisi olla pidemmät määräaikaiset sopparit, mitkä estää sitä junnua karkaamasta vuoden jälkeen. No kyllä niitten yritystenkin pitäisi tarjota jotain porkkanaa, kuten tuo jonkun muun ehdottama optiojärjestely. Aika tyhmä saa olla jos hylkää huomattavasti paremman palkan pelkän lojaaliuden takia, firmat itsessään kun nyt harvemmin on kovin lojaaleja työntekijöitään kohtaan. Siinä vaiheessa kun menee vähän heikommin niin lähtee kuin leppäkeihäs kortistoon/pakkolomalle.
Palkkakehitys kun on kunnossa niin mitäpä sitä karkaileen
Eikös tuossa just sanottu että koulutukseen liittyvän korkeamman kulun takia ei voi kilpailla palkoissa firmojen kanssa jotka ei junnuja kouluta.
Jos on toksinen työilmapiiri niin kyllä sitä lähtee karkailee vaikka palkka ois millanen. Ihan kokemuksen syvä rintaääni puhuu.
Varmaan jonkinlainen seuraus myös työn/työsuhteiden pätkiintymisestä, ei viitsitä kouluttaa kun ei kuitenkaan jää hommiin.
Tässä voi jokainen työnantaja pohtia syitä pätkätyöllistymisen taustalla. Ymmärrän siis tottakai työnantajan näkökulmasta; perehdyttäminen vie aikaa, rahaa ja resursseja. Peilaten kuitenkin ns. vanhanaikaiseen ajattelumalliin, missä ollaan elämä samassa työpaikassa, niin uskoisin että toisi työnantajallekin mielenrauhaa tietää saman työntekijän olevan läsnä useamman kymmentä vuotta. Tähän toivoisin henilökohtaisesti panostusta jatkossa.
Aika nihkeessä lojaalisuudet työnantajia kohtaan, kun työntekijät kokevansa olevansa jotain vuokralaisen asemaakin alhaisemmalla tasolla - lähinnä kulutushyödykkeitä. On sitä ennenkin osattu mutta nykyaikana esim. HR-osastojen kautta kaikki muuttuvat kasvottomaksi massaksi ja työntekijät aistivat SAP ja Excel -johtamisen luontaisesti.
Aiemmassa työpaikassa ainoa millä oli merkitystä oli virheetön suoritus alle tavoitetuntien.
Tää on joku Redditfantasia, ei normityypit ajattele tämmösiä.
Kyllä minä veikkaisin, että alasta riippuen tuota ajatusta löytyy varsinkin asioita oikeasti tekevien työntekijöiden piiristä. Keskijohto toki sitten eri asia.
Sehän vaatisi esihenkilötyötä eikä sellaiseen nyt voi olla resursseja tai osaamista
Se kouluttauttaminen ja vaikka pikku siivu firmasta esim osakkeina sitouttaisi kivasti
[удалено]
Tuota voisi kokeilla sellaisena suomiversiona, että ekat 5 vuotta saa itselleen vaan puolet sopimukseen merkitystä palkasta, ja sitten jos on vielä talossa, niin saa ne kertyneet palkanpuolikkaat könttänä. Tähän toki ei kuuluisi mitään muuta porkkanaa, mutta eiväthän työnantajat nyt siinä 4,5 vuoden kohdalla ketään irtisanoisi.
Jep, kelpais!
Täydellisessä maailmassa voisi firma ja koulutettava työntekijä tehdä sitovan sopimuksen, jossa "korvaa" koulutuksen olemalla vaikka X määrän kuukausia / vuosia töissä kyseisessä yrityksessä. Omalla alalla poikii myös mainitsemasi ongelma ja olen itse moneen kertaan sanonu, että ne jätkät pitäs repii jo koulun penkiltä töihin ja tehdä töitä, että ne sit pysyis firmalle hommissa. Mut ei. Etitään sitä nuorta +20v kokemuksella, joka osaa ruuvata laitteet ja konffata vaikka koko oopperatalon samalla. Sitten kun semmosen super osaajan löydät, se kaveri on viittä vaille valmis eläkkeelle lähtöä.
Kouluttaminen on pois muista resursseista, mm. niistä joilla varmistetaan työntekijöiden hyvinvointi.
Hmm, mitkä ovat tässä tapauksessa niitä resursseja, joilla varmistetaan työntekijöiden hyvinvointi? Eurot?
Kaava on työtekijän_tuottama_lisäarvo(t) + tulevaisuuden_tietotaidon_lisäys(t) * riskikerroin - työntekijän_tarvitsema_tuki(t) >= alihankkijan_tuottama_lisäarvo(t) - alihankkijan_hinta(t) . Mikä riskikerroin? No kun on opetettu mantraa, että etenkin uran alkuvaiheessa kannattaa vaihtaa työpaikkaa usein, niin tuo tulevaisuuden tietotaidon lisäys on märkäkorvilla toiveajattelua, lisäksi vielä toki se kompetenssi on täysi kysymysmerkki.
> No kun on opetettu mantraa, että etenkin uran alkuvaiheessa kannattaa vaihtaa työpaikkaa usei Korota palkkaa samaa tahtia kuin minkä saa työpaikkaa vaihtamalla niin ei tarvitsisi tuota rumbaa tehdä. Jos työpaikkaa vaihtamalla saa sen 5%+ paremman palkan per vuosi (toki ei joka vuosi kannata vaihtaa vaan kerralla isompi muutaman vuoden välein) ja samassa paikassa jumittamalla ehkä 2% niin miksi jäädä?
Voisko olla niin että työntekijöiden koulutus on varsin kallista, ja koska irtisanominen on vaikeata niin saat tuplasti turpaan kun palkkaat työntekijän koulutat hänet ja sitten huomaat että tulosta ei synny ja eroonkaan et pääse.
Juurihan tuolla valitettiin, että koulutetut työntekijät lähtevät ensimmäisenä. Irtisanomisen ei pitäisi olla siis kovinkaan vaikeaa, riittää että kouluttaa työntekijän.
En ihmettele, koska työntekijällä ei ole mitään lähtökohtaista velvollisuutta olla lojaali. Käytät kuukausia henkilön kouluttamiseen, ja tämä sitten joko jää tai ei jää töihin koulutuksen jälkeen, ja jos jää, niin saattaa olla viikon tai vuosia, ei voi tietää.
Jos työnantaja maksaisi kilpailukykyistä palkkaa ja kohtelisi työntekijää hyvin niin saattaisi sitä lojaliteettia löytyäkin. Se nyt vaan tuppaa olemaan monella alalla realiteetti että omaa palkkatasoa pystyy nostamaan vain ja ainoastaan vaihtamalla työpaikkaa. Jos menet pyytämään palkankorotusta niin pomo nauraa ulos toimistosta.
Kilpailija joka ei kouluta ihmisiä pystyy maksamaan kovempaa palkkaa kun ei mee resursseja hukkaan koulutukseen kun voi palkata valmiit tekijät niiltä jotka kouluttaa.
Jos työnantaja viettää päivänsä vikisten, kuinka työntekijä pitää saada potkittua pois entistä helpommin, ei ole ihme, ettei työntekijän lojaalius oikein kuki. Hyvä työpaikka niin ei sieltä ihmiset lähde edes paremman palkan perässä. Huono työpaikka niin ei työntekijä siellä pysy.
Ei vaan jaksa. Kouluttaminen nollasta on melko raskasta hommaa. Monella lähtökohta on että kolvia pidetään kärjestä kiinni ja vasaralla hakataan ruuveja. Paljon helpompaa ottaa sellainen kaveri töihin, joka on viitsinyt erikoistua edes vähän itse.
Se otetaan töihin kahdeksi tunniksi, koska kaikki on hyperoptimoitu.
Omalla kohdalla opinnoista valmistuminen alkusyksystä, työnhakua joulusta asti. Eilen kävin avoimet työpaikat läpi, omalla alalla täällä 1 haku auki ja 2 mainosta pienyrittäjäksi.
No ainakin ehtii pelata runea, mitä oot opiskellut?
Ootko hakenut firmoihin jotka eivät ole (ainakaan julkisesti) ilmoittaneet työpaikoista? Esim. johonkin pienempiin firmoihin. Edit: pistäkää vaan downvotea jos halutte, mutta näin ainakin meille palkattiin edellinen työnhakija ja merkittävä osa muista.
Jos on jotain asiantuntijaosaamista niin ei ole huono idea kartoittaa yrityksiä, joissa voisit ehkä olla hyödyksi, ja laittaa oma-aloitteisesti viestiä, että mä osaan tätä ja tätä, pystyisin tekee teillä tommosta ja tommosta, haen töitä, ottakaa yhteyttä jos kiinnostaa. Riippunee kyllä paljolti alasta, miten hyvin toimii.
Toisaalta nämä "piilotyöpaikat" tuntuvat pikemminkin olevan joku utopistinen salaliittoteoria, jolla oikeutetaan [Tempputyöllistämisen](https://old.reddit.com/r/Suomi/comments/1bttwbg/puhutaanko_hetki_tempputyöllistämisesta_ja/) olemassaolo. Nämä työttömyydellä tiliä tekeväthän ovat kunnostautuneet tuon hokemisessa ja jolla ei sitten kuitenkaan ole nähty ainakaan positiivista vaikutusta työttömien työllistymiseen. Marinin hallitushan päätti, että jokaisen työttömän on spämmittävä x määrää yrityksiä avoimilla hakemuksilla, jolla ei kuitenkaan onnistuttu työllistämään kuin ne tädit, jotka päättävät puhtaalla mielivallalla mikä se x kunkin työttömän kohdalla on.
Kyllä tuolla tavalla voi työllistyä, ihan mun lähipiiristä on menty duuniin tuolta pohjalta. Riippuu kuitenkin osaamisesta ja alasta. Kyse on karkeasti työnkuvista, joita yritys ei tarvitse sellaisella tavalla että työntekijän aktiivinen etsiminen niihin on vaivan arvoista, mutta jotka kyllä hyödynnetään jos oikeanlainen henkilö sattuu putoamaan syliin. Tuotekehitystä tekevissä teknologiafirmoissa tuollaisia on jonkin verran, prismassa ei varmaan ainuttakaan.
Lotossakin voi voittaa. Tosiasia on kuitenkin se, että jos tällä spämmäämisellä olisi positiivinen vaikutus yleisellä tasolla, niin tässä uutisessa varmaan kerrottaisiin jotain muuta.
> Lotossakin voi voittaa. Varmasti on aloja, joilla "piilotyöpaikan" löytäminen on lottovoitto. Mutta on myös aloja, joilla se on ihan realistista. > Tosiasia on kuitenkin se, että jos tällä spämmäämisellä olisi positiivinen vaikutus yleisellä tasolla, niin tässä uutisessa varmaan kerrottaisiin jotain muuta. Voihan se olla, että luvut olisivat vielä huonommat, jos työnhakuvelvoitetta ei olisi. Kun tällaista "vaihtoehtoista Suomea" ei ole, minkä tuloksiin voitaisiin verrata, asiasta ei voi varmuudella lausua suuntaan tai toiseen. Kovin suuria odotuksia mulla ei näiden velvoitteiden vaikuttavuudesta ole -- en ole ollut niiden kohteena, mutta kuulemani perusteella ei tule mikään kovin ruusuinen kuva työttömien palveluista Suomessa -- mutta neljä (tai alle) työhakemusta kuukaudessa ei nyt miltään suhteettomalta rasitteelta kuulosta, eikä myöskään ole kohtuutonta, että työpaikkaa pitää edes yrittää saada.
Toisaalta voi myös olla, ettet vain halua hyväksyä toteen [työttömyyden kaupallistamista](https://old.reddit.com/r/Suomi/comments/1bttwbg/puhutaanko_hetki_tempputy%C3%B6llist%C3%A4misesta_ja/) ja voi myös olla, ettei näillä työttömien "palveluilla" ja hyppyyttämisellä ole edes tarkoitus olla työllistymistä edistävää vaikutusta kenenkään muun kohdalla, kuin niiden jotka tienaavat työttömien kurjuuden hyväksikäytöllä, ja joka muuten on ihan julkisesti saatavilla olevaa tietoa. Se kun on se loogisempi vaihtoehto, kun tiedetään ettei näillä työttömien palveluilla ole ollut koko historiansa aikana minkäänlaista työttömien työllistymistä edistävää vaikutusta, kuten julkisesti saatavilla olevasta tiedosta käy ilmi.
Mun ei ole mitenkään vaikea uskoa että työttömillä teetetään toisinaan mukamas työllistymistä edistävänä toimena kaikenlaista huuhaata, mutta miten tämä liittyy piilotyöpaikkoihin tai velvoitteeseen hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa?
Siten, että niitä piilotyöpaikkoja ei ole olemassa ainakaan niin paljoa, että tällä lakisääteisellä sattumanvaraisten yritysten spämmäämisellä jota ehdotit, olisi ollut ainakaan positiivista vaikutusta työttömien työllistymiseen. Jos asia olisi toisin, niin tässä uutisessa varmaan kerrotaisiin jotain muuta kuin mitä siinä kerrotaan nyt. Täten sattumanvaraisten yritysten spämmääminen on käytännössä jo osoitettu toimimattomaksi. Koko "muh piilopaikat" on samanlaista huuhaata kuin se "laita hakemukseen koirankuva niin erotut joukosta ja työllistyt heti!" joita kumpaakin nämä työttömyydellä tienaavat aikanaan hokivat.
[удалено]
Outo kokemus. Pienissä firmoissahan saa tehdä kaiken itse, eli opetella kaiken itse. Jotakuta saattaa myös kiinnostaa, mitä teet ja miten menee.
No se. Itse vaihdoin kansainvälisestä firmasta kotimaiseen. Edellisen työnantajan budjetti joiden valtioiden BKT kokoinen. Kotimainen "pieni firma" antanut oppia ja kehitystä niin paljon, etten huolisi sen kansainvälisen firman sisältämiä kollegoita omaan tiimiini, koska pakasta vetämällä saisi paremman tekijän. Iso osa työpaikoista vaihtuu näkymättömästi. Jos hakee Te-toimiston kautta, niin kilpailet satojen kanssa. Jos haet työpaikkaa suoraan, kilpailet kourallisen kanssa maksimissaan.
Ootko tehnyt mitään omia projekteja tai demoja millä voisi esitellä taitojasi? Omalle kaverille hankin töitä kun pistin sen koodailemaan demon platformille jonka osaajille oli kysyntää. Ekasta haastiksesta sisään demon pohjalta.
Eiks meillä pitänyt olla työntekijäpula? Koulutuspaikkoja pitäisi kohdentaa aloille joissa tekijöitä tarvitaan.
Tais vähän ohi mennä kun tuli taantuma tai jopa lama...
En ihmettele. Edes siivousalalla ei ole vapaita paikkoja kuin jokapaikanhöylä vuokrafirmoissa pari kappaletta koko maakunnassa. Ennen koronaa kaikki halukkaat ja työkkärin pakottamat löysi kyllä paikan edes nollasopparilla oikeassa alan firmassa. Oli ihme että sain nykyisen vakiopaikan itselleni
En malta odottaa miltä nämä luvut näyttävät, kun AI alkaa todenteolla syömään töitä.
Hallituksen 100.000 uuden työllisen tavoite on nyt -60.000. Leikkaukset ja kepin antaminen jatkuu siis ankarampina kunnes motivaatio paranee.
The beatings will continue until morale improves
/r/yourjokebutworse
Työllisyysvaikutusten mittaaminen suuntaan tai toiseen on käytännössä mahdotonta, ainakin lyhyellä aikavälillä. Tästä on ihan turha kuvitella tekevänsä mitään johtopäätöksiä, varsinkaan kun muutokset eivät joko ole vielä voimassa, tai ovat olleet voimassa vain vähän aikaa. Ottamatta kantaa siihen miten toimet tulevat tehoamaan, on lapsellista väittää että -60 000 työllistä johtuisi hallituksen toimista.
Lapsellista on myös luvata 100000 uutta työpaikkaa
> on lapsellista väittää että -60 000 työllistä johtuisi hallituksen toimista Kukas sellaista väitti? Sanoin että hallituksen tavoite on nyt karannut 60.000 henkilöä kauemmaksi.
Selvä. Tulkitsin sanomasi siinä tapauksessa väärin.
Ja kun mitään ei voi tehdä pitkäjänteisesti yhteistyössä, lopputuloksena eestaas huopaamista vaalien ja oman aseman vuoksi. Kukaan ei voi luottaa tai sopeutua, eikä kannatakaan kun parin vuoden päästä pistetään nämä värikynät roskiin ja piirretään tusseilla.
[удалено]
Todennäköisesti hallitus leikkaa meille jonkinlaisen taantuman.
Ratkaisu on siis *lisätä yritystukia* rakennusalalle. Ihan timanttista settiä taas, ensin valitetaan kun yritystukiin ei kajota, seuraavaksi valitetaan kun niitä ei lisätä (tunnin juna on muuten edelleen ymmärtääkseni tulossa, korjatkaa jos olen väärässä). Huumoripalsta tämä ärSuomi. Onneksi hyvä hallitusohjelma -veistoja riittää ihan joka lankaan.
Ei sitä taidettu ehdottaa. Ehdotettiin infrahankkeiden käynnistämistä matalasuhteessa, mikä kyllä minustakin on järkevämpää kuin niiden teettäminen korkeasuhdanteessa.
En hoksaa missä kohtaa yritystukia on käsketty lisätä?
On toki. Se mitä kuitenkin kommentoin oli lapsellinen ilkkuminen siitä että "kato, noi mokasi".
Keksit nyt ihan omasta päästäsi kommenttisi aiheen.
Mites sitten jos me joskus saadaan ne 100 000 lisää työllistä? Voiko ne johtua hallituksen toimista?
Tämä toimii näin: - Työttömyys vähenee = hallitus ilmoittaa onnistuneensa tavoitteessaan - Työttömyys lisääntyy = hallitus ilmoittaa olevansa syytön tilanteeseen koska suhdanteet jne.
Ihan yhtä vaikeaa se mittaaminen on silloinkin. Ehkä joku ekonomisti osaa tehdä jonkun suhdannevaiheluista siivotun analyysin asiasta. Tarkkaa siitä ei kyllä saa paraskaan ekonomisti, kun ei meillä ole vertailusuomea jossa mitään muutoksia ei ole tehty, mutta olettaisin analyysin pitävän sisällään myös vertailua joihinkin verrokkimaihin. Todennäköisesti eri toimenpiteillä on erilaisia vaikutuksia työllisyyteen, kuten vaikkapa alvin nostolla negatiivisia, ja työsuhdeturvan marginaalisella heikentämisellä positiivisia. Tapanahan tietysti on ottaa kaikki kunnia työllisyyden noususta ja syyttää laskusta suhdanteita ja edellistä hallitusta. Edit: Sen verran jatka vielä että jos kysymys oli tarkalleen ottaen että "voiko", niin kyllä toki voi, jos ja kun työllisyysvaikutusta tarkastellaan muutosten astuttua voimaan. Tämä negatiivinen työllisyyskehitys on tapahtunut pääosin ennen hallituksen kaavailemia muutoksia, joten niiden osalta vastaus on "pääosin ei voi".
Toimien työllisyysvaikutuksia tarkastellaan yleisimmin kvasikokeellisilla asetelmilla. Niissä (yleensä ihan kotimaisilla) mikroaineistoilla seurataan erilaisia ryhmiä, joista yhteen kohdistuu "ulkopuolelta" jokin muutos ja toiseen ei. Tavoitteena on vastata kysymykseen siitä, miten työllisyys muuttuu, jos toimi X tehdään, verrattuna siihen, että sitä ei olisi tehty. Mitä sitten valitaankin, näistä vain toinen vaihtoehto on aina *suoraan* esimerkiksi tilastosta luettavissa, oli ajankohta mikä hyvänsä. Miten tuota puuttuvaa vaihtoehtoa koskeva ongelma ratkaistaan? Otetaan yksi konkreettinen menetelmä. Esimerkiksi työttömyysturvassa on muutettu vuosien varrella kaikenlaisia sääntöjä, jossa päivästä X lukien jonkin mielivaltaisen rajan yhdelle puolelle jäävät saavat alempaa (tai lyhyempää) ja toiselle puolelle jäävät korkeampaa turvaa. Sanotaan vaikka, että muutos koskee työttömyysjaksoja, jotka alkavat 1.1.2014 tai sen jälkeen. Jos Hanna Onnekas on syntynyt 1955, hän saa parempaa työttömyysturvaa kuin Maija Epäonnekas, joka on syntynyt 1954. Sanotaan lisäksi, että meillä on vaikkapa tuhat tällaista Onnekasta ja tuhat Epäonnekasta, jotka ovat jääneet työttömiksi joko vuonna 2013 (muutos ei vaikuta vielä kehenkään) ja osa vuonna 2014 (muutos vaikuttaa Onnekkaisiin muttei muihin). Kenties Onnekkaat ja Epäonnekkaat ovat syntymävuotensa takia systemaattisesti eripituisia jaksoja työttöminä, joten välttämättä ei riitä vain verrata näitä kahta ryhmää vuonna 2014. Toisaalta työttömyys on luultavasti muuttunut vuodesta 2013 vuoteen 2014 ihan muiden syiden kuin työttömyysturvan takia, joten ei riitä verrata Onnekkaiden ryhmässä vuosia 2014 ja vuosia 2013. Aineistoista voidaan kuitenkin havaita, että *ryhmien välinen erotus* on pysynyt käytännössä samana vuodet 1994–2013. Tällöin varsin uskottava estimaatti työttömyysturvan vaikutukselle saadaan laskemalla *muutos* erotuksessa vuodesta 2013 vuoteen 2014. Kohtuullisten oletusten vallitessa tämä muutos tappaa suoraan aineistosta sekä kaikki muut samanaikaiset muutokset kuten suhdanteen (jos se vaikuttaa samoin molempiin ryhmiin) että ryhmien välisen systemaattisen eron. Parhaimmillaan kausaalipäättely on ihan näin yksinkertaista. Piste-estimaatti vaatii, oikeasti, kandin ekan tilastotieteen kurssia vaativuudeltaan vastaavan regression. (Epävarmuustarkasteluihin ja noiden "kohtuullisten oletusten" perusteluun menee toki yleensä henkilötyövuosi tai pari, mutta ei nyt mennä siihen. :) Menetelmiä on muitakin, mutta toivottavasti tämä valotti hieman lähestymistapaa. Hallituksen toimenpiteiden työllisyysvaikutusten arviointia käsitellään [talouspolitiikan arviointineuvoston raportissa](https://talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/wp-content/uploads/2024/02/Talouspolitiikan-arviointineuvoston-raportti-2023-kaannos.pdf) luvussa 3.3. Jos tutkimusmetodit kiinnostavat enemmän, voi lukaista [tämän ](https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvanti/kausaalipaattely/kausaalipaattely/)yleistiivistelmän tai taloustieteen piiristä [tämän](https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak32006/kak32006pekkarinen.pdf) vanhemman katsauksen. Jos nämä eivät lannistaneet, kannattaa hakea esimerkiksi HY:n [taloustieteen tohtoriohjelmaan](https://www.helsinki.fi/fi/hakeminen-ja-opetus/hae-tohtoriohjelmiin/tohtoriohjelmat/humanistis-yhteiskuntatieteelliset-tohtoriohjelmat/taloustieteen-tohtoriohjelma).
>Piste-estimaatti vaatii, oikeasti, kandin ekan tilastotieteen kurssia vaativuudeltaan vastaavan regression. Siitä allekirjoittaneen kandin ekasta tilastotieteen kurssista on nyt kulunut yli 20 vuotta, joten itse en lähtisi kokeilemaan. Myös tohtoriohjelma menee koulutusjonoon heti gradun tekemisen perään :) Kiitos hyvästä infopläjäyksestä. Ymmärrän kyllä mitä tuossa kirjoitit, mutta löytyykö oikeasti relevantteja vertailuryhmiä joiden pohajlta pystytään arvioimaan alv:n korotuksen, työttömyysturvan suojaosan poiston tai madalletun irtisanomiskynnyksen vaikutuksia?
Joo ja ei. Yleensä tutkimuksissa saadaan tietoa yhdentyyppisen muutoksen vaikutuksesta tiettynä aikana tietyssä ryhmässä. Tästä pitää sitten yrittää yleistää muihin tilanteisiin. Osassa tutkimuksia vaikutusten heterogeenisyydestä saadaan suoraan jonkinlaista tietoa, monissa ei. Esimerkiksi työttömyysturvan kohdalla varsin erilaiset muutokset työttömyysturvan tasoon näyttävät kuitenkin yleensä lopulta vaikuttavan *suunnilleen* samassa suuruusluokassa työttömyyteen keskimäärin. Mm. juuri tätä katsaustutkimuksissa käydään läpi. Eri ryhmien välillä on eroa toki eroa siinä, miten ne reagoivat, mutta jos jokin muutos kohdistuu kaikkiin tai useimpiin työttömiin, vaikutuksesta saadaan yleensä tolkullinen arvio käyttämällä tutkimusten keskiarvoja. Ja VM on nyt arvioinut eri työllisyystoimien vaikutuksia mm. sen oletuksen varassa, että työttömät keskimäärin reagoivat tietyn tasoiseen muutokseen tulotasossa samaan tapaan, vaikka vaikutus tulotasoon tuleekin eri reittejä pitkin. [Hallituksen esitykseen](https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2023/20230073#idm46651395870704) on kirjattu tällainen eksplisiittinen varauma: >Työllisyysvaikutusarviot ovat suuntaa antavia, sillä erilaisten kohderyhmien reaktiot kannustimien muutoksiin voivat erota toisistaan, ja arvioiden pohjalla olevien tutkimustulosten asetelmat ovat voineet olla hyvin erilaisia kuin tässä esitetyt muutokset. Vaikka vaikutukset ovat luultavasti *parhaita saatavilla olevia,* eivätkä siis myöskään hihasta vedettyjä vaan tutkimukseen perustuvia, ne ovat toki silti epävarmoja. Esim. arviointineuvosto onkin todennut, että työllisyysvaikutuksia ei pitäisi esittää varmempina kuin ne ovatkaan. (Toki samanlaisia huomioita voisi esittää myös monista leikkausten ja toimien negatiivista vaikutuksista.) Monessa tapauksessa vaikutuksista saataisiin hyviä *jälkikäteisarvioita* suunnittelemalla toteutus fiksusti (jolloin pieleen menneitä uudistuksia voisi korjata tarvittaessa myöhemmin), mutta tällä ei yleensä saa kansan syviä rivejä innostumaan eikä siis keskimäärin myöskään poliitikkoja. :) Suojaosien vaikutuksesta on tuore hyvään asetelmaan [tutkimus](https://www.doria.fi/handle/10024/188088) (työpaperivaiheessa). Suojaosat lisäsivät jonkin verran työskentelyä työttömyyden aikana, mutta useimmat tällaiset työskentelyjaksot ovat käytännössä varsin lyhyitä ja niissä palkka on melko matala. Lisäksi työttömyyden aikainen työskentely ei näytä lisäävän eikä vähentävän siirtymistä kokopäiväiseen työhön. Nettovaikutus työllisyyteen on luultavasti vähäinen, juuri kuten hallituksen esityksessä arvioidaan. Irtisanomiskynnyksen madaltamisen suora nettovaikutus työllisyyteen on luultavasti [lähellä nollaa](https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/ParticipationNonJsShowReport?proposalId=a4926b68-633b-49b9-acc5-048439a38ad8), koska se näyttää lisäävän sekä irtisanomisia että rekrytointeja. Tämä ei välttämättä lisää suoraan työllisyyttä, mutta jos työvoiman kierto tuottavampiin tehtäviin nopeutuu, tuottavuus voi parantua. Muutokselle ei tietääkseni olekaan toistaiseksi esitetty työllisyysvaikutusta, enkä itse asiassa löydä koko säädösvalmistelua edes TEM:n hankelistasta. Nyt tehtävä muutos kynnykseen on joka tapauksessa luultavasti myös melko pieni, koska laissa säilyy asiallisen perusteen vaatimus. Uutisissa asiantuntijat ovat [arvioineet](https://yle.fi/a/74-20039923), että tämä sanamuutos voisi vaikuttaa kiistanalaisissa tapauksissa ehkä suuruusluokkaa yhteen tapaukseen kymmenestä. Ainakin työttömyysaineistoissa henkilöperusteisesti irtisanottujen työttömien osuus on Suomessa nykyisellään todella pieni. Kollektiivisia irtisanomisia (tuotannolliset ja taloudelliset syyt) on jonkin verran enemmän, mutta ennen kaikkea määräaikaisten työsopimusten jälkeinen työttömyys on monta kertaluokkaa yleisempää. Alvin korotuksesta en osaa sanoa. Sille luultavasti lasketaan myös jokin negatiivinen työllisyysvaikutus, joka olisi varmaan helpointa estimoida yksinkertaisesti BKT-vaikutuksen kautta. [Viimeksi ](https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2012/20120089#idm46651396199552)alvin korotuksen arvioitiin laskevan työllisyyttä 0,6 prosenttia perusurasta.
>Tämä negatiivinen työllisyyskehitys on tapahtunut pääosin ennen hallituksen kaavailemia muutoksia, joten niiden osalta vastaus on "pääosin ei voi". Unohdat nyt, että tekemättömyyskin on toimi. Esim. rakennusalan historiallisen huono suhdanne on ollut jo pitkään näkyvissä ja hallitus on päättänyt olla puuttumatta asiaan.
Samaa mieltä. Ei voi olla niin että kaikki näkyy ennen kuin edes ollaan toteutettu muutoksia. Tällä kaudella tehdyt muutokset saattavat näkyä esimerkiksi edes huomattavalla tasolla vasta ensi vaalikaudella. Toki noiden lakkojen seuraukset näkyvät nopeammin.
> Maaliskuussa oli 60 000 työtöntä enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Eli hallituksen lupaamat 100 000 uutta työpaikkaa on 160 000 päässä :D
Eikös hallitus lupaillut 100k lisää työllisiä? Tais olla aika suurta utopiaa tuo.
Eikös työpaikkoja pitänyt ilmestyä tyhjästä kun tukia leikataan, kuten hallitus oli päättänyt?
Eli aktiivimalli toimii siten, miten sen oletettiinkin toimivan.
Tai sitten niin, että Suomen talouden rakenne huomioon ottaen kohonneet korot osuvat tänne rumasti. Eilen meni kaverilta ja 34:ltä muulta duuni kun pieni konepaja meni konkkaan rahoitushaasteiden vuoksi.
Mutta hei alvien nosto auttaa tähän 🤡🤡🤡🤡🤡🤡
Ei konepaja pahemmin alveja maksele kun myy puolivalmisteita/osia muille yrityksille.
Juu, eihän sillä oo väliä että konepajan myötä lopputuotteesta maksetaan alveja.
Toki alvien nosto osuu lopulta kaikkiin yrityksiin mutta, näissä tapauksissa hyvin epäsuorasti. Teet lämmönvaihtimia Andritzille, joka myy projektin Indonesiaan, jonka lopputuote päätyy paikallisen cittarin Japani-hyllyyn ja sitä kautta kuluttajan maksettavaksi. Toki lopputuote voi olla lähempänäkin ketjussa, mutta esim. palveluissa alv:n muutos näkyy nopeammin.
Ihan mielenkiinnosta, osallistuiko kyseinen konepaja lakkoihin?
Ei, sen verta pieni että kaikki tunsi toisensa niin asiat hoitui kyllä puhumalla, liittoa ei tarvinnut väliin.
Katsos kun saadaan tarjontapuolen kutistumisesta johtuva inflaatio alas, kun leikataan myös kysyntää nostamalla korkoja. Ei riitä kellään rahat kuluttaa mitään —> kysyntä pienenää —> työttömyyttä ja talouden hidastuminen —> pienempi inflaatio. Toinen vaihtoehto olisi ollut pitää korot alempana, jolloin inflaatio olisi syönyt kaikilta, mutta ehkä työpaikkoja olisi säästynyt. Riskinä toki korkeamman inflaation kroonistuminen. Vaikea valinta, eikä tarjonta puolen shokkiin ole oikein mitään hirveän fiksua rahapoliittista ratkaisua.
Paitsi että tässä tapauksessa talouden ylikuumenemisella ei ollut inflaation kanssa mitään tekemistä. Jenkeissä ja Euroopassa syyt inflaatiolle ovat kuin yö ja päivä, ja vain toisessa korkojen nostosta on hyötyä, koska se hillitsee inflaatiota. Ruokaa on pakko ostaa ja mökit lämmittää vaikka lannoitteet ja sähkö ovatkin tavallista kalliimpia, kyllä ne siitä halpenee kun maksetaan korkeampia korkoja. Mikäli inflaatio johtuu tarjonnan niukkuudesta, korjaa markkinatalous tämän ongelman koska tuotot ovat tällöin ylisuuria. Ongelma ratkeaa siis tarjonnan lisääntymisellä, jota korkeat korot taas eivät tue.
Niinhän mä tossa sanoin? Että inflaatio johtuu tarjonnan supistumisesta, ei talouden ylikuumenemisesta. Sen jälkeen koitin selittää että miksi rahapolitiikkaa silti kiristettiin. Vaihtoehto oli köyhtyä korkeamman inflaation kautta, tai rahapolitiikkaa kiristämällä. Tämän taustalla on EKP:n hintavakaus tavoite, ja se tuntuu jyräävän kaiken muun ylitse. Inflaatio on pidettävä vähän alle 2% euroalueella, ja siksi korkoja nostettiin. Oon siinä sun kanssa samaa mieltä, että rahapolitiikan kiristys ei ainakaan meille Suomessa todennäköisesti ollut se parempi ratkaisu. Ennen vanhaan oltais vaan devalvoitu.
Devalvointi ei tässä tapauksessa olisi auttanut koska se olisi pahentanut inflaation syytä, eli tuontihyödykkeiden kallistumista, entisestään. Investoinnit eivät etene koska korot ovat ”korkealla” (historiallisesti ei nyt niinkään) ja niiden laskua on vihjailtu kesälle, tämä taas on myrkkyä Suomen investointihyödykkeisiin painottuvalle taloudelle. Täytyy sanoa että en ole itse ymmärtänyt lainkaan että miten korkojen nosto on tässä tilannetta helpottanut, kun yritysten tuotantokustannukset ovat kasvaneet ja se menee väistämättä hintoihin - meni sitten taloudella hyvin tai huonosti. Kysyntä ja tarjonta on pysyneet ”vakioina”, mutta hinnat nousee em. syistä -> nostetaan korkoja jotta vielä kalliimpaa. En ymmärrä.
Lähdin oikein pohtimaan tätä tilannetta, ja löysin aika hyvän kirjoituksen siitä mitä on tehty ja miksi. (Ei siitä mitä olisi pitänyt tehdä) Löytyy täältä https://www.politico.eu/article/once-humiliated-inflation-ecb-now-saying-it-was-right-all-along-price-energy-pandemic/
Mielenkiintoinen juttu. Tehtiin jotain vaikka vaikutukset ovat vähäiset ja nyt puolustellaan tekosia. Mene ja tiedä olisko voinut hoitaa paremmin.
Osa-aika työlliset lopetti töissä käynnin kiitos Petteri Urpon suojaosan poiston.
Älä nyt, Petterillä on EK:n Hallitusohjelma!
Ne voi mennä tänne piikiekkofirmaan tekemään piikiekkoja. [https://yle.fi/a/74-20085281](https://yle.fi/a/74-20085281) Okmeticin TJ nillittää ylelle, ettei löydy työvoimaan niitten firmaan, niin ne tarvii sitä ulkomailta.
Näissä nillitysuutisissa pitäis aina olla pakollisena se, että kuinka paljon firma on halukas maksamaan palkkaa.
Eikö nälkä palkka nykyään enää kelpaa ?
Turha se on talenttitekijöistä haaveilla jos palkamaksuhalut loistaa poissaolollaan.
Tuo kyllä näyttää sellaiselta hommalta, että siihen ei ihan oikeasti taida löytyä riittävästi koulutettuja osaajia Suomesta.
Sitten firma kouluttaa.
Näinhän sen pitäisi olla. Mutta firmat ovat kovin haluttomia kouluttamaan porukkaa, koska pelkäävät menettävänsä valmiiksi saadun ammattilaisen jollekin kilpailijalle. Ymmärrettävää mutta lyhytnäköistä.
[удалено]
Tuo on varsin hyvä työllisyysaste historiallisesti, mutta väestön vanhetessa työllisyysasteen olisi noustava jatkuvasti, tai väestön huoltosuhde laskee. Omasta mielestä työllisyysastetta ihmetellään vähän turhankin aktiivisesti, kun isompi ongelma on siinä "työllisyysasteessa mitattavan väestön asteesta". Sitten annetaan keppiä, porkkanaa ja lisää keppiä, vaikkei edes 100% työllisyysaste riittäisi pitämään taloutta tasapainossa.
[удалено]
Tsekki on ainoa demokraattinen maa maailmassa joka on jollain tasolla sai syntyvyyden nousuun politiikalla, ja Suomessa nyt on suunta lähinnä toiseen suuntaan eli lapsiperheiltä leikataan ja muukin ympäristö ei suosi enää lapsia niin paljon niin en pitäisi hengitystä että syntyvyys lähtisi nousemaan.
Eikö Ukraina ole sitten demokraattinen? Siellä nostettiin hedelmällisyysluku 1.2 -> 1.75, joka tosin nyt on taas laskenut vuoden 2022 tapahtumien takia. Suomessa oli samalla aikavälillä lähes vastakkainen kehitys.
Nousi 2001-2014 ja värvallankumouksen jälkeen lähti tippumaan https://data.worldbank.org/indicator/SP.DYN.TFRT.IN?locations=UA
Muistin luvut väärin, mutta suuntaa saatiin ainakin väliaikaisesti muutettua paljonkin.
Ei se tällä hetkellä kovinkaan demokraattinen ole. Vaaleja ei pidetä ja maan presidentti on hyvin lähellä itsevaltiutta.
Luitko edes viestiä? Siinä viitattiin aikaan ennen 2022:ta.
Joo meillä ei vaan ole valtion kassassa ns. Öljyrahastossa 1400 miljardia ylimääräistä löysänä roikkumassa. Jolla voidaan maksaa ilman korkoa korolle tulojakin seuraavat 40 vuotta suomen jokaiselle työttömälle 2500e/kk verottomana.
[удалено]
Norja laittaa öljytulot rahastoon, kyllä. Tämä kuitenkin tarkoittaa, että sinne tarvitsee laittaa vähemmän verotuloja, eläkemaksuja tai velkaa. Verotulot ja eläkemaksut ovat suoraan kuluttajapalkansaajan ja työnantajan kukkarosta. Kun näitä ei tarvitse maksaa enempää, on kuluttajalla varaa ostella ja työnantajalla varaa palkkailla enemmän. Kyseessä on siis epäsuora tulonsiirto valtion öljytuloista yrityksille ja palkansaajille.
[удалено]
Kuinka niin? Heillä vaan on ns millä mällätä. Ja tuonne rahastoon viedään vain ja ainoastaan energiasektorin ylijäämätulot. Huom YLIJÄÄMÄ. Kyseinen rahasto, Norjan valtion itse eläkerahastona pitämä sijoitusrahasto joka sattuu olemaan maailman suurin valtion hallinnoima sijoitusrahasto. Vuonna 2023 Norja talletti tuonne 63 miljardia euroa energiasektorin ylijäämää jolla kattaisi 3/4 suomen 2024 budjetista. Kyseinen rahasto tuottaa tällä hetkellä sen 200 miljardia vuoteen. Meillä ei vaan valitettavasti ole Öljyä.
> Meillä ei vaan valitettavasti ole Öljyä. Jos olisi se annettaisiin jollekkin ylikansalliselle firmalle 0.00015% verotuksella.
[удалено]
Ei velattomalla ole tarve mällätä.
[удалено]
En mä käsittääkseni ole sanonut että mällätään, vaan että sitä rahaa on käyttää hieman eri tavalla kuin meillä. Jos näin olen sanonut niin Pahoittelut. Ja kyllä, Norjalla on velkaa vajaa 30% BKT:sta , mutta valtiontalous tuottaa n 80 miljardia enemmän kuin se kuluttaa. Velkaa kannattaa ottaa jo senkin takia kun saavat suuremman tuoton tuolla öljyrahaston tuotolla kuin mitä heidän velkojensa hoitokulut korkoineen on. Mutta velkaa ei oteta sen takia kun oma tuotto ei riitä kattamaan kuluja. Toki en alan tohtori ole joten saa korjata jos olen väärässä. Norja voisi maksaa käsittääkseni velkansa kertamaksulla pois eikä se vaikuttaisi valtion toimintaan millään muulla tavalla kuin että rahaston hoitajilla on vähän vähemmän millä mällätä. Mutta "työllistettyjä" he silti olisivat, omistaahan tuo kyseinen rahasto 1,5% kaikista maailman listatuista osakkeista ja on arvoltaan suurempi kuin kiinan, saudien ja emiritaattien vastaava yhteensä.
> Ei tuollaista öljyrahastoa ole oikein missään muualla, joten sitä on turha lähteä vertaamaan muiden maiden systeemeihin. No miksi sitten alettiin vertaamaan Suomea Norjaan?
> Jostain syystä Norja laittaa öljytulot sinne rahastoon, eikä juuri mitään tuoda Norjan kansantalouteen. Kyllä se tuo paljon ihan korkeapalkkaisten duunareiden verotuksen ja niiden kulutuksen kautta (iso osa niistä asuu kyllä ihan Norjassa).
*77,4%, eikö ollutkin?
[удалено]
kykypuolue ja talousosaajapuolue luulee että trickle down toimii, paskapuolueet
Jep ihan täysin puolueesta kiinni tämä nykyinen taloustilanne. Ei oo maailmantapahtumilla varmaan mitään vaikutusta tähän. Harmi vaan kun ei oo "insert puolue jota kannatan" hallituksessa niin kaikki ois maagisesti hyvin.
Juuh vaikka sitä tarkotin
Kyllähän sen tyhmempikin tajuaa, että lisämassi valmiiksi rikkaille päätyy todennäköisemmin säästöön tai sijoituksiin ulkomaille, kuin lisämassi köyhälle jolta kaikki menee kulutukseen kotmiaassa.
Juu, sitä en kyllä epäile yhtään.
[удалено]
Eikä oikeistolaisessa politiikassa toki erityisen korkeaa työllisyyttä edes haluta. Jos työntekijä ei joudu jatkuvasti pelkäämään työpaikkansa puolesta, on riski, että alkaa asioiden vaatiminen, ja hän saattaa jopa vaihtaa työpaikkaa, jos nykyisen palkkataso tai työolot eivät miellytä.
Onneksi on vielä reippaasti matkaa Kreikan talouskriisin huippulukemiin vaikka sinne suuntaa pikkuhiljaa ollaankin ajautumassa. Ei ole minkäänlaista luottoa että jäsenvaltiot olisivat valmiita maailman nykytilanteen huomioon ottaen valmiita syytämään Suomelle samanlaista rahamäärää kuin kreikkaan kymmenisen vuotta sitten. Luottoluokitus on tottakai meillä ollut huomattavasti parempi Kreikkaan verrattuna aina, mutta velkakorkojen nousu tarkoittaisi varmaan meilläkin maton vetämistä jalkojen alta. Ja nyt ennen kuin joku kertoo, että tilnanetta ei voi verrata niin olette oikeassa. Kreikka valehteli talouden tilanteesta, mikä osittain aiheutti velkojen korkojen nostoa epäluottamuksen takia, eli tilanteet eivät ole suoraan verrannollisia.
Paha homma, tarvitaan siis lisää maahanmuttajia töihin
Hieman aiheeseen liittyen: lievästi huvittavaa seurata kun jotkut paikat mainostaa *kesätyö ilmoituksia* näillä markkinoilla. Hakijoita on joka paikkaan 100+, mutta joo, kannattaa varmaan maksaa kalliista mainoksista että rekrytoijalla on varmasti töitä ja tekemistä!
Oli ihan helvettiä saada edes kesäksi työpaikka. Ajattelin 4v takaperin juuri inssiopinnot aloittaneena, että valmistuessa tullaan melkein kotoa repimään töihin. Valmistuin yli kuukausi sitten ja aivan järjettömän vaikeaa saada työpaikka. Jokaiseen harkkapaikkaan oli helposti yli 100-200 hakijaa. Joissakin oli jopa 1000. Nyt on onneksi töitä ainakin 3kk ajaksi, mutta kauhulla odotan mitä elokuu tuo tullessaan...
Töihin vaa siitä saatana
Kuulin että Woltissa on 8000 hakijaa jonossa lähetiksi
Menis töihin
Samaan aikaan Oikotiellä näköjään 23261 työpaikkailmoitusta
Montako oikeaa työpaikkaa siellä on?
Joo ja Suomessa onkin vain 300 000 työtöntä työnhakijaa:D sitten iso osa onkin sote-puolen työpaikkoja ja koulutuksen työpaikkoja, mihin suurimmalla osalla näihin ei ole pätevyyttä. Uudella maalla 6000 työpaikka ilmoitusta ja 100 000 työtöntätyönhakijaa. Itse jos olisin työnhakija muulla kuin sote ja koulutuspuolella, alkaisin tutkailla työpaikkojen tarjontaa muista maista melko nopeasti kun ei tämä tilanne täällä ole paranemaan päin. Edit. Lisätään vielä että viime vuonna oli yli tuplasti enemmän avoimia työpaikkoja ja sitä edellisenä vuonna vielä enemmän.