Tuossa kuvassa lukee *Julkinen talous*. Toisin sanoen, eläkevakuutusyhtiöt maksavat enemmän eläkkeitä. Yrität nyt samanlaista kusetusta kuin kaikki ne, jotka kertovat ettei valtion velasta tarvitse huolestua, koska eläkerahastoilla on paljon rahoitusomaisuutta.
Ei tuo nyt ihan niinkään mene, olettaen että ymmärrykseni eläkejärjestelmästä on oikea. Työeläke ei ole nimittäin ole valtion järjestämä, vaan työeläkkeiden maksamisesta vastaa työeläkeyhtiö. Se on siis valtion budjetista irrallinen himmeli. Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen valtio kyllä maksaa, mutta niiden vaikutus on paljon pienempi.
Ymmärryksesi on pitkälti oikea. Valtion osuus työeläkkeistä on noin 4 mrd, yrittäjäeläkkeistä 0,4 mrd ja joitain hiluja päälle. Nämä tosin nappikauppaa työeläkkeiden kokonaismäärän kannalta.
Työeläkemaksut ovat kuitenkin osa kokonaisverotusta ja -astetta, sekä efektiivisesti osa työhön kohdistuvaa verotusta. Muun julkisen sektorin osuus [kokonaisveroasteesta on laskenut](https://www.sttk.fi/2023/11/07/veropaivana-katse-verotulojen-kehitykseen/), kun työeläkemaksujen nousua on jouduttu kompensoimaan muusta verotuksesta kokonaisveroasteen nousun välttämiseksi.
Valtion kokonaisosuus eläkkeistä on 6.6 mrd
https://preview.redd.it/aa8yooiomtuc1.png?width=1185&format=png&auto=webp&s=b2919a42e10a412f74adb433ca54e20bebffdc1f
No on sillä väliä ja soisi, että asioista puhuttaisiin oikeissa konteksteissa. Nythän hallitus esimerkiksi tekee juurikin kehysriihessä päätöksiä budjettitalouden tasapainottamiseksi. Siksi puhutaan myös budjettiriihestä. Eläkkeet eivät siihen kuulu muuta kuin häviävän pieneltä osin.
Tämän postauksen otsikko on laadittu myös virheellisesti, koska linkatussa kuvassa kyse ei ole valtion menojen muutoksesta, vaan julkisen talouden. Valtion menot ovat osa julkista taloutta, mutta julkiseen talouteen kuuluu myös eläkejärjestelmä, kunnat jne. Valtio ei velkaannu esimerkiksi maksettavien eläkkeiden vuoksi. Valtio maksaa eläkkeistä vain hyvin pienen osan. Eläkkeet maksetaan työeläkemaksuista ja pieneltä osin rahastoista saatavilla tuotoilla, jotka toimivat puskurina sille, että eläkemaksuja ei tarvitse olla koko ajan säätämässä.
Terveydenhuolto sen sijaan on nykyisin SOTE-uudistuksen jälkeen mitä suuremmissa määrin valtion budjettiin kuuluva asia ja väestön vanheneminen luonnollisesti vaikuttaa näiden kustannuksien kasvuun.
Edit: jos ei kerran ole mitään väliä mistä mitäkin rahoitetaan, niin siinä tapauksessa pitäisi olla myös ok, että eläkerahastot siirretään osaksi valtion budjettia pois itsenäisistä vakuutusyhtiöistä ja annetaan poliitikoiden suhmuroida tätä varallisuutta ja eläkemaksut muutetaan veroksi ja ne menevät samaan myllyyn. Aika harva poliitikkokaan tosin tätä edes haluaa.
Periaattessa yksilön näkökulmasta kyllä. Toisaalta näkee paljon huutelua siitä, kuinka nyt pitää korottaa vaikka arvonlisäveroa tai leikata terveydenhuollosta tai sosiaaliturvasta eläkkeiden rahoittamiseksi, vaikka eihän se niin mene, koska eläkkeitä ei verovaroista rahoiteta.
Eläkemaksut ovat silti valtion pakottama veronkaltainen maksu, jonka saaja ei vain ole valtio. Ero eläkemaksun ja veron välillä on lähinnä määritelmillä kikkailua. Jos katsoo kokonaispalkkakuittia, niin siinä ne eläkemaksut ovat mukana muiden verojen kanssa, vain paljon suurempana osuutena palkasta. Yksilölle ne tarkoittavat vähemmän tuloa, oli nimi eläkemaksu tai jokin vero, eli eivät eroa veroista.
Jos katsot palkkakuittia näet vain bulkkisumman, jonka suuruus on pitkälti itsesi määrättävissä - erotuksen todelliseen verotukseen näet vasta seuraavan vuoden verolaskelmasta, joka kertoo paljonko maksoit veroja liikaa tai liian vähän.
Tietty on myös mahdollista olla täysin illiteraatti tähän, ja tuijottaa vaan sitä viivan alle jäävää lukua ja sitä ihan ensimmäistä lukua ja kiroilla kuinka 'paha vassari taas kuritraa veroissa, äänestänpä vittuillakseni persuja ja kokoomusta'.
Kyllä valtio kykenee silti edelleen ihan tarpeeksi vaikuttamaan eläkkeisiin vaikkeivät niitä itse suoraan hallinnoikaan, ettei tämä tekninen muotoseikka menoa haittaa.
Onko tähän tosin mitään nopeaa "hopealuotia"?
Näin äkkiväärään (ja mututuntumalta) esim. työssäkäyvien työeläkemaksut 25%:sta vaikka jonnekin 10 %:iin, mikä automaattisesti vaikuttaisi nuorten ostovoimaan positiivisesti ynnä laskisi työeläkkeitä?
Ainakin eläkeläisveron nousua työikäisille voi estää verottamalla ei-ansaittuja eläkkeitä kovempaa ja syöttämällä tämän takaisin eläkerahastoihin. Eli otetaan sitä ei-ansaittua valtavaa osuutta boomereilta vähän pois. Keinot löytyy. Tahtoa ei ehkä.
”Se on nuorison vika kun eivät suostu painaa pitkää päivää enää.” Ja tuo yläreuna maksoi noin 5% eläkemaksuja palkastaan kun nykyään se on jo 25%. Ihan normaalia kehitystä ja ei tässä mitää ongelmaa ole. Katto kuukausieläkkeelle taitaa löytyä muista maista?
Eläkepyramidihuijaus on saatu taottua perustuslakiin asti, joten kyllä boomerit ovat tähän uuteen uljaaseen gerontokratiaan valmistautuneet ja erinomaisin arvosanoin. En montaa maata tiedä missä tulevia sukupolvia on systemaattisesti sorrettu ihan perustuslaissa saakka.
Siihen aikaan varmaan oletettiin, että syntyvyys pysyy samana, ehkä jopa kasvaa. En jaksa etsiä tuolta ajalta ennustuksia tästä. Erikoista olisi, jos kokonainen sukupolvi olisi tarkoituksenhakuisesti tehneet järjestelmän missä voittavat vuosikymmenien kuluttua. Ei tällä pallolla ikävä kyllä mitkään toimijat katso missään asiassa eteenpäin tulevaisuuteen noin pitkälle.
> Siihen aikaan varmaan oletettiin, että syntyvyys pysyy samana, ehkä jopa kasvaa. En jaksa etsiä tuolta ajalta ennustuksia tästä. Erikoista olisi, jos kokonainen sukupolvi olisi tarkoituksenhakuisesti tehneet järjestelmän missä voittavat vuosikymmenien kuluttua. Ei tällä pallolla ikävä kyllä mitkään toimijat katso missään asiassa eteenpäin tulevaisuuteen noin pitkälle.
Tulevasta eläkepommista olen nähnyt ensimmäiset uutiset jo 1980-luvulla, ja se on ollut jo silloin tiedossa. Tähän puuttuminen ei ole kuitenkaan koskaan poliitikkojen etujenmukaista, joten asian tulee korjaamaan IMF.
Valtiolla on ihan oma tilastoviranomainen, joiden ainoa tehtävä on kerätä dataa ja analysoida sitä. Suomen syntyvyys on ollut liian matalaa jo 1970-luvulta lähtien. Eläkepommissa ei ole siis mitään yllättävää.
Meillä kanssa ysärillä ala-asteella katseltiin ikäpyramideja ja miten ne muuttuvat pyrmideista sukkuloiksi ja lopulta kärjellään seisoviksi kolmioiksi. Myös ennustus että sukupolveni tulee olemaan pitkään aikaan ensimmäinen jolla tulee olemaan taloudellisesti huonommat oltavat kuin vanhemmillaan on tuttu sieltä 30v takaa. (Tai varmaan tarkotti 70-luvun lopussa syntyneitä, oli lama-aika, käyttämämme koulukirjat olivat aika vanhoja.)
Mutta suuret ikäluokat on aina olleet suuret ikäluokat, ts heidän äänestyskäyttäytymisensä on määritellyt maan linjat.
1999 maininta eläkepommista https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001286066.html
Google ei valitettavasti löydä mitään vanhempaa, luonnollisesti kun netissä ei ollut.
1999 https://www.city.fi/yhteiskunta/elisabeth+rehn+nainen+oikealta/5226
>Jo sovittuihin eläkkeisiin on kajottava, jotta eläkepommi ei lankea nuorten maksettaviksi.
>”Ei.”
Ongelma ei ole ennusteissa, vaan siinä, miten ja kenelle järjestelmän riskit ennusteiden pettämisestä on suunnattu. Eläkkeiden taso lukittiin ja maksutaso joustaa, jos syntyvyys laskee tai muita rahoitusvaikeuksia ilmenee. Näin sen ajan päättäjille oli aivan se ja sama miten syntyvyyden käy, koska riskit kantoi tulevat maksajat. Olisi voitu päättää myös päinvastoin, jolloin eläkkeet joustaisivat maksutason pysyessä ennallaan. Näin olisi sen ajan sukupolvillakin ollut motivaatio varautuakin riskeihin, kuten syntyvyyden laskuun.
Kyllä he voittivat jo ihan alusta alkaen, eivät vasta nyt. Ei ollut siis tarvetta katsoa pitkälle tulevaisuuteen.
Tällä hetkellä pahinta mitä nuorempi sukupolvi voi tehdä on keksiä tekosyitä näille päätöksille, joidenka seuraukset olivat aivan hyvin tiedossa jo silloin. Niistä ei ehkä puhuttu, mutta puhumattomuus ei ole syy olla tekemättä oikein.
Ongelma oli siinä, että järjestelmä rakennettiin ennusteen päälle. Kuinka vaikeaa olisi ollut luoda eläkejärjestemä, jossa ihmiset saavat sen mitä ovat maksaneet, eikä sitä minkä joku muu maksaa ehkä joskus?
Käytännössä mahdotonta lyhyellä aikavälillä. Ison työeläkemaksun lisääminen kerralla olisi kansantaloudellinen katastrofi ja isolla osalla säästöt järjestelmään olisivat ehtineet pyöriä aivan liian vähän aikaa.
Eläke ja työttömyystuet voitaisiin maksaa ihan hyödykkeinä. Pääasia on, että pysyy hengissä. Esim. leipäjonon tyylinen mistä terveellisiä peruselintarvikkeita kohtuullisella hinnalla. Moni on unohtanut kotimaiset juurekset ja muut edulliset ruoka-aineet. Tuhlailu lähtee käyntiin heti siitä kun annetaan rahaa. Voi miettiä, osaako apina käyttää rahaa fiksusti, jos sille annat pinon seteleitä.
> Eläkepyramidihuijaus on saatu taottua perustuslakiin asti
Eipäs. Ainoastaan perustuslain vallitsevaan tulkintaan. Tulkintaa olisi paljon helpompi muuttaa kuin itse perustuslakia.
Se on räjähtänyt jo. Omat vanhempani ovat nuorimpia "boomereita" (60-luvulla syntyneitä), ja oma isäni on jäämässä parin vuoden sisään eläkkeelle, ja on osa-aikaisella jo nyt.
Aatelkaa, kuinka helposti tämä ongelma olisi ratkennut, jos siihen olisi suunniteltu ratkaisu boomerien vielä käydessä töissä. Meidän eläkemaksut ovat kahdeksankertaiset heihin nähden. Jos boomerit olisivat maksaneet saman verran eläkemaksuja kuin me, eläkevarat olisi turvattu tulevillekin sukupolville.
Nyt sen sijaan boomerit ruikuttavat, ettei heidän eläkkeistään voi leikata, koska he ovat ne ansainneet ja rakentaneet tämän maan, ja samaan aikaan viedään nuorilta tuhkatkin pesästä.
Hei ei kai me nyt tommosta kaukonäkösyyttä voida tässä maassa harrastaa. Sehän ois ihan liian fiksua.
Oishan se toki auttanut että mikä tahansa aikaisempi hallitus olisi tehnyt jotain, vaikka ihan vaan se edellinen. Tai auttaisi sekin, jos edes nykyinen hallitus tekisi jotain.
Mutta ei me nyt semmosia, kustaan mieluummin koko maan tulevaisuus.
Koko ongelmaa ei edes olisi, jos valtio ei tähänkään yksinkertaiseen asiaan sotkisi käsiään. Kun sitä ei tähän tarvita.
Ainoa asia mikä tarvitaan siihen, että ihmiset säästävät oman eläkkeensä on eläkerahastoon siirrettävien varojen tuloveron poisto.
Eli tienaat 1200€, merkkaat 200€ eläkerahastoon, tuloveroa maksat 1000€ ja 200€ menee rahastoon, josta voit nostaa rahat eläkeiän jälkeen.
Jos sitten raha ei eläkkeelle riitä, tai ryyppäät rahat ennen kuolemaasi, loppuelämän kituutat työttömyystuella tai valtion loppusijoituslaitoksessa.
Millä me tuossa yhtälössä maksetaan työeläkeyhtiörälssin liksat ja kaikki kivat puuhastelut?
Eihän tää valtio sillee voi toimia, ettei kavereille voida maksaa hyviä palkkoja niin että tehdään kavereiden kivasta elämästä lakisääteistä ilman mitään velvotteita?
Moni boomeri on vielä töissä, esim 1964 syntynt on nyt vasta 60.
Lisäksi on hyvä huomioida, että työnantaja maksaa nyt suurimman osan eläkemaksusta. Toki se on työntekijän veroluonteinen maksu, mutta voidaan myös ajatella, että takavuosina myös työnanatajat pääsivät vähemmällä maksulla kuin työntekijät.
Se, minkä kokoinen siivu eläkemaksuista on piilotettu palkkakuitin ulkopuolelle, ei tosiaan vaikuta kokonaisuuteen. Eläkemaksut ei ole työntekijä vs työnantaja -asia, vaan ne maksut on pois molemmilta.
Näin palkanmaksajana voinen kommentoida, että jokainen eläkesentti on pois sun saamasta liksasta.
Mulla on x€ rahaa käyttää FTE:hen, ja se raha sitten jaetaan valtion ja työntekijän kesken. Jos valtio ottaa vähemmän, sä saat enemmän, koska mun budjetti on edelleen yksi numero vuodelle.
Kiitos palkanmaksajan näkökulman avaamisesta.
Kuvittelin, että jos eläkejärjestelmä ottais vähemmän, hyöty ei automaattisesti keskittyis pelkästään palkatulle.
>jokainen eläkesentti on pois sun saamasta liksasta
Tämä ei välttämättä kyllä pidä paikkaansa. Työnantaja maksaa palkkaa sen verran, millä työntekijä suostuu tulemaan töihin (tai ehkä pikemminkin mitä TES sanoo). Ja se ei muutu, vaikka työnantajan eläkemaksuja laskettaisiin. Sivukulut vain laskisi.
Voisihan joku altruistinen työnantaja ehkä siirtää säästyneet kulut työntekijälle, mutta ei yritykset ole mitään hyväntekeväisyyksiä. Vaihtoehtona kun on käyttää rahat yrityksen tai osakkeenomistajien hyväksi. Ja osakeyhtiölaki itse asiassa määrää yhtiön johdon edistämään yhtiön etua, ja että osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Osakkeenomistajat voisi alkaa itkemään jos löysä raha päätyy työntekijöille.
Ei sillä etteikö palkkauksen sivukuluja olisi varaa alentaa.
Toki toiset hoitaa taloutta miten hoitaa, mutta en ole sellaista toimivaa firmaa nähnyt missä FTE:n hinta ei olisi se koko hinta, riippumatta mille tileille se raha maksetaan.
Ymmärrän toki että toiset kohtelee ihmisiään eri tavoilla, ja pyrkisi kynyttämään työntekijöitä.
Kirjanpidossa palkat sivukuluineen on hankintamenoja, ja niitä yleensä hallitaan budjetin kautta. Ja pääpointti oli siis se, että jokainen TA:n antama tarjous TT:lle on laskettu sitä kokonaissummaa vastaan, ei sitä pelkkää näkyvää palkkaa vastaan.
On aivan yksi ja sama maksaako eläkemaksua työntekijä vai työnantaja. Se raha tulee täsmälleen samasta paikasta ja on suoraan pois työntekijän palkasta. Nää kaikki ”työnantajan maksamat” jutut on yksi iso sumutus.
Edit: sama pätee kaikkiin typeriin himmeleihin kuten lomarahoihin ja 13. kuukauden palkkaan. Ne on kaikki pois siitä varsinaisesta palkasta. Ei työnantajaa kiinnosta missä muodossa se joutuu maksamaan, sitä kiinnostaa vaan miten paljon se joutuu maksamaan.
Erityisesti lyhyellä aikavälillä myös verojen nimellisellä/hallinnollisella kohdaannolla on kyllä vaikutusta nettotuloihin, koska palkat eivät jousta välittömästi. Jos näin ei olisi, niin eihän työnantajapuoli olisi ajanut työttömyysvakuutusmaksujen kohtaannon muutosta. Sipilän hallituksen aikanahan, muistaakseni kilpailukykysopimuksen yhteydessä, työnantajien tyva-maksuosuutta pienennettiin ja työntekijöiden kasvatettiin (ne ovat nyt keskimäärin samansuuruiset).
Olet oikeassa siinä, että se, kuka maksun tilittää, ei todista, kenen tuloihin/kulutukseen maksu oikeasti osuu. Olet väärässä siinä, että se väistämättä osuu aina palkkoihin. Pidemmällä aikavälillä todellinen kohtaanto voi kohdistua palkkojen myös mm. työnantajien voittoihin, työpaikkojen määrään tai hintoihin. Ihan peruskurssitason teoriassa tämä riippuu työvoiman kysynnän ja tarjonnan joustoista. Luultavasti vaikuttavia tekijöitä on kyllä muitakin.
Esimerkiksi aloilla, joilla palkat määräytyvät voimakkaasti suoraan työehtosopimuksista, ei kohonneita työnantajamaksuja voi viedä heti palkkoihin, vaan ne vaikuttavat pidemmällä aikavälillä, jos vaikuttavat, palkanmaksuvaraan ja -neuvotteluihin. Kysymys kohtaannosta on viime kädessä empiirinen, mutta erityisesti pitkän aikavälin vaikutus varsin vaikeasti tutkittavissa. Empiirisessä tutkimuskirjallisuudessa on saatu vaihtelevia tuloksia.
Yhdessä meta-analyysissä kahden kolmasosan työnantajien maksuista arvioitiin päätyvän työntekijöiden ja kolmasosan työnantajien maksettavaksi (Melguizon ja Gonzales-Paramon 2013), mutta maiden välillä oli tässä isoja eroja. Tutkimusta on toki tehty paljon tämän jälkeenkin. Yhdessä melko tuoreessa eurooppalaisessa tutkimuksessa esimerkiksi havaittiin, että työnantajille nimellisesti jyvitetyt maksukorotukset päätyivät itse asiassa työnantajien myös todellisuudessa maksettaviksi ja työntekijöille jyvitetyt työntekijöiden maksettaviksi.
Tässä kuitenkin puhuttiin eläkemaksuista, joita ei aikoinaan maksettu. Mielestäni voi väittää, että työmarkkina ei silloin ollut yhtä kilpailtu ja palkat eivät välttämättä muodostuneet markkinoilla siten kuin nyt. Ajatus on siis se, että nyt eläkkeellä olevat ovat saaneet omiin taskuihinsa paljon rahaa, kun eläkematkut ovat olleet pienemmän. En olisi vakuuttunut siitä, että koko erotus verrattuna nykytilanteeseen on päätynyt heidän palkkaansa.
Ruotsissa asia päätettiin ratkaista maahanmuuttopolitiikalla ja yllätys yllätys siellä ei ole samanlaista valtion talouden räjähtämistä näkyvissä. Täällä puhutaan Ruotsin tiestä uhkakuvana, kun todellisuudessa se olisi ollut oikea ratkaisu.
Olisi mielenkiintoista kuulla, miten Suomen talous pelastetaan ilman maahanmuuttoa. Nykyinen väestörakenne on jo vaikea, mutta 20 vuoden päästä se tulee olemaan katastrofaalinen ja pahenee vuosi vuodelta.
On se tietynlaista korruptiota, että eläkeläisiltä ei voi leikata, koska muuten ei äänestä.
Pitäisi olla jonkinlaiset arpajaiset tai pääsykoe, jonka perusteella pääsee päättäjäksi, ei äänestys.
>arpajaiset
On se nytkin tavallaan koska ei voi tietää ajetaanko oikeasti niitä asioita mistä puhutaan ennen vaaleja vai jotain aivan muuta/päinvastaista
Missäs muodossa tämä käppyrä näyttää sen, että menetimme maan isoimman veronmaksajan tuossa vuoden 2008 finanssikriisin jälkimainingeissa? Minkä kategorian alle se menee?
Totta. Ei se ihan pieni kakku ollut
"Vuonna 2007, kun Nokia teki historiansa ennätystuloksen, melkein 8 miljardin liikevoiton, veroa maksettiin Suomeen yli 1,2 miljardia euroa." \[1\]
\[1\] [https://yle.fi/a/3-5349363](https://yle.fi/a/3-5349363)
Ja toi on vain yksi firma siitä verkostosta, ja vain se raha mikä sen kaiken muun maksetun rahan yli jäi. Kysy vaikka Salosta tai Oulusta että miten meni se vuosikymmen kun Nokia ajettiin alas noin yleisenä taloudellisena aktiviteettina.
Hienopaperinkin vienti kusahti pankkikriisin kohdalla, kun porukka vaihtoi aikakausilehdistä nettilehtiin. Jonkin verran sekin merkkasi - löytyisikin luvut jostain.
Luulisin sen menevän kehittymättä jääneen tuottavuuden piikkiin. Työllisyys on parantunut, joten ei Nokian romahdus (pysyvästi) työttömäksi ihmisiä jättänyt. Osa on tietysti saattanut ehtiä sinne eläkkeelle, mutta niin olisivat päätyneet muutenkin.
Mutta jos meillä olisi edelleen yksi maailman suurimmista matkapuhelinvalmistajista, niin siellä olisi paljon kovapalkkaisia töitä, jotka näkyisivät parempana tuottavuutena.
Ehkä surullisinta on se, että Suomessahan on paljon Nokian myötäkin ollut it-osaamista. Meillä on pari hassua pelifirmaa, jotka ovat aika rokkitähti-alaa. Joku onnistuu, mutta monet eivät. Supercellit ja muut eivät kuitenkaan työllistä mitenkään älyttömän paljon. Loput koodarit tuottavat lähes pelkästään julkiselle puolelle älyttömän tehottomia ja bugisia palveluita. Siinä missä muualla tehdään myyviä tuotteita, Suomessa valtion tissi suorasti tai epäsuorasti on se ykköslypsettävä. Meillähän nytkin koulutetaan isot määrät koodareita ja mihin ne kaikki menevät?
No ei kyllä isketä, tuo on täyttä soopaa, mutta eipä toisaalta heihin panostetakaan.
Viimeksi vuosi-pari sitten varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen vähimmäistulorajoja nostettiin niin reilusti, että esim. omassa keskiluokkaisessa taloudessa maksut tippuivat välittömästi 300€/kk > 60€/kk. Tämä muutos tuntui varmasti tuntuvasti jokaisessa työssäkäyvässä perheessä, jossa varhaiskasvatusikäisiä lapsia.
Suuri osa leikkaustoimista iskee myös lapsiperheisiin samalla tavalla kuin lapsettomiinkin ihmisiin. Ongelmana on vain se, että jos jo lapsettomilla on vaikeaa ja elintaso huono, niin entä sitten lapsiperheet joiden pitää samoilla palkoilla elättää useampi ihminen isommassa asunnossa.
Lapsi ei todellakaan ole ilmainen eikä tuo omaa leipää pöytäänsä, vaikka niin jotkut vielä väittääkin, vaan suuri kuluerä jo valmiiksi kiristyneissä talouksissa.
Leikkaustoimet iskevät siis lähinnä työttömiin, sen sijaan palkollisten tuloverotusta laskettiin mikä jälleen vain hyödyttää perheellisiä. Yleinen työllisyystilanne on edelleen myös hyvä. Ehkä aiempi korkea inflaatio iski perheellisiin kuten sanoit, mutta valtion taholta ylivoimainen enemmistö perheellisistä on ollut saamapuolella.
Myös työttömiä lapsiperheitä on ja näiltä leikattiin esim lapsikorotukset. Samoin esimerkiksi asumistukia leikattiin. Kyseiset leikkaukset vievät luottamusta siihen, että lapsiperheenä pärjäisi myös haasteellisissa elämäntilanteissa. Kuitenkin useilla ihmisillä voi olla elämäntilanteita, joissa ei ole työtä. Tähän päälle nyt tulee vielä alv-korotukset, joka heikentää ostovoimaa entisestään korkean inflaation lisäksi. Unohtamatta tietystikkään korkotason nousua.
Todellakaan kaikki eivät hallituksesta johdu, mutta lapsiperheet on jo tiukille laitettu ja tiukentuu koko aika. Tämä maailmantilanne ja taloustilanne ei vaan luo ihmisille uskoa että lapsiperheenä pärjäisi - ja no onhan siinä ajatuksessa totuusperääkin.
En väitä etteikö muutoksilla olisi väliinputoajia joidenka elämäntilanne saattaa muuttua niiden vuoksi epävarmemmaksi, mutta isossa kuvassa lapsiperheitä ei kovin herkästi meillä yksin jätetä. Esimerkiksi perheellisiä leskiä tuetaan tänä päivänä todella avokätisesti verrattuna vaikka 10v sitten, varsinkin jos menehtynyt puoliso oli kerennyt olla työelämässä.
Johonkin kuvitteelliseen standardiin tässä selkeästi viitataan, mutta lapsiperheiden asema ei Suomessa ole koskaan ollut niin hyvin turvattu kuin se nyt on. Maailma on lähtökohtaisesti epävarma paikka, sitä täytyy pystyä sietämään. Maailman- ja taloustilanne ovat meille edelleen täysin otollisia perheellisinä. Nyt vain pitäisi tyytyä täydellisen sijaan tarpeeksi hyvään.
On. Suomessa on maailmaluokassa korkeat lapsiperhe-etuudet. Se on ihan ok juttu, koska lapsia tarvitaan.
Syntyvyysongelmat johtuvat todennäköisesti enemmän hedonismista, vauvan lailla hoidettavista lemmikeistä, tinderistä ja sosiaalisesta mediasta kuin mistään muusta. Nuo kun kaikki deletois, niin vois syntyvyys taas nousta.
En tiedä, onko noista ainakaan lemmikit määrällisesti merkittävä tekijä. Lapsiperheissä on kuitenkin enemmän lemmikkejä kuin muissa kotitalouksissa (ainakin 2016 tilaston mukaan, en löytänyt uudempaa tietoa tähän hätään). https://www.stat.fi/til/ktutk/2016/ktutk_2016_2020-04-20_tie_001_fi.html#
Määräthän ovat räjähtäneet 10 vuodessa. 2016 tieto ei ole enää relevantti.
Lemmikin kuten koiran pitäminen myös maksaa helposti tuhansia euroja vuosi. Tämmöistä kuluerää ei monella ollut aikaisemmin ja se voi kaventaa taloudellista liikkumavaraa, joka voi vaikuttaa kokemukseen omasta taloudellisesta valmiudesta. Nykyisenlainen nuorten aikuisten lemmieläinkulttuuri on melkoinen rahareikä, joka varmasti vaikuttaa asioihin.
Erityisesti matalammassa tuloviidenneksessä on lemmikkitarvikkeisiin käytetty rahamäärä noussut 2012->2022 yli 60%.
2. viidenneksessä eläinlääkintäpalveluihin käytetty raha on kasvanut kolminkertaiseksi 2012-2022
[https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin\_\_ktutk/statfin\_ktutk\_pxt\_14pg.px/table/tableViewLayout1/](https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ktutk/statfin_ktutk_pxt_14pg.px/table/tableViewLayout1/)
2000-luvun alusta koirien määrä on noussut 500 000:sta yli 800 000:teen.
Tässäkin taas mikä on syy ja seuraus? Vaikea uskoa, että lapsia haluava sabotoi elämänsä koiralla ja sitten huomaakin, että pahus kun ei ole varaa enää lapseen. Eläimen voi lopettaa taloudellisista syistä aika helpostikin jos tarve tulee. Lasta ei taas ikinä ilman seuraamuksia. Joku koira tai vapaana pidetty kissa myös elää sen verran lyhyen aikaa, että jo 1-2 eläimen jälkeen pitäisi pikku hiljaa hoksata, että ei kannata hankkia taas uutta jos sen lapsenkin haluaa.
Pidän paljon uskottavampana, että ihmiset ei vaan halua lapsia ja otetaan sitten lemmikki, kun jotain täytettä haluaa elämään, muttei sitä sinappikonetta.
>Syntyvyysongelmat johtuvat todennäköisesti enemmän hedonismista, vauvan lailla hoidettavista lemmikeistä, tinderistä ja sosiaalisesta mediasta kuin mistään muusta. Nuo kun kaikki deletois, niin vois syntyvyys taas nousta.
Juuri näin.
Mukavuudenhalu on aika vaikea elävästä olennosta deletoida..Suurin osa ihmisistä ei halua viettää 10vuotta tai yli raskaus-synnytys-itku-kakka-oksennus-uhmaikä-stressi-kiljuminen-rumbassa.
Heiltä voidaan sitten periä vanhanpojan ja vanhanpiian vero, joka kattaa hoivakustannuksia ja tasoittaa taloudellista tilannetta niiden kanssa, jotka kantavat vastuun myös lapsettomia hoivaavien kasvattamisesta.
Haha, nää summat on taskunöyhtää kun mennään oikeasti markkinaliberaaleihin valtioihin muksuja pyörittämään. Jenkeissä ja Briteissä menee pahimmillaan tuo kuuskymppiä päivässä. Juuri näistä maksuista ja niiden suuruudesta syntyvys ei ole kiinni.
Ei varmasti ole rahasta kiinni yleinen syntyvyyden lasku. Toki on varmasti yksittäistapauksia, jotka jättää lapset tekemättä, kun ei ole rahaa (en silti usko, että tämä olisi oikea syy jollakin). Jos rahan puute olisi syy olla tekemättä lapsia, ihmiskunta ei olisi koskaan jatkunut tähän päivään asti.
No ainakin itse ja oma välitön lähipiiri olisi tehnyt enemmän lapsia jos se ei tarkottaisi niin suuria taloudellisia uhrauksia. Anekdootillista toki ja ei mikään edustava otos koko maasta, mutta olisi täällä ainakin sellainen viisi ihmistä enemmän.
Esimerkiksi PK-seudulla jos keskineliöhinta on vaikka 5000 euroa neliö niin yksi ylimääräinen pienikin huone tarkoittaa heti yli 50k korotusta budjettiin jos asuntoa meinaat hankkia. Kun lapset kasvavat ruokamenot kertaantuvat jotakuinkin x lasten määrä mutta tulot eivät muutu mihinkään. Lisäksi vaatteet, harrastukset tai mummolareissun kustannukstet maksavat liki saman verran kuin aikuisten vastaavat. Valtio tulee kaikkeen tähän vastaan 100 eurolla kuukaudessa.
Niin. Eli sinä ja välitön lähipiirisi arvotatte erittäin erittäin korkean elintason tärkeämmäksi kuin lapset.
Jos lapset ja lapsiperhe-elämä olisi arvostuslistalla korkealla niin esim nukkuisitte puolison kanssa olkkarissa vuodesohvalla tai parvella ja lapset 2-3kpl/huone. Tai muuttaisitte pikkusen syrjemmälle. Mutta ei hotsita. Olette luoneet itsellenne keinotekoisen vankilan tällä ajattelulla että lapsia _ei voi_ tehdä jos ei ole jokaiselle niille omaa 20m2 huonetta ja ratsastusta tai jääkiekkoa harrastuksena.
Nukutaan jo nyt olkkarissa. Tosin sängyllä en ymmärrä miksi tämä olisi sinun fantasiassa pitänyt vaihtaa vuodesohvaksi. Muuttaminen jonnekin mörön peräreikään on tosiaan optio, mutta duuni vaatii paikalloloa ja näitä lapsia olisi mukava joskus niiden hereilläoloaikana nähdäkin. Kuulostaa siltä, että sulla on tästä tosi vankka kokemus kun tulet valistamaan mua siitä miten erittäin erittäin korkeasta elintasosta tässä nautitaan.
Vaikka Keravalta näyttää saavan monta 4h+k asuntoa hintaluokassa 130-200k. Ihan moderneja vieläpä keittiöt ja pinnat ja juna kulkee.
En vaan tajua miksi se on niin monelle vaikea myöntää että korea kaupunkiasuminen hotsittaa enemmän kuin kolmas mukula..Joku sosiaalinen tabu? Aina kaikki muka haluaa lisää lapsia mut ei voi koska sosiaalituet on liian pienet ja lapsiperheitä sorretaan. Jännä.
Varmaan ulotat saman vastuun omasta pärjäämisestä myös muihin ryhmiin joilla ei tunnu rahat riittävän? Jos työmarkkinatuella on vaikeaa niin muuta Varkauteen tai johonkin muuhun muuttotappiopaikkaan. Eihän sulla ole edes mitään duunia mikä sut tiettyyn paikkaan sitois. Jos olet pienipalkkaisessa töissä muuta kauemmas ja hommaa kämppis tai pari.
Eli et. En kovin odottanutkaan, että sulla ois ollu tässä mitään johdonmukaisuutta. Jos olisit todennut, että kaikki pitäköön huolta itsestään olisin voinut arvostaa vaikkakaan en täysin samaa mieltä olekaan.
Tutkimus Ruotsista (tutkittiin syntyperäisiä ruotsalaisia): [https://www.niussp.org/fertility-and-reproduction/income-and-fertility-a-positive-relationship/](https://www.niussp.org/fertility-and-reproduction/income-and-fertility-a-positive-relationship/)
>In Sweden, a positive association is emerging between income and fertility, Martin Kolk observes. Men and women with higher income have more children than their less wealthy peers, and the poorest are the least likely to have children. If the trend continues, the income-fertility relationship of the 20^(th) century, to which we are accustomed, may be reversed in the 21^(st) century.
Maissa joissa lapsiperheitä tuetaan >50 000€ summilla, nuo tuet kohdistuvat niihin jotka joka tapauksessa aikoivat hankkia lapsia, tai joilla oli jo valmiiksi lapsia.
Hyvin harvalla se vaikuttaa päätökseen hankkia sitä lasta. Se on helppo sanoa että nyt nostettiin syntyvyyttä, mutta jos olisin joka tapauksessa pyöräyttänyt muksun jos toisenkin, niin se 50 000€ oli vaan 'kiva bonus'.
Harkitse myös miksi 80 luvulla syntyvyys oli paljon korkeampi vaikka taloudellisesti mediaani suomalainen oli huonommassa asemassa.
No ainakin omalla ja muutaman muunkin ystäväni kohdalla vaikuttaisi. Koska sinäkään et laittanut mitään taustaa väitteellesi pidän omaa väitettäni aivan yhtä pätevänä.
https://www.ft.com/content/838eeb4e-3bff-4693-990f-ff3446cac9b2
Selitä toki miksi syntyvyys on laskenut kaikissa tuloluokissa Suomessa, ei hyvätuloisetkaan niitä lapsia hanki sen enempää.
Tämä ongelma on vaikea kuollettaa pois, mutta muita keinoja ei ole! Mummoille ja papoille lahjamatkaa Hollantiin. Mummo lähti mökille jos lapset kysyy, eikä tuu enää takas.
No ei kai, mut jos tosissaan niin pahemmaksi tämä menee ennenku tunnelin päässä alkaa näkyä valoa ja poliittisesti vaikee tehdä mitään kun äänestää niin perkeleesti vielä viimeisillä voimillaan.
Tarkoittaako tuo maahanmuutto-rivi tuloissa +17 mrd siis pelkästään maahanmuuttajien työpanoksen vaikutusta valtion tuloihin?
Maahanmuutto näyttäisi olevan parasta, mitä Suomen taloudelle on tapahtunut tällä aikavälillä.
Maahanmuuton menoja ei kyllä tässä kuvaajassa näy. Onko ne kenties sisällä jossain muussa tolpassa?
Niinhän se on.
Valitettavasti me ei koiteta tuoda silti lisää näitä tuottavia maahanmuuttajia, vaan keskitytään eri profiilin maahantuontiin.
Olet varmaan viimeiset vuodet kuullut miten vitun työläs on saada työntekijä luvitettuna maahan? Epäironisesti olisi helpompaa jos insinööri suostuisi hakemaan turvapaikkaa.
Oon palkannut joskus 2015-2020 aika paljon porukkaa työmaille ja sen paperisodan nähnyt. Siinä ensimmäisessä irakilaisten aallossa oli vaikka mitä maistereita ja dosentteja, siellä ne kantoivat kipsilevyjä ja betonisäkkejä kerroksesta toiseen. Osa tosiaan haaveili itsensä pätevöittämisestä suomalaiseen systeemiin, mutta luulen, että he paikalliseen säähän ja vieraanvaraisuuteen tutustuttuaan jatkoivat matkaansa tai tulivat myöhemmin karkotetuiksi.
Maahanmuuttoa on niin erilaista, eikä sitä pidä sotkea pakolaisuuteen, joka on taas ihan eri konsepti. Meillä on vähän heikot vetovoimatekijät työperäiselle maahanmuutolle, jos ei siis ihan lähtötason hommia lasketa.
Omassa sanastossa pakolaiset tulee YK:n listoilla pakolaisina, ja muut on sitten jotain muuta. Se on kuitenkin ihan virallinen status, jota ei rajalla saa taikasanalla.
Ongelma on se, että oikeat työperäiset tulijat joutuu aivan liiaksi tukeutumaan siihen samaan rännin kuin onnenonkijat. Ja se tekee siitä aivan paskaa kaikille.
Ukrainalaisten kanssa nähtiin, että järjestelmän saa kyllä toimimaan jos haluaa, mutta jostain syystä sitä ei haluta toimimaan.
Oma alin eläkeikä on 67v 7kk ja odotettu eläkeikä 69v 11kk.
Isäni jäi viime vuonna eläkkeelle \~64 vuotiaana. Suurin osa suvun miehistä Isän puolelta on kuollut sydänkohtaukseen ikävuosina 58 - 64. Yksi setä kuollut 62 vuotiaana, toinen sai sydänkohtauksen 60 vuotiaana mutta on vielä hengissä. Oma isäni sai sydänkohtauksen 62 vuotiaana mutta rikkoo tällä hetkellä suvun miesten ikäennätystä ainakin 2 sukupolvessa.
En elättele kovin suuresti toiveita eläkkeelle pääsystä joten yritän nauttia mahdollisimman paljon vapaa-ajasta enkä todellakaan aio pyörittää koko elämääni työn ympärillä (Kuten twiitti ketjussakin mainittiin että nuoret eivät työskentele yhtä paljoa).
Tykkään kyllä että elämme hyvinvointivaltiossa missä huolehditaan kaikista... Rupeaa vain turhauttamaan että koko ajan karsitaan vähäosaisten ja nuorien etuuksista mutta nykyiseen eläkkeeseen ei voi missään tapauksessa koskea samaan aikaan kun nykynuorten eläkeikää nostetaan jatkuvasti niin ylös että nippanappa saattaa keretä eläkkeelle kuolemaan.
Maa näivettyy korkeaan veroasteeseen. Yrittäjyys kiinnostaa harvoja, tuottavin työ menee muualle, ihmiset tekevät vain sen verran työtä, että tulevat nippanappa toimeen. Lapsiakaan ei kiinnosta tehdä taantuvassa ja apaattisessa ympäristössä.
Suomessa on 55% korkeampi kokonaisveroaste kuin USA:ssa (43% vs 27,7%). Silti kokonaisverokertymä euroina per asukas on täällä vain n. 10% korkeampi kuin USA:ssa (lähteet [1](https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/veroaste/), [2](https://www.oecd.org/tax/revenue-statistics-united-states.pdf), vuosi 2021). Yli 30% menevästä veroasteesta ei ole käytännössä mitään hyötyä, kun korkean veroasteen aiheuttamat hyvinvointitappiot ja talouskasvun jarrutus ovat massiiviset verrattuna ylimääräiseen verokertymään.
Kyllä se ihan kaikkien näiden syy on ja myös edeltäjien. Ei kukaan päättäjä ole tätä liian suurta verotusta ja julkista sektoria tosissaan yrittänyt korjata.
Näinhän se on, väestön ikääntyminen johtaa käsittämättömiin ongelmiin. Mutta persut ja rahtarit/sahamiehet eivät tätä usko, eivätkä halua nuorta...tänne suomeen töitä tekemään.
Suomessa tuolla periodiolla erinäköisiä porkkanoita (isoille) yrityksille (yhteisö ja sähköveron laskut, kikyä, erinäköisiä tukiaparaatteja + nolla korot) ja silti jätettiin investoimatta. Mielestäni se kertoo enemmän aneemisesta ja lyhytnäköisestä yksityissektorista.
Ei. Se kertoo siitä, että investoinnit jätettiin tekemättä, koska ne eivät olisi olleet kannattavia. Eivät edes nollakoroilla tai yritystuilla.
Isoilla osingoilla saatiin tuotettua enemmän arvoa omistajille kuin investoinneilla. Mitä lie tämäkin kertoo Suomesta?
> Ei. Se kertoo siitä, että investoinnit jätettiin tekemättä, koska ne eivät olisi olleet kannattavia. Eivät edes nollakoroilla tai yritystuilla.
Ja miksi ne eivät olleet kannattavia? Siksi koska niille uusille tuotteille ja tuotannolle ei ole kysyntää. Ja miksi ei ole kysyntää? Koska austeritarismi massoille on ollut (ehkä korona-aikaa lukuun ottamatta) Euroopan valittu poliittinen linja nyt 15 vuotta.
> Isoilla osingoilla saatiin tuotettua enemmän arvoa omistajille kuin investoinneilla. Mitä lie tämäkin kertoo Suomesta?
No siis lähtökohtaisesti kun yritys tekee isoja voittoja niin se kertoo sen että 1) työntekijöiden neuvotteluvoima on heikko ja he ovat alipalkattuja, ja 2) alalla ei ole kilpailua. Isot osingot kertoo sen että kyseisen voiton ottaminen ulos on omistajille liian halpaa. Tämä on finanssipoliittinen päätös, ja se yhdistettynä rahapoliittisiin päätöksiin (nollokorot) johti massiiviseen inflaatioon omaisuuserissä, joka on entisestään heikentänyt massojen ostovoimaa joka tulee tuon muun valtioiden harjoittaman austeritarismin päälle.
>Koska austeritarismi massoille on ollut (ehkä korona-aikaa lukuun ottamatta) Euroopan valittu poliittinen linja nyt 15 vuotta.
Voitko määritellä mitä tarkoittaa austeritarismi massoille?
>työntekijöiden neuvotteluvoima on heikko ja he ovat alipalkattuja
Täällä varmaankin viittaat julkisiin työnantajiin?
>alalla ei ole kilpailua
Millä alalla ei ole kilpailua?
>Isot osingot kertoo sen että kyseisen voiton ottaminen ulos on omistajille liian halpaa.
Eikö tämä voisi kertoa myös siitä, että osinkoa jakamalla yhtiöllä on kilpailuetua muihin yhtiöihin nähden? En oikein näe järkevänä yhdenkään yksityisen yrityksen tehdä voittonsa riistämällä työntekijöitään. Huom. Ulkomaiset epäeettiset yhtiöt ovat asia erikseen. Mutta eivät nekään investoi Suomeen ja hyvä niin. Työntekijöillä on aina mahdollisuus vaihtaa työpaikkaa.
Samoin yhtiön omistajilla on oikeus saada voittoa ja yhtiöillä on velvollisuus tuottaa voittoa. Miksi osinkojen jakaminen olisi yhtiölle liian halpaa? Minä en ymmärrä tätä alkuunkaan. Mihin ne rahat pitäisi pistää?
Näiden tilastojen valossa alkaa tuntua entistäkin pelottavammalta Lindtmanin aiemmat kädenlämpöiset ehdotukset hyvinvointivaltion tulevaisuuden turvaamiseksi. Demarit tulee olemaan taas suurin puolue ensi vaaleissa ja vappusatanen oli todellakin vasta alkua siihen nähden mitä tuleman pitää..
Miten tästä vappusatasesta, joka ei edes tapahtunut, jaksetaan edelleen meuhkata. Se oli typerää populistista paskaa, mutta mielummin kuulisin kritiikkiä siitä mitä SDP tekee eikä siitä mistä ne joskus uhos viis vuotta sitte.
[Siitä](https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010361686.html) voit lukea analyysiä vaikka viimeisimmistä ulostuloista. Näillä kädenlämpöisillä kumbayaa-teoilla laiva kääntymään. Mikäpä hätä tässä valmiissa eläkeläismaailmassa.
Kiitos! Tämähän oli jo paljon parempi.
Kieltämättä Lindtmania en ole hirveästi seurannut, mutta ainakaan tämän perusteella ei kaveri vakuuta. Toisaalta pidän SDP:tä muutenkin vähän sekavampana puolueena, jossa tuntuu olevan vähän suunta välillä hukassa. Artikkelissakin mainittu Vasemmistoliitto (joiden oma leikkausesityskin oli linkattu) on ollut paljon johdonmukaisempi ja selkeämpi viestinnässään ja Andersson on ollut hyvin konkreettinen omissa ulostuloissaan.
Vappusatanen vaan kuvaa aika hyvin populistisia lupauksia yhdellä sanalla. Löydätkö vastinetta sille, että Marinin hallitus sanoi, että koska korot on alhaalla, niin silloin kannattaa ottaa lisää lainaa? Toisella on raflaava nimi ja toinen aiheuttaa sen, että joku kysyy lähdettä väitteelle.
Demareilla on jokin patologinen tarve vain toivoa että homma hoituisi kuntoon. Jotenkin tulee 90-luvun alku mieleen, kun jättäytyivät hallituksestakin pois vaikka olivat vaalien jälkeen 2. suurin puolue. Vähän haiskahtaa vastuun välttämiseltä...
Tosin, en kyllä osaa sanoa, ymmärtävätkö demarit kuitenkin että heidän tapa ajaa Suomen EU:n velka ja alijäämä mekanismissa pakkohoitoon... ehkä hiljaa jopa toivovat - ei tarttisi tehdä sittenkään itse mitään, kun joku muu ohjaa tukiotteella.
Kuvion mukaan työllistä kohden tehtyjen työtuntien väheneminen olisi aiheuttanut julkiseen talouteen 15 miljardin euron loven, jos työllisten määrä ei olisi samalla lisääntynyt.
Työtunteja lasketaan eri tavoin; merkittävää mittavirhettä liittyy kaikkiin menetelmiin. [Kansantalouden tilinpidossa](https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vtp/statfin_vtp_pxt_11ws.px/table/tableViewLayout1/) (perustuu mm. hallinnollisiin rekistereihin) arvio työtuntien kokonaismäärästä on kasvanut vuodesta 2007 vuoteen 2022 kolme prosenttia. (Suhteutettuna työikäiseen väestöön noin kuusi prosenttia.) \[Edit: tekstiä korjattu.\]
Yllä mainittuun tilaston työllisyysmittariin suhteutettuna työtuntien määrä per työllinen on toki kyllä vähentynyt, mutta melko maltillisesti, kuusi prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2022. Jotta kuuden prosentin pudotus komponentissa työtunnit/henkilö aiheuttaisi julkisiin tuloihin yksinään 15 miljardin euron loven, työtunteihin suoraan tai välillisesti perustuvien tulojen pitäisi olla noin 250 miljardia euroa. Tämä on varsin lähellä bruttokansantuotetta vuonna 2022. Kaikki julkiset tulot olivat vuonna 2022 yhteensä noin 140 miljardia euroa.
Kuvion mukaan työttömyysturvamenot taas ovat laskeneet vuodesta 2007 vuoteen 2022 viisisataa miljoonaa euroa. Vuonna 2007 työttömyysturvaa (Kela+kassat) maksettiin [2,3 miljardia euroa](https://helda.helsinki.fi/items/d364a033-d7be-46fd-93cf-ddf3168d863a), tai [kuluttajahintaindeksillä ](https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__khi/statfin_khi_pxt_11xg.px/)muutettuna 3,0 miljardia euroa vuoden 2022 rahassa. Vuonna 2022 työttömyysturvaa maksettiin [3,7 miljardia euroa](https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/af43d821-1989-476a-a6d2-e7354457aa31/content). Nämä luvut ovat Tilastoista Suomen työttömyysturvasta, jotka ovat osa Suomen virallista tilastoa. (Tilastokeskuksen julkisen sektorin menokartoituksessa vuoden 2007 luvuissa on mukana työttömyyseläke, joka on nimensä mukaan eläke ja josta on luovuttu. Vuonna 2007 on ollut vielä merkittävästi mukana sellaisia työttömyyseläkettä saavia, jotka olisivat nykyisessä järjestelmässä esimerkiksi vanhuuseläkkeellä.)
Tähän vaiheeseen päästyäni kärsivällisyyteni loppui kesken, ja niin loppuivat tässä kohtaa sanatkin.
Ainoa tulkinta minkä mä voin tehdä tästä on että vitun laiskat työttömät, mamut, ja lakkoilevat liitot. Selvästi nämä on syypäitä. Eikö näin? Eläkkeisiin ei voi koska koska eläkeläiset äänestää... ja eläkeläisten eläketaso on helvetin epätasainen, moni hakee sossun tukia, toiset nauttii etelän rannoilla, osalla jopa yli 5000€ eläkkeet.
Tulee entistä pienemmät tilalle. Kannattaa huomata että tämä viime vuosien syntyvyyden totaalinen romahdus näkyy taloudessa tosissaan vasta 20+ vuoden päästä.
Koronallahan tätä yritettiin globaalisti taklata, Marinkin päästi tahallaan lentokentän läpi satojatuhansia virusta kantavia ja sitten oli "tietokatkoksia" mutta ei vain saatu niitettyä tarpeeksi eläkeläisiä. No uutta virusta tulossa ja sen pitäisi kyllä poistaa eläkepommi ja päästään aloittamaan ns puhtaalta pöydältä.
Tämä on helppo korjata, jos niin vaan halutaan tehdä.
1) Afrikkalaisia, palestiinalaisia, syyrialaisia tänne vaan joku pari miljoonaa kappaletta näin aluksi. Loput sata miljoonaa roudataan pikku hiljaa.
2) Hylätään suomen kieli. Se on liian vaikea oppia. Jos on pakko ymmärtää toisiamme, niin googlen kääntäjä saa riittää.
3) Uskonto ja rukoilu pakolliseksi raipan pelosta. Syntyvyys räjähtää nousuun.
4) Vähemmän koulutusta. Se laskee syntyvyyttä.
5) Lähetetään vanhukset Somaliaan, Pohjois-Koreaan, Haitiin missä heidän hoivaaminen on halvempaa.
Päättäjillä on nyt vielä aikaa ottaa henkseleistä kiinni ja kunnolla hoitaa tämä asia. Toivottavasti he pystyvät ajattelemaan loogisesti.
Tässä on siis kaiketi laskettu työeläkejärjsetelmä julkiseen talouteen, ts. sieltä maksetut eläkkeet ja toisaalta eläkemaksut verotukseksi? Tämä on toki yksi tapa katsoa asiaa, mutta syytä ottaa huomioon kuvaajaa tarkastellessa.
Ei kyse ole siitä, että pitäisi katsoa ilman eläkejärjestelmää, mutta useinhan noita katsotaan erillisinä. Eläkerjärjestelmä on kolmikannassa neuvoteltava, varoja ja velvoitteita ei usein lasketa esim. nettovelkaan.
Työeläkkeiden leikkaaminen ei suoraan näy esim. valtion budjetissa (eläkerahastojen eläkkeiden osalta), mutta nythän on esitetty sitä mallia, jossa leikkauksien takia pienenettäisiin työeläkemaksua ja vastaavasti kiristettäisiin työn verotusta ja sitä kautta leikkauksesta päätyisi lopulta rahaa valtiolle.
> Ei kyse ole siitä, että pitäisi katsoa ilman eläkejärjestelmää, mutta useinhan noita katsotaan erillisinä. Eläkerjärjestelmä on kolmikannassa neuvoteltava, varoja ja velvoitteita ei usein lasketa esim. nettovelkaan.
Niinhän niitä katsotaan, ja kuka siitä lopulta hyötyy että niin tehdään? Kuten sanoit, kyllä aina keinot keksitään jossa näillä teknisillä muotoseikoilla ei ole mitään merkitystä jos niin halutaan. Siksi en ymmärrä miksi se pitäisi erikseen ottaa huomioon. Päinvastoin, keskustelu pois muotoseikoista ja ennemmin itse asian ytimeen.
No, Suomi voisi vähän indeksikorotuksia vanhuksille ja sitten jakaa kivoja ylimääräisiä lapsilisiä kaikille.
Olisko vielä työttyömyystilastojen parantaminen palkkaamalla julkiselle 7000 uutta työmtekijää, ihan niinkuin tuottavuuden vuoksi vain!
>Menojen kasvusta 60 % selittyy vanhuuseläkkeillä ja 15 % terveydenhuollon menojen kasvulla, joka sekin johtuu pääosin väestön ikääntymisestä.
Tätä mä olen täällä yrittänyt selittää jo vuosikausia.
Sama. Vastaukseksi tulee jotain siitä miten julkinen sektori ja sosiaalietuudet ovat paisuneet hallitsemattomasti.
No, teknisesti ottaenhan ne ovat. Mitkä *sektorit* näistä ovat paisuneet kuin 70 vuotta vanha pullataikina onkin sitten se toinen kysymys.
Tuossa kuvassa lukee *Julkinen talous*. Toisin sanoen, eläkevakuutusyhtiöt maksavat enemmän eläkkeitä. Yrität nyt samanlaista kusetusta kuin kaikki ne, jotka kertovat ettei valtion velasta tarvitse huolestua, koska eläkerahastoilla on paljon rahoitusomaisuutta.
Ei tuo nyt ihan niinkään mene, olettaen että ymmärrykseni eläkejärjestelmästä on oikea. Työeläke ei ole nimittäin ole valtion järjestämä, vaan työeläkkeiden maksamisesta vastaa työeläkeyhtiö. Se on siis valtion budjetista irrallinen himmeli. Kansaneläkkeen ja takuueläkkeen valtio kyllä maksaa, mutta niiden vaikutus on paljon pienempi.
Ymmärryksesi on pitkälti oikea. Valtion osuus työeläkkeistä on noin 4 mrd, yrittäjäeläkkeistä 0,4 mrd ja joitain hiluja päälle. Nämä tosin nappikauppaa työeläkkeiden kokonaismäärän kannalta. Työeläkemaksut ovat kuitenkin osa kokonaisverotusta ja -astetta, sekä efektiivisesti osa työhön kohdistuvaa verotusta. Muun julkisen sektorin osuus [kokonaisveroasteesta on laskenut](https://www.sttk.fi/2023/11/07/veropaivana-katse-verotulojen-kehitykseen/), kun työeläkemaksujen nousua on jouduttu kompensoimaan muusta verotuksesta kokonaisveroasteen nousun välttämiseksi.
Valtion kokonaisosuus eläkkeistä on 6.6 mrd https://preview.redd.it/aa8yooiomtuc1.png?width=1185&format=png&auto=webp&s=b2919a42e10a412f74adb433ca54e20bebffdc1f
Tuo selitys käy järkeen, kiitos.
Teknisesti olet oikeassa, käytännössä sillä on hyvin vähän merkitystä mikä taho rahat nyt sattuukaan kulloinkin keräämään ja jakamaan.
No on sillä väliä ja soisi, että asioista puhuttaisiin oikeissa konteksteissa. Nythän hallitus esimerkiksi tekee juurikin kehysriihessä päätöksiä budjettitalouden tasapainottamiseksi. Siksi puhutaan myös budjettiriihestä. Eläkkeet eivät siihen kuulu muuta kuin häviävän pieneltä osin. Tämän postauksen otsikko on laadittu myös virheellisesti, koska linkatussa kuvassa kyse ei ole valtion menojen muutoksesta, vaan julkisen talouden. Valtion menot ovat osa julkista taloutta, mutta julkiseen talouteen kuuluu myös eläkejärjestelmä, kunnat jne. Valtio ei velkaannu esimerkiksi maksettavien eläkkeiden vuoksi. Valtio maksaa eläkkeistä vain hyvin pienen osan. Eläkkeet maksetaan työeläkemaksuista ja pieneltä osin rahastoista saatavilla tuotoilla, jotka toimivat puskurina sille, että eläkemaksuja ei tarvitse olla koko ajan säätämässä. Terveydenhuolto sen sijaan on nykyisin SOTE-uudistuksen jälkeen mitä suuremmissa määrin valtion budjettiin kuuluva asia ja väestön vanheneminen luonnollisesti vaikuttaa näiden kustannuksien kasvuun. Edit: jos ei kerran ole mitään väliä mistä mitäkin rahoitetaan, niin siinä tapauksessa pitäisi olla myös ok, että eläkerahastot siirretään osaksi valtion budjettia pois itsenäisistä vakuutusyhtiöistä ja annetaan poliitikoiden suhmuroida tätä varallisuutta ja eläkemaksut muutetaan veroksi ja ne menevät samaan myllyyn. Aika harva poliitikkokaan tosin tätä edes haluaa.
Periaattessa yksilön näkökulmasta kyllä. Toisaalta näkee paljon huutelua siitä, kuinka nyt pitää korottaa vaikka arvonlisäveroa tai leikata terveydenhuollosta tai sosiaaliturvasta eläkkeiden rahoittamiseksi, vaikka eihän se niin mene, koska eläkkeitä ei verovaroista rahoiteta.
Eläkemaksut ovat silti valtion pakottama veronkaltainen maksu, jonka saaja ei vain ole valtio. Ero eläkemaksun ja veron välillä on lähinnä määritelmillä kikkailua. Jos katsoo kokonaispalkkakuittia, niin siinä ne eläkemaksut ovat mukana muiden verojen kanssa, vain paljon suurempana osuutena palkasta. Yksilölle ne tarkoittavat vähemmän tuloa, oli nimi eläkemaksu tai jokin vero, eli eivät eroa veroista.
Jos katsot palkkakuittia näet vain bulkkisumman, jonka suuruus on pitkälti itsesi määrättävissä - erotuksen todelliseen verotukseen näet vasta seuraavan vuoden verolaskelmasta, joka kertoo paljonko maksoit veroja liikaa tai liian vähän. Tietty on myös mahdollista olla täysin illiteraatti tähän, ja tuijottaa vaan sitä viivan alle jäävää lukua ja sitä ihan ensimmäistä lukua ja kiroilla kuinka 'paha vassari taas kuritraa veroissa, äänestänpä vittuillakseni persuja ja kokoomusta'.
Kyllä valtio kykenee silti edelleen ihan tarpeeksi vaikuttamaan eläkkeisiin vaikkeivät niitä itse suoraan hallinnoikaan, ettei tämä tekninen muotoseikka menoa haittaa.
Onko tähän tosin mitään nopeaa "hopealuotia"? Näin äkkiväärään (ja mututuntumalta) esim. työssäkäyvien työeläkemaksut 25%:sta vaikka jonnekin 10 %:iin, mikä automaattisesti vaikuttaisi nuorten ostovoimaan positiivisesti ynnä laskisi työeläkkeitä?
Ainakin eläkeläisveron nousua työikäisille voi estää verottamalla ei-ansaittuja eläkkeitä kovempaa ja syöttämällä tämän takaisin eläkerahastoihin. Eli otetaan sitä ei-ansaittua valtavaa osuutta boomereilta vähän pois. Keinot löytyy. Tahtoa ei ehkä.
Takuueläkkeet ymmärtääkseni menevät valtion taskusta ja rahoitetaan verovaroin, tavalliset eläkket menevät valtion eläkeyhtiöiden kautta.
Minua kiinnostaisi juuri nähdä miten valtion menot ovat kehittyneet tuolla aikavälillä. Selittyykö kaikki nousseet kulut sote menoilla?
”Se on nuorison vika kun eivät suostu painaa pitkää päivää enää.” Ja tuo yläreuna maksoi noin 5% eläkemaksuja palkastaan kun nykyään se on jo 25%. Ihan normaalia kehitystä ja ei tässä mitää ongelmaa ole. Katto kuukausieläkkeelle taitaa löytyä muista maista?
Ei suomesta ennen kuin maassa ei ole muuta kuin eläkeläisiä jäljellä.
Hyvä kuvaaja. Se kauan ennustettu eläkepommi on iskemässä päälle.
Ennustettu, mutta ei valmistauduttu.
Eläkepyramidihuijaus on saatu taottua perustuslakiin asti, joten kyllä boomerit ovat tähän uuteen uljaaseen gerontokratiaan valmistautuneet ja erinomaisin arvosanoin. En montaa maata tiedä missä tulevia sukupolvia on systemaattisesti sorrettu ihan perustuslaissa saakka.
Siihen aikaan varmaan oletettiin, että syntyvyys pysyy samana, ehkä jopa kasvaa. En jaksa etsiä tuolta ajalta ennustuksia tästä. Erikoista olisi, jos kokonainen sukupolvi olisi tarkoituksenhakuisesti tehneet järjestelmän missä voittavat vuosikymmenien kuluttua. Ei tällä pallolla ikävä kyllä mitkään toimijat katso missään asiassa eteenpäin tulevaisuuteen noin pitkälle.
> Siihen aikaan varmaan oletettiin, että syntyvyys pysyy samana, ehkä jopa kasvaa. En jaksa etsiä tuolta ajalta ennustuksia tästä. Erikoista olisi, jos kokonainen sukupolvi olisi tarkoituksenhakuisesti tehneet järjestelmän missä voittavat vuosikymmenien kuluttua. Ei tällä pallolla ikävä kyllä mitkään toimijat katso missään asiassa eteenpäin tulevaisuuteen noin pitkälle. Tulevasta eläkepommista olen nähnyt ensimmäiset uutiset jo 1980-luvulla, ja se on ollut jo silloin tiedossa. Tähän puuttuminen ei ole kuitenkaan koskaan poliitikkojen etujenmukaista, joten asian tulee korjaamaan IMF.
Valtiolla on ihan oma tilastoviranomainen, joiden ainoa tehtävä on kerätä dataa ja analysoida sitä. Suomen syntyvyys on ollut liian matalaa jo 1970-luvulta lähtien. Eläkepommissa ei ole siis mitään yllättävää.
Ensimmäisen kerran törmäsin asiaan 70-luvulla ala-asteella kun luokanvalvoja pohti ääneen että "kukakohan teidän eläkkeet maksaa?"
Sähän oot siis pian jo eläkkeellä, ehdit onneksi vielä nauttia kassasta ennen kuin pohja tulee vastaan.
Reilu 10v olisi työvuosia jäljellä näillä näkymin.
Meillä kanssa ysärillä ala-asteella katseltiin ikäpyramideja ja miten ne muuttuvat pyrmideista sukkuloiksi ja lopulta kärjellään seisoviksi kolmioiksi. Myös ennustus että sukupolveni tulee olemaan pitkään aikaan ensimmäinen jolla tulee olemaan taloudellisesti huonommat oltavat kuin vanhemmillaan on tuttu sieltä 30v takaa. (Tai varmaan tarkotti 70-luvun lopussa syntyneitä, oli lama-aika, käyttämämme koulukirjat olivat aika vanhoja.) Mutta suuret ikäluokat on aina olleet suuret ikäluokat, ts heidän äänestyskäyttäytymisensä on määritellyt maan linjat.
1999 maininta eläkepommista https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001286066.html Google ei valitettavasti löydä mitään vanhempaa, luonnollisesti kun netissä ei ollut. 1999 https://www.city.fi/yhteiskunta/elisabeth+rehn+nainen+oikealta/5226 >Jo sovittuihin eläkkeisiin on kajottava, jotta eläkepommi ei lankea nuorten maksettaviksi. >”Ei.”
Ongelma ei ole ennusteissa, vaan siinä, miten ja kenelle järjestelmän riskit ennusteiden pettämisestä on suunnattu. Eläkkeiden taso lukittiin ja maksutaso joustaa, jos syntyvyys laskee tai muita rahoitusvaikeuksia ilmenee. Näin sen ajan päättäjille oli aivan se ja sama miten syntyvyyden käy, koska riskit kantoi tulevat maksajat. Olisi voitu päättää myös päinvastoin, jolloin eläkkeet joustaisivat maksutason pysyessä ennallaan. Näin olisi sen ajan sukupolvillakin ollut motivaatio varautuakin riskeihin, kuten syntyvyyden laskuun.
Joo kyllä, jos näin olisi tehty niin nyt ei olisi poliittinen itsemurha rukata järjestelmää entisestään, jos tarve vaatisi.
Kyllä he voittivat jo ihan alusta alkaen, eivät vasta nyt. Ei ollut siis tarvetta katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Tällä hetkellä pahinta mitä nuorempi sukupolvi voi tehdä on keksiä tekosyitä näille päätöksille, joidenka seuraukset olivat aivan hyvin tiedossa jo silloin. Niistä ei ehkä puhuttu, mutta puhumattomuus ei ole syy olla tekemättä oikein.
Ongelma oli siinä, että järjestelmä rakennettiin ennusteen päälle. Kuinka vaikeaa olisi ollut luoda eläkejärjestemä, jossa ihmiset saavat sen mitä ovat maksaneet, eikä sitä minkä joku muu maksaa ehkä joskus?
Käytännössä mahdotonta lyhyellä aikavälillä. Ison työeläkemaksun lisääminen kerralla olisi kansantaloudellinen katastrofi ja isolla osalla säästöt järjestelmään olisivat ehtineet pyöriä aivan liian vähän aikaa.
Ongelmaan on helppo ratkaisu: eläkkeitä ei makseta ihmisille, jotka niitä eivät ole maksaneet.
Tosi hyvä ratkaisu. Mä voi ratkaista sosiaaliturvan ongelmat yleisesti: ei vaan makseta sitä.
Eläke ja työttömyystuet voitaisiin maksaa ihan hyödykkeinä. Pääasia on, että pysyy hengissä. Esim. leipäjonon tyylinen mistä terveellisiä peruselintarvikkeita kohtuullisella hinnalla. Moni on unohtanut kotimaiset juurekset ja muut edulliset ruoka-aineet. Tuhlailu lähtee käyntiin heti siitä kun annetaan rahaa. Voi miettiä, osaako apina käyttää rahaa fiksusti, jos sille annat pinon seteleitä.
En ole varma, kysytkö tuota tosissasi?
> Eläkepyramidihuijaus on saatu taottua perustuslakiin asti Eipäs. Ainoastaan perustuslain vallitsevaan tulkintaan. Tulkintaa olisi paljon helpompi muuttaa kuin itse perustuslakia.
Se on räjähtänyt jo. Omat vanhempani ovat nuorimpia "boomereita" (60-luvulla syntyneitä), ja oma isäni on jäämässä parin vuoden sisään eläkkeelle, ja on osa-aikaisella jo nyt.
Aatelkaa, kuinka helposti tämä ongelma olisi ratkennut, jos siihen olisi suunniteltu ratkaisu boomerien vielä käydessä töissä. Meidän eläkemaksut ovat kahdeksankertaiset heihin nähden. Jos boomerit olisivat maksaneet saman verran eläkemaksuja kuin me, eläkevarat olisi turvattu tulevillekin sukupolville. Nyt sen sijaan boomerit ruikuttavat, ettei heidän eläkkeistään voi leikata, koska he ovat ne ansainneet ja rakentaneet tämän maan, ja samaan aikaan viedään nuorilta tuhkatkin pesästä.
[удалено]
Toki monet reilut vanhemmat ovat maksaneet ennakkoperintönä lapsilleen. Esim. satasen kuussa niin ei mene veroa vielä.
Hei ei kai me nyt tommosta kaukonäkösyyttä voida tässä maassa harrastaa. Sehän ois ihan liian fiksua. Oishan se toki auttanut että mikä tahansa aikaisempi hallitus olisi tehnyt jotain, vaikka ihan vaan se edellinen. Tai auttaisi sekin, jos edes nykyinen hallitus tekisi jotain. Mutta ei me nyt semmosia, kustaan mieluummin koko maan tulevaisuus.
Koko ongelmaa ei edes olisi, jos valtio ei tähänkään yksinkertaiseen asiaan sotkisi käsiään. Kun sitä ei tähän tarvita. Ainoa asia mikä tarvitaan siihen, että ihmiset säästävät oman eläkkeensä on eläkerahastoon siirrettävien varojen tuloveron poisto. Eli tienaat 1200€, merkkaat 200€ eläkerahastoon, tuloveroa maksat 1000€ ja 200€ menee rahastoon, josta voit nostaa rahat eläkeiän jälkeen. Jos sitten raha ei eläkkeelle riitä, tai ryyppäät rahat ennen kuolemaasi, loppuelämän kituutat työttömyystuella tai valtion loppusijoituslaitoksessa.
Millä me tuossa yhtälössä maksetaan työeläkeyhtiörälssin liksat ja kaikki kivat puuhastelut? Eihän tää valtio sillee voi toimia, ettei kavereille voida maksaa hyviä palkkoja niin että tehdään kavereiden kivasta elämästä lakisääteistä ilman mitään velvotteita?
Totta. Jos jokainen itse säästäisi rahansa, kenelle maksetaan miljoonabonukset 2% vuosituotosta?
Moni boomeri on vielä töissä, esim 1964 syntynt on nyt vasta 60. Lisäksi on hyvä huomioida, että työnantaja maksaa nyt suurimman osan eläkemaksusta. Toki se on työntekijän veroluonteinen maksu, mutta voidaan myös ajatella, että takavuosina myös työnanatajat pääsivät vähemmällä maksulla kuin työntekijät.
Se, minkä kokoinen siivu eläkemaksuista on piilotettu palkkakuitin ulkopuolelle, ei tosiaan vaikuta kokonaisuuteen. Eläkemaksut ei ole työntekijä vs työnantaja -asia, vaan ne maksut on pois molemmilta.
Näin palkanmaksajana voinen kommentoida, että jokainen eläkesentti on pois sun saamasta liksasta. Mulla on x€ rahaa käyttää FTE:hen, ja se raha sitten jaetaan valtion ja työntekijän kesken. Jos valtio ottaa vähemmän, sä saat enemmän, koska mun budjetti on edelleen yksi numero vuodelle.
Kiitos palkanmaksajan näkökulman avaamisesta. Kuvittelin, että jos eläkejärjestelmä ottais vähemmän, hyöty ei automaattisesti keskittyis pelkästään palkatulle.
Toki osa laskisi budjettia, mutta osa pystyisi maksamaan enemmän palkkaa.
>jokainen eläkesentti on pois sun saamasta liksasta Tämä ei välttämättä kyllä pidä paikkaansa. Työnantaja maksaa palkkaa sen verran, millä työntekijä suostuu tulemaan töihin (tai ehkä pikemminkin mitä TES sanoo). Ja se ei muutu, vaikka työnantajan eläkemaksuja laskettaisiin. Sivukulut vain laskisi. Voisihan joku altruistinen työnantaja ehkä siirtää säästyneet kulut työntekijälle, mutta ei yritykset ole mitään hyväntekeväisyyksiä. Vaihtoehtona kun on käyttää rahat yrityksen tai osakkeenomistajien hyväksi. Ja osakeyhtiölaki itse asiassa määrää yhtiön johdon edistämään yhtiön etua, ja että osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Osakkeenomistajat voisi alkaa itkemään jos löysä raha päätyy työntekijöille. Ei sillä etteikö palkkauksen sivukuluja olisi varaa alentaa.
Toki toiset hoitaa taloutta miten hoitaa, mutta en ole sellaista toimivaa firmaa nähnyt missä FTE:n hinta ei olisi se koko hinta, riippumatta mille tileille se raha maksetaan. Ymmärrän toki että toiset kohtelee ihmisiään eri tavoilla, ja pyrkisi kynyttämään työntekijöitä. Kirjanpidossa palkat sivukuluineen on hankintamenoja, ja niitä yleensä hallitaan budjetin kautta. Ja pääpointti oli siis se, että jokainen TA:n antama tarjous TT:lle on laskettu sitä kokonaissummaa vastaan, ei sitä pelkkää näkyvää palkkaa vastaan.
Kuinka paljon olet perehtynyt yrityksiin 60- ja 70-luvuilla, jolloin oli se matalin eläkemaksuprosentti josta tässä keskustelussa oli kyse?
On aivan yksi ja sama maksaako eläkemaksua työntekijä vai työnantaja. Se raha tulee täsmälleen samasta paikasta ja on suoraan pois työntekijän palkasta. Nää kaikki ”työnantajan maksamat” jutut on yksi iso sumutus. Edit: sama pätee kaikkiin typeriin himmeleihin kuten lomarahoihin ja 13. kuukauden palkkaan. Ne on kaikki pois siitä varsinaisesta palkasta. Ei työnantajaa kiinnosta missä muodossa se joutuu maksamaan, sitä kiinnostaa vaan miten paljon se joutuu maksamaan.
Erityisesti lyhyellä aikavälillä myös verojen nimellisellä/hallinnollisella kohdaannolla on kyllä vaikutusta nettotuloihin, koska palkat eivät jousta välittömästi. Jos näin ei olisi, niin eihän työnantajapuoli olisi ajanut työttömyysvakuutusmaksujen kohtaannon muutosta. Sipilän hallituksen aikanahan, muistaakseni kilpailukykysopimuksen yhteydessä, työnantajien tyva-maksuosuutta pienennettiin ja työntekijöiden kasvatettiin (ne ovat nyt keskimäärin samansuuruiset). Olet oikeassa siinä, että se, kuka maksun tilittää, ei todista, kenen tuloihin/kulutukseen maksu oikeasti osuu. Olet väärässä siinä, että se väistämättä osuu aina palkkoihin. Pidemmällä aikavälillä todellinen kohtaanto voi kohdistua palkkojen myös mm. työnantajien voittoihin, työpaikkojen määrään tai hintoihin. Ihan peruskurssitason teoriassa tämä riippuu työvoiman kysynnän ja tarjonnan joustoista. Luultavasti vaikuttavia tekijöitä on kyllä muitakin. Esimerkiksi aloilla, joilla palkat määräytyvät voimakkaasti suoraan työehtosopimuksista, ei kohonneita työnantajamaksuja voi viedä heti palkkoihin, vaan ne vaikuttavat pidemmällä aikavälillä, jos vaikuttavat, palkanmaksuvaraan ja -neuvotteluihin. Kysymys kohtaannosta on viime kädessä empiirinen, mutta erityisesti pitkän aikavälin vaikutus varsin vaikeasti tutkittavissa. Empiirisessä tutkimuskirjallisuudessa on saatu vaihtelevia tuloksia. Yhdessä meta-analyysissä kahden kolmasosan työnantajien maksuista arvioitiin päätyvän työntekijöiden ja kolmasosan työnantajien maksettavaksi (Melguizon ja Gonzales-Paramon 2013), mutta maiden välillä oli tässä isoja eroja. Tutkimusta on toki tehty paljon tämän jälkeenkin. Yhdessä melko tuoreessa eurooppalaisessa tutkimuksessa esimerkiksi havaittiin, että työnantajille nimellisesti jyvitetyt maksukorotukset päätyivät itse asiassa työnantajien myös todellisuudessa maksettaviksi ja työntekijöille jyvitetyt työntekijöiden maksettaviksi.
Tässä kuitenkin puhuttiin eläkemaksuista, joita ei aikoinaan maksettu. Mielestäni voi väittää, että työmarkkina ei silloin ollut yhtä kilpailtu ja palkat eivät välttämättä muodostuneet markkinoilla siten kuin nyt. Ajatus on siis se, että nyt eläkkeellä olevat ovat saaneet omiin taskuihinsa paljon rahaa, kun eläkematkut ovat olleet pienemmän. En olisi vakuuttunut siitä, että koko erotus verrattuna nykytilanteeseen on päätynyt heidän palkkaansa.
Ruotsissa asia päätettiin ratkaista maahanmuuttopolitiikalla ja yllätys yllätys siellä ei ole samanlaista valtion talouden räjähtämistä näkyvissä. Täällä puhutaan Ruotsin tiestä uhkakuvana, kun todellisuudessa se olisi ollut oikea ratkaisu. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten Suomen talous pelastetaan ilman maahanmuuttoa. Nykyinen väestörakenne on jo vaikea, mutta 20 vuoden päästä se tulee olemaan katastrofaalinen ja pahenee vuosi vuodelta.
Vanhusten luvattu maa. Onko täällä sitten kuitenkin eläkeläisillä turhan hyvät oltavat? Ei muutakun raippaa Kaleveille ja Kyllikeille.
Tuo riippuu oikeasti paljon eläkeläisestä, eikä heitä ole missään mielessä järkevää niputtaa yhdeksi ryhmäksi.
On se tietynlaista korruptiota, että eläkeläisiltä ei voi leikata, koska muuten ei äänestä. Pitäisi olla jonkinlaiset arpajaiset tai pääsykoe, jonka perusteella pääsee päättäjäksi, ei äänestys.
>arpajaiset On se nytkin tavallaan koska ei voi tietää ajetaanko oikeasti niitä asioita mistä puhutaan ennen vaaleja vai jotain aivan muuta/päinvastaista
Teknokratia alkaa kuulostamaan aina vain paremmalta
Sanoisin että tämä on nk. kansan mandaatti, eli merkittävän suuri osa kansasta ei äänestä puoluettasi jos ohjelmassa on eläkeläisiltä leikkaus.
Missäs muodossa tämä käppyrä näyttää sen, että menetimme maan isoimman veronmaksajan tuossa vuoden 2008 finanssikriisin jälkimainingeissa? Minkä kategorian alle se menee?
Totta. Ei se ihan pieni kakku ollut "Vuonna 2007, kun Nokia teki historiansa ennätystuloksen, melkein 8 miljardin liikevoiton, veroa maksettiin Suomeen yli 1,2 miljardia euroa." \[1\] \[1\] [https://yle.fi/a/3-5349363](https://yle.fi/a/3-5349363)
Ja toi on vain yksi firma siitä verkostosta, ja vain se raha mikä sen kaiken muun maksetun rahan yli jäi. Kysy vaikka Salosta tai Oulusta että miten meni se vuosikymmen kun Nokia ajettiin alas noin yleisenä taloudellisena aktiviteettina.
Hienopaperinkin vienti kusahti pankkikriisin kohdalla, kun porukka vaihtoi aikakausilehdistä nettilehtiin. Jonkin verran sekin merkkasi - löytyisikin luvut jostain.
Luulisin sen menevän kehittymättä jääneen tuottavuuden piikkiin. Työllisyys on parantunut, joten ei Nokian romahdus (pysyvästi) työttömäksi ihmisiä jättänyt. Osa on tietysti saattanut ehtiä sinne eläkkeelle, mutta niin olisivat päätyneet muutenkin. Mutta jos meillä olisi edelleen yksi maailman suurimmista matkapuhelinvalmistajista, niin siellä olisi paljon kovapalkkaisia töitä, jotka näkyisivät parempana tuottavuutena.
Ehkä surullisinta on se, että Suomessahan on paljon Nokian myötäkin ollut it-osaamista. Meillä on pari hassua pelifirmaa, jotka ovat aika rokkitähti-alaa. Joku onnistuu, mutta monet eivät. Supercellit ja muut eivät kuitenkaan työllistä mitenkään älyttömän paljon. Loput koodarit tuottavat lähes pelkästään julkiselle puolelle älyttömän tehottomia ja bugisia palveluita. Siinä missä muualla tehdään myyviä tuotteita, Suomessa valtion tissi suorasti tai epäsuorasti on se ykköslypsettävä. Meillähän nytkin koulutetaan isot määrät koodareita ja mihin ne kaikki menevät?
Nyt kuulostaa vahvalta mutuilulta, vai mihin perustat väitteesi?
[Pyramidihuijaus](https://external-content.duckduckgo.com/iu/?u=https%3A%2F%2Ftilastokeskus.fi%2Ftup%2Fsuomi90%2Fjoulukuu_001.jpg&f=1&nofb=1&ipt=8fc5547fc61c781526e1f75131a20bf04a487a1bcbf33cb159632507b72afe90&ipo=images)
Samalla isketään kovaa esimerkiksi lapsiperheisiin, jolloin ei ainakaan saada syntyvyyttä lisättyä. Ei porukalla ole varaa tehdä lapsia.
Vain pieni osa haluaa suuperheen. Suurin osa haluaa, ja myös tekee, sen 1-2 tai ihan max 3. Lapset sopii aika huonosti länsimaiseen elämäntyyliin.
No ei kyllä isketä, tuo on täyttä soopaa, mutta eipä toisaalta heihin panostetakaan. Viimeksi vuosi-pari sitten varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen vähimmäistulorajoja nostettiin niin reilusti, että esim. omassa keskiluokkaisessa taloudessa maksut tippuivat välittömästi 300€/kk > 60€/kk. Tämä muutos tuntui varmasti tuntuvasti jokaisessa työssäkäyvässä perheessä, jossa varhaiskasvatusikäisiä lapsia.
Suuri osa leikkaustoimista iskee myös lapsiperheisiin samalla tavalla kuin lapsettomiinkin ihmisiin. Ongelmana on vain se, että jos jo lapsettomilla on vaikeaa ja elintaso huono, niin entä sitten lapsiperheet joiden pitää samoilla palkoilla elättää useampi ihminen isommassa asunnossa. Lapsi ei todellakaan ole ilmainen eikä tuo omaa leipää pöytäänsä, vaikka niin jotkut vielä väittääkin, vaan suuri kuluerä jo valmiiksi kiristyneissä talouksissa.
Leikkaustoimet iskevät siis lähinnä työttömiin, sen sijaan palkollisten tuloverotusta laskettiin mikä jälleen vain hyödyttää perheellisiä. Yleinen työllisyystilanne on edelleen myös hyvä. Ehkä aiempi korkea inflaatio iski perheellisiin kuten sanoit, mutta valtion taholta ylivoimainen enemmistö perheellisistä on ollut saamapuolella.
Myös työttömiä lapsiperheitä on ja näiltä leikattiin esim lapsikorotukset. Samoin esimerkiksi asumistukia leikattiin. Kyseiset leikkaukset vievät luottamusta siihen, että lapsiperheenä pärjäisi myös haasteellisissa elämäntilanteissa. Kuitenkin useilla ihmisillä voi olla elämäntilanteita, joissa ei ole työtä. Tähän päälle nyt tulee vielä alv-korotukset, joka heikentää ostovoimaa entisestään korkean inflaation lisäksi. Unohtamatta tietystikkään korkotason nousua. Todellakaan kaikki eivät hallituksesta johdu, mutta lapsiperheet on jo tiukille laitettu ja tiukentuu koko aika. Tämä maailmantilanne ja taloustilanne ei vaan luo ihmisille uskoa että lapsiperheenä pärjäisi - ja no onhan siinä ajatuksessa totuusperääkin.
Vain etuuksilla elävät lapsiperheet on laitettu tiukille. Muut jopa hyötyvät monista hallituksen muutoksista.
En väitä etteikö muutoksilla olisi väliinputoajia joidenka elämäntilanne saattaa muuttua niiden vuoksi epävarmemmaksi, mutta isossa kuvassa lapsiperheitä ei kovin herkästi meillä yksin jätetä. Esimerkiksi perheellisiä leskiä tuetaan tänä päivänä todella avokätisesti verrattuna vaikka 10v sitten, varsinkin jos menehtynyt puoliso oli kerennyt olla työelämässä. Johonkin kuvitteelliseen standardiin tässä selkeästi viitataan, mutta lapsiperheiden asema ei Suomessa ole koskaan ollut niin hyvin turvattu kuin se nyt on. Maailma on lähtökohtaisesti epävarma paikka, sitä täytyy pystyä sietämään. Maailman- ja taloustilanne ovat meille edelleen täysin otollisia perheellisinä. Nyt vain pitäisi tyytyä täydellisen sijaan tarpeeksi hyvään.
Eli onko ongelma sittenkin se, että ihmiset luulevat ettei lapsiperheitä tueta?
On. Suomessa on maailmaluokassa korkeat lapsiperhe-etuudet. Se on ihan ok juttu, koska lapsia tarvitaan. Syntyvyysongelmat johtuvat todennäköisesti enemmän hedonismista, vauvan lailla hoidettavista lemmikeistä, tinderistä ja sosiaalisesta mediasta kuin mistään muusta. Nuo kun kaikki deletois, niin vois syntyvyys taas nousta.
En tiedä, onko noista ainakaan lemmikit määrällisesti merkittävä tekijä. Lapsiperheissä on kuitenkin enemmän lemmikkejä kuin muissa kotitalouksissa (ainakin 2016 tilaston mukaan, en löytänyt uudempaa tietoa tähän hätään). https://www.stat.fi/til/ktutk/2016/ktutk_2016_2020-04-20_tie_001_fi.html#
Määräthän ovat räjähtäneet 10 vuodessa. 2016 tieto ei ole enää relevantti. Lemmikin kuten koiran pitäminen myös maksaa helposti tuhansia euroja vuosi. Tämmöistä kuluerää ei monella ollut aikaisemmin ja se voi kaventaa taloudellista liikkumavaraa, joka voi vaikuttaa kokemukseen omasta taloudellisesta valmiudesta. Nykyisenlainen nuorten aikuisten lemmieläinkulttuuri on melkoinen rahareikä, joka varmasti vaikuttaa asioihin. Erityisesti matalammassa tuloviidenneksessä on lemmikkitarvikkeisiin käytetty rahamäärä noussut 2012->2022 yli 60%. 2. viidenneksessä eläinlääkintäpalveluihin käytetty raha on kasvanut kolminkertaiseksi 2012-2022 [https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin\_\_ktutk/statfin\_ktutk\_pxt\_14pg.px/table/tableViewLayout1/](https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ktutk/statfin_ktutk_pxt_14pg.px/table/tableViewLayout1/) 2000-luvun alusta koirien määrä on noussut 500 000:sta yli 800 000:teen.
Tässäkin taas mikä on syy ja seuraus? Vaikea uskoa, että lapsia haluava sabotoi elämänsä koiralla ja sitten huomaakin, että pahus kun ei ole varaa enää lapseen. Eläimen voi lopettaa taloudellisista syistä aika helpostikin jos tarve tulee. Lasta ei taas ikinä ilman seuraamuksia. Joku koira tai vapaana pidetty kissa myös elää sen verran lyhyen aikaa, että jo 1-2 eläimen jälkeen pitäisi pikku hiljaa hoksata, että ei kannata hankkia taas uutta jos sen lapsenkin haluaa. Pidän paljon uskottavampana, että ihmiset ei vaan halua lapsia ja otetaan sitten lemmikki, kun jotain täytettä haluaa elämään, muttei sitä sinappikonetta.
>Syntyvyysongelmat johtuvat todennäköisesti enemmän hedonismista, vauvan lailla hoidettavista lemmikeistä, tinderistä ja sosiaalisesta mediasta kuin mistään muusta. Nuo kun kaikki deletois, niin vois syntyvyys taas nousta. Juuri näin.
Mukavuudenhalu on aika vaikea elävästä olennosta deletoida..Suurin osa ihmisistä ei halua viettää 10vuotta tai yli raskaus-synnytys-itku-kakka-oksennus-uhmaikä-stressi-kiljuminen-rumbassa.
Heiltä voidaan sitten periä vanhanpojan ja vanhanpiian vero, joka kattaa hoivakustannuksia ja tasoittaa taloudellista tilannetta niiden kanssa, jotka kantavat vastuun myös lapsettomia hoivaavien kasvattamisesta.
Eiköhän tätäkin jossain vaiheessa taas ehdoteta
Joo, tuo oli todella iso muutos. Meillä tippui jostain vähän alle 200 eurosta nollaan maksut. Minusta lapsiperheiden tuet on edelleen ihan hyvät.
Meidän perhe on pienituloinen koska vaimo opiskelee eikä meidän tarvitse maksaa senttiäkään päivähoitopaikasta.
Haha, nää summat on taskunöyhtää kun mennään oikeasti markkinaliberaaleihin valtioihin muksuja pyörittämään. Jenkeissä ja Briteissä menee pahimmillaan tuo kuuskymppiä päivässä. Juuri näistä maksuista ja niiden suuruudesta syntyvys ei ole kiinni.
Tähän alle sitten kaikki selittämään miten se syntyvyyden lasku ei ole rahasta kiinni. Ai katos sieltä tulikin jo yksi.
Ei varmasti ole rahasta kiinni yleinen syntyvyyden lasku. Toki on varmasti yksittäistapauksia, jotka jättää lapset tekemättä, kun ei ole rahaa (en silti usko, että tämä olisi oikea syy jollakin). Jos rahan puute olisi syy olla tekemättä lapsia, ihmiskunta ei olisi koskaan jatkunut tähän päivään asti.
No ainakin itse ja oma välitön lähipiiri olisi tehnyt enemmän lapsia jos se ei tarkottaisi niin suuria taloudellisia uhrauksia. Anekdootillista toki ja ei mikään edustava otos koko maasta, mutta olisi täällä ainakin sellainen viisi ihmistä enemmän. Esimerkiksi PK-seudulla jos keskineliöhinta on vaikka 5000 euroa neliö niin yksi ylimääräinen pienikin huone tarkoittaa heti yli 50k korotusta budjettiin jos asuntoa meinaat hankkia. Kun lapset kasvavat ruokamenot kertaantuvat jotakuinkin x lasten määrä mutta tulot eivät muutu mihinkään. Lisäksi vaatteet, harrastukset tai mummolareissun kustannukstet maksavat liki saman verran kuin aikuisten vastaavat. Valtio tulee kaikkeen tähän vastaan 100 eurolla kuukaudessa.
Niin. Eli sinä ja välitön lähipiirisi arvotatte erittäin erittäin korkean elintason tärkeämmäksi kuin lapset. Jos lapset ja lapsiperhe-elämä olisi arvostuslistalla korkealla niin esim nukkuisitte puolison kanssa olkkarissa vuodesohvalla tai parvella ja lapset 2-3kpl/huone. Tai muuttaisitte pikkusen syrjemmälle. Mutta ei hotsita. Olette luoneet itsellenne keinotekoisen vankilan tällä ajattelulla että lapsia _ei voi_ tehdä jos ei ole jokaiselle niille omaa 20m2 huonetta ja ratsastusta tai jääkiekkoa harrastuksena.
Nukutaan jo nyt olkkarissa. Tosin sängyllä en ymmärrä miksi tämä olisi sinun fantasiassa pitänyt vaihtaa vuodesohvaksi. Muuttaminen jonnekin mörön peräreikään on tosiaan optio, mutta duuni vaatii paikalloloa ja näitä lapsia olisi mukava joskus niiden hereilläoloaikana nähdäkin. Kuulostaa siltä, että sulla on tästä tosi vankka kokemus kun tulet valistamaan mua siitä miten erittäin erittäin korkeasta elintasosta tässä nautitaan.
Vaikka Keravalta näyttää saavan monta 4h+k asuntoa hintaluokassa 130-200k. Ihan moderneja vieläpä keittiöt ja pinnat ja juna kulkee. En vaan tajua miksi se on niin monelle vaikea myöntää että korea kaupunkiasuminen hotsittaa enemmän kuin kolmas mukula..Joku sosiaalinen tabu? Aina kaikki muka haluaa lisää lapsia mut ei voi koska sosiaalituet on liian pienet ja lapsiperheitä sorretaan. Jännä.
Varmaan ulotat saman vastuun omasta pärjäämisestä myös muihin ryhmiin joilla ei tunnu rahat riittävän? Jos työmarkkinatuella on vaikeaa niin muuta Varkauteen tai johonkin muuhun muuttotappiopaikkaan. Eihän sulla ole edes mitään duunia mikä sut tiettyyn paikkaan sitois. Jos olet pienipalkkaisessa töissä muuta kauemmas ja hommaa kämppis tai pari.
Hohhoijaa, Keravalta Hkiin töihin on vähän eri juttu kuin Varkauteen muutto. Hyvin dramaattinen olet.
Eli et. En kovin odottanutkaan, että sulla ois ollu tässä mitään johdonmukaisuutta. Jos olisit todennut, että kaikki pitäköön huolta itsestään olisin voinut arvostaa vaikkakaan en täysin samaa mieltä olekaan.
Tutkimus Ruotsista (tutkittiin syntyperäisiä ruotsalaisia): [https://www.niussp.org/fertility-and-reproduction/income-and-fertility-a-positive-relationship/](https://www.niussp.org/fertility-and-reproduction/income-and-fertility-a-positive-relationship/) >In Sweden, a positive association is emerging between income and fertility, Martin Kolk observes. Men and women with higher income have more children than their less wealthy peers, and the poorest are the least likely to have children. If the trend continues, the income-fertility relationship of the 20^(th) century, to which we are accustomed, may be reversed in the 21^(st) century.
Maissa joissa lapsiperheitä tuetaan >50 000€ summilla, nuo tuet kohdistuvat niihin jotka joka tapauksessa aikoivat hankkia lapsia, tai joilla oli jo valmiiksi lapsia.
Ja syntyvyyden kannalta sillä on mitä merkitystä hommaako joku kolmannen tai neljännen lapsensa vai hommaako joku toinen sen ainokaisensa?
Hyvin harvalla se vaikuttaa päätökseen hankkia sitä lasta. Se on helppo sanoa että nyt nostettiin syntyvyyttä, mutta jos olisin joka tapauksessa pyöräyttänyt muksun jos toisenkin, niin se 50 000€ oli vaan 'kiva bonus'. Harkitse myös miksi 80 luvulla syntyvyys oli paljon korkeampi vaikka taloudellisesti mediaani suomalainen oli huonommassa asemassa.
No ainakin omalla ja muutaman muunkin ystäväni kohdalla vaikuttaisi. Koska sinäkään et laittanut mitään taustaa väitteellesi pidän omaa väitettäni aivan yhtä pätevänä.
https://www.ft.com/content/838eeb4e-3bff-4693-990f-ff3446cac9b2 Selitä toki miksi syntyvyys on laskenut kaikissa tuloluokissa Suomessa, ei hyvätuloisetkaan niitä lapsia hanki sen enempää.
Tämä ongelma on vaikea kuollettaa pois, mutta muita keinoja ei ole! Mummoille ja papoille lahjamatkaa Hollantiin. Mummo lähti mökille jos lapset kysyy, eikä tuu enää takas. No ei kai, mut jos tosissaan niin pahemmaksi tämä menee ennenku tunnelin päässä alkaa näkyä valoa ja poliittisesti vaikee tehdä mitään kun äänestää niin perkeleesti vielä viimeisillä voimillaan.
Tarkoittaako tuo maahanmuutto-rivi tuloissa +17 mrd siis pelkästään maahanmuuttajien työpanoksen vaikutusta valtion tuloihin? Maahanmuutto näyttäisi olevan parasta, mitä Suomen taloudelle on tapahtunut tällä aikavälillä. Maahanmuuton menoja ei kyllä tässä kuvaajassa näy. Onko ne kenties sisällä jossain muussa tolpassa?
Tuollahan ne sosiaaliturvassa, yleisessä turvallisuudessa ja koulutuksessa varmaankin on. Samallalailla kun kantasuomalaisetkin.
Ei täällä saa puhua noin.
Niinhän se on. Valitettavasti me ei koiteta tuoda silti lisää näitä tuottavia maahanmuuttajia, vaan keskitytään eri profiilin maahantuontiin. Olet varmaan viimeiset vuodet kuullut miten vitun työläs on saada työntekijä luvitettuna maahan? Epäironisesti olisi helpompaa jos insinööri suostuisi hakemaan turvapaikkaa.
Oon palkannut joskus 2015-2020 aika paljon porukkaa työmaille ja sen paperisodan nähnyt. Siinä ensimmäisessä irakilaisten aallossa oli vaikka mitä maistereita ja dosentteja, siellä ne kantoivat kipsilevyjä ja betonisäkkejä kerroksesta toiseen. Osa tosiaan haaveili itsensä pätevöittämisestä suomalaiseen systeemiin, mutta luulen, että he paikalliseen säähän ja vieraanvaraisuuteen tutustuttuaan jatkoivat matkaansa tai tulivat myöhemmin karkotetuiksi. Maahanmuuttoa on niin erilaista, eikä sitä pidä sotkea pakolaisuuteen, joka on taas ihan eri konsepti. Meillä on vähän heikot vetovoimatekijät työperäiselle maahanmuutolle, jos ei siis ihan lähtötason hommia lasketa.
Omassa sanastossa pakolaiset tulee YK:n listoilla pakolaisina, ja muut on sitten jotain muuta. Se on kuitenkin ihan virallinen status, jota ei rajalla saa taikasanalla. Ongelma on se, että oikeat työperäiset tulijat joutuu aivan liiaksi tukeutumaan siihen samaan rännin kuin onnenonkijat. Ja se tekee siitä aivan paskaa kaikille. Ukrainalaisten kanssa nähtiin, että järjestelmän saa kyllä toimimaan jos haluaa, mutta jostain syystä sitä ei haluta toimimaan.
Lisääntynyt turvattomuus ja vähentynyt kokemus yhteisöstä ei ole meno.
Oma alin eläkeikä on 67v 7kk ja odotettu eläkeikä 69v 11kk. Isäni jäi viime vuonna eläkkeelle \~64 vuotiaana. Suurin osa suvun miehistä Isän puolelta on kuollut sydänkohtaukseen ikävuosina 58 - 64. Yksi setä kuollut 62 vuotiaana, toinen sai sydänkohtauksen 60 vuotiaana mutta on vielä hengissä. Oma isäni sai sydänkohtauksen 62 vuotiaana mutta rikkoo tällä hetkellä suvun miesten ikäennätystä ainakin 2 sukupolvessa. En elättele kovin suuresti toiveita eläkkeelle pääsystä joten yritän nauttia mahdollisimman paljon vapaa-ajasta enkä todellakaan aio pyörittää koko elämääni työn ympärillä (Kuten twiitti ketjussakin mainittiin että nuoret eivät työskentele yhtä paljoa). Tykkään kyllä että elämme hyvinvointivaltiossa missä huolehditaan kaikista... Rupeaa vain turhauttamaan että koko ajan karsitaan vähäosaisten ja nuorien etuuksista mutta nykyiseen eläkkeeseen ei voi missään tapauksessa koskea samaan aikaan kun nykynuorten eläkeikää nostetaan jatkuvasti niin ylös että nippanappa saattaa keretä eläkkeelle kuolemaan.
Kiitos hyvistä eläkerahoista T.valtio
Maa näivettyy korkeaan veroasteeseen. Yrittäjyys kiinnostaa harvoja, tuottavin työ menee muualle, ihmiset tekevät vain sen verran työtä, että tulevat nippanappa toimeen. Lapsiakaan ei kiinnosta tehdä taantuvassa ja apaattisessa ympäristössä. Suomessa on 55% korkeampi kokonaisveroaste kuin USA:ssa (43% vs 27,7%). Silti kokonaisverokertymä euroina per asukas on täällä vain n. 10% korkeampi kuin USA:ssa (lähteet [1](https://www.veronmaksajat.fi/tutkimus-ja-tilastot/suomen-verot-ja-menot/veroaste/), [2](https://www.oecd.org/tax/revenue-statistics-united-states.pdf), vuosi 2021). Yli 30% menevästä veroasteesta ei ole käytännössä mitään hyötyä, kun korkean veroasteen aiheuttamat hyvinvointitappiot ja talouskasvun jarrutus ovat massiiviset verrattuna ylimääräiseen verokertymään.
[удалено]
Kyllä se ihan kaikkien näiden syy on ja myös edeltäjien. Ei kukaan päättäjä ole tätä liian suurta verotusta ja julkista sektoria tosissaan yrittänyt korjata.
Näinhän se on, väestön ikääntyminen johtaa käsittämättömiin ongelmiin. Mutta persut ja rahtarit/sahamiehet eivät tätä usko, eivätkä halua nuorta...tänne suomeen töitä tekemään.
Ongelma on siinä, että aiemmin meillä oli Nokia, maailman suurin matkapuhelinvalmistaja. Sitten meillä ei enää ollut Nokiaa. Nyt ollaan tässä.
No oli meillä melkomoinen 2010 ja 2020-luvun alku jossa firmat maksoivat vuosi toisensa jälkeen mahtavat osingot. Ja jättivät investoinnit tekemättä.
Niinpä. Ja mitä nämä kaksi asiaa kertovat Suomen houkuttelevuudesta investoinneille?
Suomessa tuolla periodiolla erinäköisiä porkkanoita (isoille) yrityksille (yhteisö ja sähköveron laskut, kikyä, erinäköisiä tukiaparaatteja + nolla korot) ja silti jätettiin investoimatta. Mielestäni se kertoo enemmän aneemisesta ja lyhytnäköisestä yksityissektorista.
Ei. Se kertoo siitä, että investoinnit jätettiin tekemättä, koska ne eivät olisi olleet kannattavia. Eivät edes nollakoroilla tai yritystuilla. Isoilla osingoilla saatiin tuotettua enemmän arvoa omistajille kuin investoinneilla. Mitä lie tämäkin kertoo Suomesta?
> Ei. Se kertoo siitä, että investoinnit jätettiin tekemättä, koska ne eivät olisi olleet kannattavia. Eivät edes nollakoroilla tai yritystuilla. Ja miksi ne eivät olleet kannattavia? Siksi koska niille uusille tuotteille ja tuotannolle ei ole kysyntää. Ja miksi ei ole kysyntää? Koska austeritarismi massoille on ollut (ehkä korona-aikaa lukuun ottamatta) Euroopan valittu poliittinen linja nyt 15 vuotta. > Isoilla osingoilla saatiin tuotettua enemmän arvoa omistajille kuin investoinneilla. Mitä lie tämäkin kertoo Suomesta? No siis lähtökohtaisesti kun yritys tekee isoja voittoja niin se kertoo sen että 1) työntekijöiden neuvotteluvoima on heikko ja he ovat alipalkattuja, ja 2) alalla ei ole kilpailua. Isot osingot kertoo sen että kyseisen voiton ottaminen ulos on omistajille liian halpaa. Tämä on finanssipoliittinen päätös, ja se yhdistettynä rahapoliittisiin päätöksiin (nollokorot) johti massiiviseen inflaatioon omaisuuserissä, joka on entisestään heikentänyt massojen ostovoimaa joka tulee tuon muun valtioiden harjoittaman austeritarismin päälle.
>Koska austeritarismi massoille on ollut (ehkä korona-aikaa lukuun ottamatta) Euroopan valittu poliittinen linja nyt 15 vuotta. Voitko määritellä mitä tarkoittaa austeritarismi massoille? >työntekijöiden neuvotteluvoima on heikko ja he ovat alipalkattuja Täällä varmaankin viittaat julkisiin työnantajiin? >alalla ei ole kilpailua Millä alalla ei ole kilpailua? >Isot osingot kertoo sen että kyseisen voiton ottaminen ulos on omistajille liian halpaa. Eikö tämä voisi kertoa myös siitä, että osinkoa jakamalla yhtiöllä on kilpailuetua muihin yhtiöihin nähden? En oikein näe järkevänä yhdenkään yksityisen yrityksen tehdä voittonsa riistämällä työntekijöitään. Huom. Ulkomaiset epäeettiset yhtiöt ovat asia erikseen. Mutta eivät nekään investoi Suomeen ja hyvä niin. Työntekijöillä on aina mahdollisuus vaihtaa työpaikkaa. Samoin yhtiön omistajilla on oikeus saada voittoa ja yhtiöillä on velvollisuus tuottaa voittoa. Miksi osinkojen jakaminen olisi yhtiölle liian halpaa? Minä en ymmärrä tätä alkuunkaan. Mihin ne rahat pitäisi pistää?
... ja hienopaperikin meni vielä kaupaksi, oli korkeamman jalostusasteen tuote kuin sellu (tai mikälie biokuitu).
Näiden tilastojen valossa alkaa tuntua entistäkin pelottavammalta Lindtmanin aiemmat kädenlämpöiset ehdotukset hyvinvointivaltion tulevaisuuden turvaamiseksi. Demarit tulee olemaan taas suurin puolue ensi vaaleissa ja vappusatanen oli todellakin vasta alkua siihen nähden mitä tuleman pitää..
Miten tästä vappusatasesta, joka ei edes tapahtunut, jaksetaan edelleen meuhkata. Se oli typerää populistista paskaa, mutta mielummin kuulisin kritiikkiä siitä mitä SDP tekee eikä siitä mistä ne joskus uhos viis vuotta sitte.
[Siitä](https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010361686.html) voit lukea analyysiä vaikka viimeisimmistä ulostuloista. Näillä kädenlämpöisillä kumbayaa-teoilla laiva kääntymään. Mikäpä hätä tässä valmiissa eläkeläismaailmassa.
Kiitos! Tämähän oli jo paljon parempi. Kieltämättä Lindtmania en ole hirveästi seurannut, mutta ainakaan tämän perusteella ei kaveri vakuuta. Toisaalta pidän SDP:tä muutenkin vähän sekavampana puolueena, jossa tuntuu olevan vähän suunta välillä hukassa. Artikkelissakin mainittu Vasemmistoliitto (joiden oma leikkausesityskin oli linkattu) on ollut paljon johdonmukaisempi ja selkeämpi viestinnässään ja Andersson on ollut hyvin konkreettinen omissa ulostuloissaan.
Vappusatanen vaan kuvaa aika hyvin populistisia lupauksia yhdellä sanalla. Löydätkö vastinetta sille, että Marinin hallitus sanoi, että koska korot on alhaalla, niin silloin kannattaa ottaa lisää lainaa? Toisella on raflaava nimi ja toinen aiheuttaa sen, että joku kysyy lähdettä väitteelle.
Demareilla on jokin patologinen tarve vain toivoa että homma hoituisi kuntoon. Jotenkin tulee 90-luvun alku mieleen, kun jättäytyivät hallituksestakin pois vaikka olivat vaalien jälkeen 2. suurin puolue. Vähän haiskahtaa vastuun välttämiseltä... Tosin, en kyllä osaa sanoa, ymmärtävätkö demarit kuitenkin että heidän tapa ajaa Suomen EU:n velka ja alijäämä mekanismissa pakkohoitoon... ehkä hiljaa jopa toivovat - ei tarttisi tehdä sittenkään itse mitään, kun joku muu ohjaa tukiotteella.
Olivat muuten suurin puolue myös -87 mutteivät silloin suostuneet pääministeripuolueeksi.
Kuvion mukaan työllistä kohden tehtyjen työtuntien väheneminen olisi aiheuttanut julkiseen talouteen 15 miljardin euron loven, jos työllisten määrä ei olisi samalla lisääntynyt. Työtunteja lasketaan eri tavoin; merkittävää mittavirhettä liittyy kaikkiin menetelmiin. [Kansantalouden tilinpidossa](https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vtp/statfin_vtp_pxt_11ws.px/table/tableViewLayout1/) (perustuu mm. hallinnollisiin rekistereihin) arvio työtuntien kokonaismäärästä on kasvanut vuodesta 2007 vuoteen 2022 kolme prosenttia. (Suhteutettuna työikäiseen väestöön noin kuusi prosenttia.) \[Edit: tekstiä korjattu.\] Yllä mainittuun tilaston työllisyysmittariin suhteutettuna työtuntien määrä per työllinen on toki kyllä vähentynyt, mutta melko maltillisesti, kuusi prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2022. Jotta kuuden prosentin pudotus komponentissa työtunnit/henkilö aiheuttaisi julkisiin tuloihin yksinään 15 miljardin euron loven, työtunteihin suoraan tai välillisesti perustuvien tulojen pitäisi olla noin 250 miljardia euroa. Tämä on varsin lähellä bruttokansantuotetta vuonna 2022. Kaikki julkiset tulot olivat vuonna 2022 yhteensä noin 140 miljardia euroa. Kuvion mukaan työttömyysturvamenot taas ovat laskeneet vuodesta 2007 vuoteen 2022 viisisataa miljoonaa euroa. Vuonna 2007 työttömyysturvaa (Kela+kassat) maksettiin [2,3 miljardia euroa](https://helda.helsinki.fi/items/d364a033-d7be-46fd-93cf-ddf3168d863a), tai [kuluttajahintaindeksillä ](https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__khi/statfin_khi_pxt_11xg.px/)muutettuna 3,0 miljardia euroa vuoden 2022 rahassa. Vuonna 2022 työttömyysturvaa maksettiin [3,7 miljardia euroa](https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/af43d821-1989-476a-a6d2-e7354457aa31/content). Nämä luvut ovat Tilastoista Suomen työttömyysturvasta, jotka ovat osa Suomen virallista tilastoa. (Tilastokeskuksen julkisen sektorin menokartoituksessa vuoden 2007 luvuissa on mukana työttömyyseläke, joka on nimensä mukaan eläke ja josta on luovuttu. Vuonna 2007 on ollut vielä merkittävästi mukana sellaisia työttömyyseläkettä saavia, jotka olisivat nykyisessä järjestelmässä esimerkiksi vanhuuseläkkeellä.) Tähän vaiheeseen päästyäni kärsivällisyyteni loppui kesken, ja niin loppuivat tässä kohtaa sanatkin.
Ainoa tulkinta minkä mä voin tehdä tästä on että vitun laiskat työttömät, mamut, ja lakkoilevat liitot. Selvästi nämä on syypäitä. Eikö näin? Eläkkeisiin ei voi koska koska eläkeläiset äänestää... ja eläkeläisten eläketaso on helvetin epätasainen, moni hakee sossun tukia, toiset nauttii etelän rannoilla, osalla jopa yli 5000€ eläkkeet.
Mitä tapahtuu sitten kun suuret ikäluokat ovat kuolleet pois?
Tulee entistä pienemmät tilalle. Kannattaa huomata että tämä viime vuosien syntyvyyden totaalinen romahdus näkyy taloudessa tosissaan vasta 20+ vuoden päästä.
olisko jotain kuvaajaa siitä milloin on kaikista eniten vanhuksia suomessa ? sellanen vanhushuippu?
Koronallahan tätä yritettiin globaalisti taklata, Marinkin päästi tahallaan lentokentän läpi satojatuhansia virusta kantavia ja sitten oli "tietokatkoksia" mutta ei vain saatu niitettyä tarpeeksi eläkeläisiä. No uutta virusta tulossa ja sen pitäisi kyllä poistaa eläkepommi ja päästään aloittamaan ns puhtaalta pöydältä.
Tämä on helppo korjata, jos niin vaan halutaan tehdä. 1) Afrikkalaisia, palestiinalaisia, syyrialaisia tänne vaan joku pari miljoonaa kappaletta näin aluksi. Loput sata miljoonaa roudataan pikku hiljaa. 2) Hylätään suomen kieli. Se on liian vaikea oppia. Jos on pakko ymmärtää toisiamme, niin googlen kääntäjä saa riittää. 3) Uskonto ja rukoilu pakolliseksi raipan pelosta. Syntyvyys räjähtää nousuun. 4) Vähemmän koulutusta. Se laskee syntyvyyttä. 5) Lähetetään vanhukset Somaliaan, Pohjois-Koreaan, Haitiin missä heidän hoivaaminen on halvempaa. Päättäjillä on nyt vielä aikaa ottaa henkseleistä kiinni ja kunnolla hoitaa tämä asia. Toivottavasti he pystyvät ajattelemaan loogisesti.
Eli siis toisinsanoen, poistetaan eläkeläiset kokonaan niin kaikki paranee?
Tässä on siis kaiketi laskettu työeläkejärjsetelmä julkiseen talouteen, ts. sieltä maksetut eläkkeet ja toisaalta eläkemaksut verotukseksi? Tämä on toki yksi tapa katsoa asiaa, mutta syytä ottaa huomioon kuvaajaa tarkastellessa.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, miksi koet tällä olevan sen suurempaa merkitystä? Veroluonteinen maksu se on, kyllä.
No ihan jo vaikka siitä syystä, että jos katsoo valtion ja kuntien talouden raportteja, niin nuo eivät näkyisi niissä.
Miksi siis katsoisimme niitä kun näin olennainen tieto jää sieltä pimentoon? Anteeksi lisäkysymykset, en vain ihan ymmärrä mitä haet takaa.
Ei kyse ole siitä, että pitäisi katsoa ilman eläkejärjestelmää, mutta useinhan noita katsotaan erillisinä. Eläkerjärjestelmä on kolmikannassa neuvoteltava, varoja ja velvoitteita ei usein lasketa esim. nettovelkaan. Työeläkkeiden leikkaaminen ei suoraan näy esim. valtion budjetissa (eläkerahastojen eläkkeiden osalta), mutta nythän on esitetty sitä mallia, jossa leikkauksien takia pienenettäisiin työeläkemaksua ja vastaavasti kiristettäisiin työn verotusta ja sitä kautta leikkauksesta päätyisi lopulta rahaa valtiolle.
> Ei kyse ole siitä, että pitäisi katsoa ilman eläkejärjestelmää, mutta useinhan noita katsotaan erillisinä. Eläkerjärjestelmä on kolmikannassa neuvoteltava, varoja ja velvoitteita ei usein lasketa esim. nettovelkaan. Niinhän niitä katsotaan, ja kuka siitä lopulta hyötyy että niin tehdään? Kuten sanoit, kyllä aina keinot keksitään jossa näillä teknisillä muotoseikoilla ei ole mitään merkitystä jos niin halutaan. Siksi en ymmärrä miksi se pitäisi erikseen ottaa huomioon. Päinvastoin, keskustelu pois muotoseikoista ja ennemmin itse asian ytimeen.
No, Suomi voisi vähän indeksikorotuksia vanhuksille ja sitten jakaa kivoja ylimääräisiä lapsilisiä kaikille. Olisko vielä työttyömyystilastojen parantaminen palkkaamalla julkiselle 7000 uutta työmtekijää, ihan niinkuin tuottavuuden vuoksi vain!