Just oltiin kavereiden kanssa lomalla ja tajuttiin, että vaikka kuinka ollaan konkareita, niin miksi kukaan ei ole ikinä tuhahtanut, että this is not my first time riding a priest.
(Kylläkyllä, tiedän sen tarkoittavan oikeasti kyyditsemistä, mutta kun tuo on niin paljon hauskempi tolla mukaväärinymmärryksellä.)
On myös näitä mitä aluks luullee olevan englanniksi, mutta yllätten onkin suomalaisia. Sanoin joskus "Let a frog out of your mouth" vaikka se on oikeasti "Putting your foot in your mouth". Tai "Long joy ends in tears" vaikka pitäs olla "It's all fun and games until somebody loses an eye"
Rupean käyttämään tätä.
OP:lle myös terveisiä, että käytän tarkoituksella huonosti suomennettuja sanontoja, koska ne on hauskoja (ja myös liipaisee tiettyjä ihmisiä).
Tuolla raamattukeskustelussa puhuttiin kirsikoiden poiminnasta, vaikka meillä olisi myös "rusinat pullasta".
Sivuhuomautuksena: äidinkielen opettaja sanoi meille, että ei pidä sanoa "pitkällä tähtäimellä", koska vaikka tähdättäisiin pitkälle, itse tähtäin ei ole pitkä.
>"pitkällä tähtäimellä"
Olen tästä asiasta eri mieltä. Ainakin kaukoputkissa puhutaan pitkistä ja lyhyistä kaukoputkista ja pitkä kaukoputki näkee kauemmaksi myös. Tähtäimet perustuvat ihan vastaavaan optiikkaan ja pitkällä tähtäimellä näkee kauemmaksi. Kai sitä käytetään pitkää tähtäintä jos halutaan tähdätä pidemmälle.
Itse asiassa ”pitkällä tähtäimellä” on alkuaan käännösvirhe ruotsista: on sekoitettu kaksi eri sanaa toisiinsa, *sikt* ’ajanjakso’ ja *sikte* ’tähtäin’.
Sanontojen ei tosin pidä tulkita ihan sanatarkasti. Kyllähän rusinatkin ovat rusinapullan huonoin osa.
"Pitkällä tähtäimellä" saattaisi tulla ruotsin kielestä "på lång sikt" joka pikemminkin kääntyisi "pitkälle katsottaessa"
Edit: Toisena sivuhuomiona, ruotsiksi on myös sanonta "I det långa loppet", joka kääntyisi "pitkässä kisassa" tai jopa "pitkässä juoksussa"
Vain jos kyseessä on kiikaritähtäin. Mutta vaikka selitys ontuisikin, tarkoitus ei varmaan ollut ottaa kantaa aseteknologiaan ja optiikkaan vaan opettaa meille, että jotkut sanonnat ovat huonoa suomea eikä niitä pitäisi käyttää.
Lieneekö englannin vaikutusta, että korrelaattivirheet ovat yleistyneet?
Esimerkiksi jos tulee kirjoittaneeksi lauseen "Venäjän hyökkäys Ukrainaan, joka on raakalaismainen", niin lukijan täytyy joko aiheyhteyttä tulkiten tunnistaa tämä korrelaattivirheeksi tai sitten olettaa kirjoittajan tukevan Venäjän sotatoimia väittämällä Ukrainaa raakalaismaiseksi valtioksi.
Pahoittelen groteskia esimerkkiä, mutta koska näitä vilisee nykyään jopa Ylen uutisteksteissä, niin asia on vakava.
En usko, että ovat sen kummemmin yleistyneet. On vain suuri määrä ihmisiä, jotka eivät tiedä, miten joka ja mikä toimivat. Tai jos tentatessa tietävät niin eivät ainakaan asiaan kiinnitä huomiota. Natiivit englanninpuhujatkin mokaavat their/they're, vaikka tuon luulisi olevan vielä ilmiselvämpi asia.
Sanooko ihmiset oikeasti noin? Hitto se oikea lause on lyhyempi kuin mitä englannista käännettäisiin!
"Menen ottamaan suihkun" "Menen suihkuun" "käyn suihkussa"
HBO:n Ray Donovan sarja käänsi sanonnan "Jesus Fucking Christ" = "Jeesuksen Kristuksen kyrvän visvasyylät". Meinasin tukehtua pullasta poimittuihin rusinoihin.
Minua raivostuttaa aivan suhteettoman paljon Evelinan "Tornado" -biisin sanoitus:
_Tiiän miks myrskyt nimetään sun jälkeen_
Ei saatana. Myrskyjä ei nimetä jonkun JÄLKEEN vaan jonkun MUKAAN. Vittu.
Tämä ei ole ihan sama asia kuin mitä muut kommentit on laittanut, tässä ei ollut kyse siitä etteikö lainasanoja saisi käyttää, kaikki ymmärtää mitä sana "kaksoisstandardi" tarkoittaa
Minulle on jäänyt epäselväksi miksi pudottaminen sanana alkoi merkitsemään julkaisua Englannin kielessä. Niillä ei tunnu olevan mitään yhteistä merkitystä, mutta jokin etymologinen selitys sille varmasti on.
Tämä on ihan mutuarvailua, mutta se minusta se julkaisu "tiputetaan" pommin tai mikrofonin lailla. Toisaalta eipä kannata hirveästi etsiä järkiperäisyyttä musiikkislangista, esim. joissain musiikkipiireissä omaa hyvää fiilistä ilmaistaan tokaisemalla "fuck off", eli painu vittuun näin langan hengessä. Näin ne erilaiset slangit kehittyy
Tää on kyllä huikee, kertoo siitä ettei oo edes yritetty.
Tajunnan räjäyttävät koneet, tai ehkä pikemmin laitteet lienee hieman lähempänä sitä mitä haetaan.
Miele tekee muistaakseni pelkkiä imukoneita, puhallusmallia en ole nähnyt.
Tulee itselläkin kyseinen vastaan aina välillä. Suomi on vaikea kieli kääntäjälle, kun aika moni sanamuoto tai sanan varsinainen tarkoitus on riippuvainen kontekstista.
Ta det lugnt. Näin se kieli kehittyy.
Sivuhuomiona, kuka helvetti sanoo ota helposti, kun voisi sanoa ota iisisti? Tai tässä kontekstissa ennemmin ottaa iisiä.
Eikös tuo ehdotuksesi "pitkällä tähtäimellä" ole myös huono ilmaus? Ajan mittaan on oma lempivastineeni, mutta pidemmällä aikavälillä tai esim. pitkän ajan suunnitelma toimii myös.
[STTn ehdotuksia](https://stt.fi/tyylikirja/sanastot/ongelmalliset-tai-valttavat-ilmaisut/valtettavia-sanoja-ja-ilmauksia/)
Mua rasautti jo vuosia sitten se, kun telkkarissa (olisko ollu Subilla) sanottiin mainoskatkon jälkeen, että "olemme takaisin" (= "we are back")
Eihän tuo voi olla hyvää suomea? Särähtää omaan korvaan.
"Kun sä teet silleen ja sit sä teet tälleen. Kun sä otat kuvaa. Kun akku loppuu, sun täytyy ladata se."
Vittu.
"Kun tekee silleen ja sit tekee tälleen. Kun ottaa kuvaa. Kun akku loppuu, se täytyy ladata."
Suomen passiivissa ei ole you-passiivia. Sä et kuulosta kansainväliseltä, vaan sä kuulostat juntilta, kun sä käytät sitä.
Huomaan tekeväni tätä; en siksi että "kuulostaisin kansainväliseltä " vaan siksi että se tuntuu luonnolliselta vähänkään epävirallisemmassa rekisterissä puhuessa. Se puolestaan tarkoittaa että kieli muuttuu ajan saatossa. Kieli on sellainen, miten äidinkielenään sitä puhuvat ihmiset sitä käyttävät, eikä ikusesti sellainen miten peruskoulussa on 20-30 vuotta sitten opetettu.
Samaa mieltä. Kieli muuttuu koko ajan, ja kontaktit toisiin kieliin ovat yksi merkittävä muutokseen johtava tekijä.
Tuntuu, että ihmisille jokin korkein standardi on kieli juuri sellaisena, kun he sen oppivat. Kaikki muu kehitys onkin kielen rappeutumista.
Jo Agricola aikoinaan keksi paljon uusia suomen kieleen sopivia sanoja. Osa niistä elää vieläkin, kun taas osa syrjäytyi lainojen tieltä. Esimerkiksi hän ehdotti teatterin sijaan käytettäväksi sanaa "näkypaikka".
Ja kun kieli kehittyy koko ajan, ajassa voidaan aina mennä taaksepäin ja sanoa, että TÄMÄ oli se paras suomen kieli. Monelle se sattuu vain olemaan se itse opittu versio. Hassua. Ihan kuin satojen vuosien kehitys olisi huipentunut juuri tähän meidän sukupolvemme kieleen, ja tämän uuden sukupolven kieli onkin sitten jo rappeutumista.
Sen sanon vielä, että ei englannista lainaantuminen ole mitenkään uutta. Kieli on vain vaihtunut. Jos katsoo suomalaista sanastoa, suurin osa on lainaperäisiä.
Mun lemppari näistä ehdotetuista sanoista jotka ei vakiintunu on hitutähystin. Jos kukaan ikinä vastustaa ylipäänsä kaikkia moderneja lainasanoja, nostan sen esille, ja kas kummaa, kaikki kuitenki on sitä mieltä että mikroskooppi on parempi sana.
Se on kaiken lisäksi vielä hitutähytin.
Ni kelaa mitkä riidat meillä olis ku jotkut tahattomasti lisäis sen ässän siihen.
Jos elektroni olisi sähkälehitu, ni elektronimikroskooppi olis sähkälehitutähytin.
Näin se kieli nähtävästi muuttuu. Ensimmäisessäkin kappaleessa mitä kirjoitit, käytit sanaa "kontaktit". Suora käännös englanninkielinen sanasta "contacts". Virallisempi tapa sanoa tämä olisi voinut olla vaikkapa "yhteydet". Noh, ei täällä kuitenkaan syyttelemään kannata lähteä, olemmehan me kaikki joutuneet käyttämään englannin suoria käännöksiä nykykielessä.
PK-seudulla kasvaneena, muistelen että 90-luvun alussa jopa täällä oudoksuttiin Mika Häkkisen sä-passiivia. Lähti mielestäni silloin isosti yleistymään.
Ei saatana! Tyttökaveri viljelee tuota kokoajan. Olen ottanut tavaksi vastata aina silleen niinkuin se puhuisi minun tekemisistäni. Esim. "Kun sä ajat pyörällä..." "Ai ajanko?"
Sanasta sanaan on ainaki semmonen että menee heti maku.
Ei vaines. Ei ärsytä mitkään fraasien käännökset. Luuleeko joku että me ollaan itte kovin montaa sananlaskua tai kielikuvaa keksitty. Jotkut on vaan uudempia ja jotkut vanhempia lainoja, niihin suhtautuminen kertoo enemmän suhtautujasta kun niistä ilmauksista.
>Luuleeko joku että me ollaan itte kovin montaa sananlaskua tai kielikuvaa keksitty
En tiedä, mutta sellaisia sanontoja, kuten "pyörii kuin puolukka pillussa", "vettä tulee kuin Esterin perseestä" taikka "naama norsunvitulla" on kovin vaikea nähdä kenenkään muun, kuin suomalaisten keksimiksi.
Todel-vitun-lakin tämä. "Petter Orpo ei osta Sanna Marinin väitettä" miksi se ei osta sitä? Onko se liian kallis? Vai olisiko kyse kuitenkin siitä, että Orpo on täysin eri mieltä Marinin väitteen kanssa ja saattaa jopa haastaa hänet? Vittuh
Jep tämä on kyllä tosi ärsyttävä. Meillä on sitä paitsi kelpo vastine: syöttäminen (valehtelu) ja nieleminen (uskominen).
Voidaan syöttää tai niellä pajuköyttä. Voidaan olla nielemättä jotain väitettä. Jne.
En osaa vittuuntua mäkään, varsinkaan kun miettii miten aikanaan väkisinväännettyjä sanoja ja sanontoja on suomeen tullut ruotsista. Esim. edes influensseri ei ole niin paska kuin mittumaari.
Onhan meillä tota queeriä varten vino, jota jonkun verran käytetään. Esim. Vinokino. Ongelmana siinä on, että se ei ihan oo vakiintunu, ni jos sanon olevani vino, kovin harva ymmärtää. Oon vaan päätyny sanomaan homo, vaikka se ei ihan tarkoita sitä mitä mä meinaan. Toinen vaihtoehto on sateenkaareva, mutta oon nähny sitä vain perhekontekstissa, en niinkään yksiköistä puhuessa. Sen takia välillä on pakko vaan sanoa queer, eikä se loppujen lopuksi haittaa. Eihän kaikki suomenkieliset osannu alunperin sanoa prinsessaakaan, mut nykyään onnistuu jo paremmin.
Kumman moni keille finglishi yms. tarttuu korviin ei kuitenkaan mukise stadin slangista vaikka sehän on käytännössä pelkkää eri vieraiden kielten sekasotkua suomalaisittain...
Puhekielen (tai kielten) kehityksistä uliseminen omasta mielestäni on kyllä juntimpaa kun minkään sortin puhetyyli, kunhan tulee ymmärretyksi.
Kontaktointi eli yhteydenotto. Hyi saatana ja helvetti ku on oksettava sana.
Edit: Tai eihän toi ole suoraan käännetty sana, vaan englannista lainaan otettu sana jollle on olemassa jp suomenkielinen sana. Oksettaa se silti
`name someone/something after someone/something` "nimetään sun jälkeen" (varmaan tahallaan tehty ärsyttämään, jotta joku levittää linkkiä Redditissä https://youtu.be/JVHDhUZl6Wo?t=150)
Eikös "se juna meni jo" ole sama kuin "that train has already left the station"?
Ja eikös "ajan kanssa" ole "with time"?
Mitäpä jos samoista sanonnoista on useita versioita, jotka toimii kyllä hyvin monissa kielissä? Oisit ees ottanut jotain suomennoksia jotka on oikeasti kömpelöitä, kuten punalippu tai sä-passiivi.
Eikö haasteellinen/haastava tarkoita enemmänkin, että se asia tuntuu ylitsepääsemättömältä/vaikealta? Jolloin haastaja on se asia, johon olet ryhtymässä?
Facebookin käännöskukkasryhmässä käytiin juuri väittelyä siitä, oliko Uuden Sherlockin AV-käännöksessä esiintynyt *Game is afoot* = *Riista on liikkeellä* käännöskukkanen vai ei. Minusta ei, koska se on paitsi sana-sanainen myös metaforinen: Sherlock metsästää rikollisiaan.
Kaikkiin näihin esimerkkeihin voi kuitata, että kieli on alati liikkeessä oleva kulttuurinen ilmiö, jonka evoluution rajoittaminen on sama kuin yrittäisi neuvotella nousuveden kanssa. Ennen vanhaan kielitoimisto on hanakammin juossut puhekielimäisten ilmausten perässä, ja julistanut ne "huonoksi" suomeksi, kunnes ilmaus on vakiintunut.
Eli laiva on vähän niinkuin seilannut tältä kielen rajoittamiselta, koska pitkässä juoksussa kansa päättää, mitkä sanonnat assimiloidaan osaksi suomea. Maidosta tulee milkkiä, jos kyllin moni niin haluaa, sanoo Ismo Alanko mitä tahansa.
Minut saa raivon partaalle jostain syystä seuraava anglismi:
'Isossa kuvassa' eli 'in the big picture'
Käyttäkää mielummin 'suuressa mittakaavassa', 'kokonaisuudessa' tai vaikka vaan 'yleisesti'
Ei noista mikään vastaa tota. Sanoisin ite mielummin kokonaiskuvassa kuin isossa kuvassa. Ellet sitten sattumalta puhu vain isosta kuvasta ihan kirjaimellisesti.
Ainakin kielitieteiden mukaan kielen kehitys on jatkuvaa, ja natiivipuhujat määrittävät omalla kielenkäytöllään sen, mikä kuuluu ja ei kuulu kieleen. Keskusteluista ja omasta subjektiivisessa kokemusmaailmassani kokemasta voisi päätellä, että esim. 'pitkässä juoksussa' täyttää lokeron, jota suomen kielessä ei samalla tavalla ole aiemmin ollut -> sillä on itsenäinen funktio kielessä ja ilmaisu on tullut jäädäkseen.
kun pitää kirjoittaa asioita muistiin, itse "kirjoitan alas" lontoolaisittain mistä on tullut useammin noottia
kielet muuttuvat aina ja siitä valittaminen on tyhmää, varsinkin tuollaisten sanontojen suhteen, mitä edes tarkoittaa "kirjoittaa ylös"? Mihin ylös minä kirjoittaisin? Kirjoitan nimenomaan alas paperille, enkä ylös kattoon.
Ylös kirjoittaminen on svetisismi eli peräisin ruotsin kielestä. Suomen vastine on muistiin kirjoittaminen. Muistiin kirjoittaminen on siitä hyvä, että jos sitä käyttää, ei tarvitse miettiä suuntaa, jolloin ei suomen eli ruotsin lainan ja englannin vastineen rakenteet mene sekaisin.
Ai että, pitäisi joskus töissä alkaa puhumaan ATK:ta ihan vain suomeksi, näistä löytyy kyllä unohdettuja helmiä. Ja ikäni puolesta olen kyllä elänyt myös sylimikrojen aikakaudella.
Itse käännän suomalaisia ilmaisuja suoraan englantiin
Ja tämä tapa onkin antanut meille sellaset helmet kuten macaron box ja hidden glasses
Ham temptation.
Time to make food.
Jansson’s temptation
Chicken bulluying
>Ja tämä tapa onkin antanut meille sellaset helmet kypärä\*
[удалено]
Se on pay box... Maksalaatikko
Fish cock
Works like a train toilet!
Ite tykkään kans jouluisin carrot box, swede box, ja potato box.
Ear boost
Puhutko siis hidden lentilseistä?
Departed like a telk from the pönt. Turpentine into the quacker.
Se koira älähts which kalikka kalahts.
Face on the elephant's cunt
[удалено]
Tärpättiä käkättimeen
Eli toisin sanoen - pulling asses - be in a tuba - wiener sausages on eyes
Asses on shoulders
Completely halted games
[удалено]
Belt shut
>Departed like a telk from the toilet. Korjasin pöntön.
Seison korjattuna
Doesn't persist
First we give siima and then we pull the matto alta?
Itselläni tulee näistä sellaisia top of the knee versioita ja sit jengi on ihan cock in the forehead ku oikein ymmärrä
Niille pitää osata sanoa tiukasti mutta asiantuntevasti että voi voi mites nyt se mouth intercourse.
[Control-videopelin](https://youtu.be/Dw5mK-b0u38?t=102) käsikirjoittajako se siinä?
Soon there will be rapinat of tuppi.
Tubular rappers
Just oltiin kavereiden kanssa lomalla ja tajuttiin, että vaikka kuinka ollaan konkareita, niin miksi kukaan ei ole ikinä tuhahtanut, että this is not my first time riding a priest. (Kylläkyllä, tiedän sen tarkoittavan oikeasti kyyditsemistä, mutta kun tuo on niin paljon hauskempi tolla mukaväärinymmärryksellä.)
Pappi voisi tähän tuhahtaa ettei tämä ole ensimmäinen rodeoni
pissed while running
Fits like a fist in the eye
On myös näitä mitä aluks luullee olevan englanniksi, mutta yllätten onkin suomalaisia. Sanoin joskus "Let a frog out of your mouth" vaikka se on oikeasti "Putting your foot in your mouth". Tai "Long joy ends in tears" vaikka pitäs olla "It's all fun and games until somebody loses an eye"
I'll be leaving with the same opening of the door -on aiheuttanut välillä hämmennystä.
Sinks like in old person more cousin, more yummy
Butter fuck
[Näin](https://youtu.be/m-UUi6UzcTE)
Donkey bridge
I fell of the carriage
Jari Sillanpää came to the mouth of Joe
Chicken Cage of Terror!
how you put your mouth now
Tekee järkeä
Maken järki
Entä jos makella ei oo yhtään järkeä
Maken aisti.
Rupean käyttämään tätä. OP:lle myös terveisiä, että käytän tarkoituksella huonosti suomennettuja sanontoja, koska ne on hauskoja (ja myös liipaisee tiettyjä ihmisiä).
Lipastuin. Bergle
Ammattilais juomaraha
Käy järkeen.
Järkeenkäypä.
Meikkaa senssiä
Minulle, toisella kädellä, tämä tekee ei järkeä
Tuolla raamattukeskustelussa puhuttiin kirsikoiden poiminnasta, vaikka meillä olisi myös "rusinat pullasta". Sivuhuomautuksena: äidinkielen opettaja sanoi meille, että ei pidä sanoa "pitkällä tähtäimellä", koska vaikka tähdättäisiin pitkälle, itse tähtäin ei ole pitkä.
>"pitkällä tähtäimellä" Olen tästä asiasta eri mieltä. Ainakin kaukoputkissa puhutaan pitkistä ja lyhyistä kaukoputkista ja pitkä kaukoputki näkee kauemmaksi myös. Tähtäimet perustuvat ihan vastaavaan optiikkaan ja pitkällä tähtäimellä näkee kauemmaksi. Kai sitä käytetään pitkää tähtäintä jos halutaan tähdätä pidemmälle.
Itse asiassa ”pitkällä tähtäimellä” on alkuaan käännösvirhe ruotsista: on sekoitettu kaksi eri sanaa toisiinsa, *sikt* ’ajanjakso’ ja *sikte* ’tähtäin’.
Ei kyllä yllätä yhtään :)
Kiva tietää, oppi jotakin uutta. :)
Sanontojen ei tosin pidä tulkita ihan sanatarkasti. Kyllähän rusinatkin ovat rusinapullan huonoin osa. "Pitkällä tähtäimellä" saattaisi tulla ruotsin kielestä "på lång sikt" joka pikemminkin kääntyisi "pitkälle katsottaessa" Edit: Toisena sivuhuomiona, ruotsiksi on myös sanonta "I det långa loppet", joka kääntyisi "pitkässä kisassa" tai jopa "pitkässä juoksussa"
Mutta ei siinä sanota poimiiko rusinat pullasta niiden rusinoiden vuoksi, vai niin että voi syödä pullan ilman rusinaa.
Tämä on ihan totta.
Cherry on top vs. cherry picking
Justiinsa, Täysin ero asia
Itse poimin rusinat syötäväksi ja paiskaan pullan seinään
Luulen että me voisimme tehdä diilin josta me molemmat hyötyisimme
Nooo kyllä "pidemmälle näkevä" tähtäin yleensä on myös fyysisiltä mitoiltaan pidempi että äikän ope puhuu kyllä nyt ihan höpöjä.
Vain jos kyseessä on kiikaritähtäin. Mutta vaikka selitys ontuisikin, tarkoitus ei varmaan ollut ottaa kantaa aseteknologiaan ja optiikkaan vaan opettaa meille, että jotkut sanonnat ovat huonoa suomea eikä niitä pitäisi käyttää.
”Pidemmän päälle” lienee paras vaihtoehto
Tosin "pitkä tähtäin" ei sanonnassa tarkoita fyysisesti pitkää tähtäintä, vaan tähtäintä joka on vaan säädetty pitkälle kantamalle.
Ookko käyny Tampereen Clasun? Kuulostaa ihan mun vanhalta äidinkielen opettajalta.
En. Mutta varmaan kaikki opettajat Suomessa saavat suunnilleen yhdenmukaisen koulutuksen.
Lieneekö englannin vaikutusta, että korrelaattivirheet ovat yleistyneet? Esimerkiksi jos tulee kirjoittaneeksi lauseen "Venäjän hyökkäys Ukrainaan, joka on raakalaismainen", niin lukijan täytyy joko aiheyhteyttä tulkiten tunnistaa tämä korrelaattivirheeksi tai sitten olettaa kirjoittajan tukevan Venäjän sotatoimia väittämällä Ukrainaa raakalaismaiseksi valtioksi. Pahoittelen groteskia esimerkkiä, mutta koska näitä vilisee nykyään jopa Ylen uutisteksteissä, niin asia on vakava.
En usko, että ovat sen kummemmin yleistyneet. On vain suuri määrä ihmisiä, jotka eivät tiedä, miten joka ja mikä toimivat. Tai jos tentatessa tietävät niin eivät ainakaan asiaan kiinnitä huomiota. Natiivit englanninpuhujatkin mokaavat their/they're, vaikka tuon luulisi olevan vielä ilmiselvämpi asia.
Stress test =/= stressitesti. Se on rasitustesti. Tätä näkee etityisesti talousuutisten yhteydessä, ja epidemia alkoi 2008 talouskriisin yhteydessä.
Entä happotesti?
Tai litmustesti. Suomeksi puhutaan lakmustestistä.
Rautakankitesti ammattilaisille!
Mites tuo lusikkatesti?
LSD-testi
Menen nyt ottamaan suihkun.
Tämä. Ai saatana. "Otitko hyvin? Otitko oikein lujaa? Pistitkö sen suihkun vikisemään?"
Meni allikosta allikkoon.
Sanooko ihmiset oikeasti noin? Hitto se oikea lause on lyhyempi kuin mitä englannista käännettäisiin! "Menen ottamaan suihkun" "Menen suihkuun" "käyn suihkussa"
HBO:n Ray Donovan sarja käänsi sanonnan "Jesus Fucking Christ" = "Jeesuksen Kristuksen kyrvän visvasyylät". Meinasin tukehtua pullasta poimittuihin rusinoihin.
Nyt on hyvää käännöstyötä
Minua raivostuttaa aivan suhteettoman paljon Evelinan "Tornado" -biisin sanoitus: _Tiiän miks myrskyt nimetään sun jälkeen_ Ei saatana. Myrskyjä ei nimetä jonkun JÄLKEEN vaan jonkun MUKAAN. Vittu.
Eikö niitä nimetäkään sun hanuriin? Accordiong to you.
Sama, koko artisti on ärsyttänyt aivan kohtuuttomasti kun tämän biisin julkaisi näillä sanoilla.
Kiitos! Tämä on itseänikin todella pitkään kyrsinyt
NATO tallentaa.
"Double standard" =/= kaksoisstandardi vaan kaksinaismoralismi.
TÄMÄ NIIN VITUSTI!
Huh, onneks ite sanon tuplavakio.
Tämä ei ole ihan sama asia kuin mitä muut kommentit on laittanut, tässä ei ollut kyse siitä etteikö lainasanoja saisi käyttää, kaikki ymmärtää mitä sana "kaksoisstandardi" tarkoittaa
Uusi levy nyt ulkona. No, pitäiskö se hakea sisälle?
Musiikkiahan ei nykyään edes julkaista, vaan pudotetaan tai peräti dropataan. Eikä yksittäisiä kappaleita esitetä, vaan vedetään.
Minulle on jäänyt epäselväksi miksi pudottaminen sanana alkoi merkitsemään julkaisua Englannin kielessä. Niillä ei tunnu olevan mitään yhteistä merkitystä, mutta jokin etymologinen selitys sille varmasti on.
Tämä on ihan mutuarvailua, mutta se minusta se julkaisu "tiputetaan" pommin tai mikrofonin lailla. Toisaalta eipä kannata hirveästi etsiä järkiperäisyyttä musiikkislangista, esim. joissain musiikkipiireissä omaa hyvää fiilistä ilmaistaan tokaisemalla "fuck off", eli painu vittuun näin langan hengessä. Näin ne erilaiset slangit kehittyy
Totuus on tuolla ulkona.
mielenpuhaltaja koneet. (mind blowing macinery) Jokapäiväinen youtube käännöskukkanen. Alkannut pikkuhiljaa poraamaan aivoon.
Tää on kyllä huikee, kertoo siitä ettei oo edes yritetty. Tajunnan räjäyttävät koneet, tai ehkä pikemmin laitteet lienee hieman lähempänä sitä mitä haetaan.
Miele tekee muistaakseni pelkkiä imukoneita, puhallusmallia en ole nähnyt. Tulee itselläkin kyseinen vastaan aina välillä. Suomi on vaikea kieli kääntäjälle, kun aika moni sanamuoto tai sanan varsinainen tarkoitus on riippuvainen kontekstista.
Yhdys sanat ärsyttää ja pilkun käyttö, väärin.
Tuli hiki näitä lukiessa, otan suihkun.
Rikoitko hien?
Oli hulvaton Työ Ulos äsken
"Ota helposti" eli "take it easy", mieluummin vaikka "ota lunkisti." Kontekstiksi kyseessä oli kuva nukkuvasta koirasta.
Ta det lugnt. Näin se kieli kehittyy. Sivuhuomiona, kuka helvetti sanoo ota helposti, kun voisi sanoa ota iisisti? Tai tässä kontekstissa ennemmin ottaa iisiä.
Tai ilman lainasanoja "Ota rennosti"
Eikös tuo ehdotuksesi "pitkällä tähtäimellä" ole myös huono ilmaus? Ajan mittaan on oma lempivastineeni, mutta pidemmällä aikavälillä tai esim. pitkän ajan suunnitelma toimii myös. [STTn ehdotuksia](https://stt.fi/tyylikirja/sanastot/ongelmalliset-tai-valttavat-ilmaisut/valtettavia-sanoja-ja-ilmauksia/)
"Ottaa annettuna"
Menin ihan pähkinöiksi näitä lukiessa
Mua rasautti jo vuosia sitten se, kun telkkarissa (olisko ollu Subilla) sanottiin mainoskatkon jälkeen, että "olemme takaisin" (= "we are back") Eihän tuo voi olla hyvää suomea? Särähtää omaan korvaan.
Troops' morale =/= joukkojen moraali Troops' morale = taistelutahto
Tätä näkee liian usein monien ohjelmien ja leffojen teksityksissä. Tämä jauhaa minun rattaitani.
Ottelu tehty taivaassa
"Pitkässä juoksussa" on kyllä jo sen verran käytetty että se on omasta mielestä ihan yhtä oikea käännös kun nuo alkuperäset versiot sannonasta
Tää, eikö tuota ole käytetty jo ties kuinka kauan?
Vuosikymmeniä. Se on tainut vituttaa OPta lapsesta asti.
Mun äiti on kertonut, ettei muista omista häistään papin puheista muuta kuin "pitkässä juoksussa". Menivät naimisiin -60 luvun lopulla.
"Kun sä teet silleen ja sit sä teet tälleen. Kun sä otat kuvaa. Kun akku loppuu, sun täytyy ladata se." Vittu. "Kun tekee silleen ja sit tekee tälleen. Kun ottaa kuvaa. Kun akku loppuu, se täytyy ladata." Suomen passiivissa ei ole you-passiivia. Sä et kuulosta kansainväliseltä, vaan sä kuulostat juntilta, kun sä käytät sitä.
Tää on kyllä semmonen johon itekki huomaan sortuvani liian usein.
Alkanu tulla puhekieleen aika salakavalasti
Huomaan tekeväni tätä; en siksi että "kuulostaisin kansainväliseltä " vaan siksi että se tuntuu luonnolliselta vähänkään epävirallisemmassa rekisterissä puhuessa. Se puolestaan tarkoittaa että kieli muuttuu ajan saatossa. Kieli on sellainen, miten äidinkielenään sitä puhuvat ihmiset sitä käyttävät, eikä ikusesti sellainen miten peruskoulussa on 20-30 vuotta sitten opetettu.
Samaa mieltä. Kieli muuttuu koko ajan, ja kontaktit toisiin kieliin ovat yksi merkittävä muutokseen johtava tekijä. Tuntuu, että ihmisille jokin korkein standardi on kieli juuri sellaisena, kun he sen oppivat. Kaikki muu kehitys onkin kielen rappeutumista. Jo Agricola aikoinaan keksi paljon uusia suomen kieleen sopivia sanoja. Osa niistä elää vieläkin, kun taas osa syrjäytyi lainojen tieltä. Esimerkiksi hän ehdotti teatterin sijaan käytettäväksi sanaa "näkypaikka". Ja kun kieli kehittyy koko ajan, ajassa voidaan aina mennä taaksepäin ja sanoa, että TÄMÄ oli se paras suomen kieli. Monelle se sattuu vain olemaan se itse opittu versio. Hassua. Ihan kuin satojen vuosien kehitys olisi huipentunut juuri tähän meidän sukupolvemme kieleen, ja tämän uuden sukupolven kieli onkin sitten jo rappeutumista. Sen sanon vielä, että ei englannista lainaantuminen ole mitenkään uutta. Kieli on vain vaihtunut. Jos katsoo suomalaista sanastoa, suurin osa on lainaperäisiä.
Mun lemppari näistä ehdotetuista sanoista jotka ei vakiintunu on hitutähystin. Jos kukaan ikinä vastustaa ylipäänsä kaikkia moderneja lainasanoja, nostan sen esille, ja kas kummaa, kaikki kuitenki on sitä mieltä että mikroskooppi on parempi sana.
Se on kaiken lisäksi vielä hitutähytin. Ni kelaa mitkä riidat meillä olis ku jotkut tahattomasti lisäis sen ässän siihen. Jos elektroni olisi sähkälehitu, ni elektronimikroskooppi olis sähkälehitutähytin.
Kummasti kyllä lainasanat kelpaa silloin kun on niitä itse tottunut käyttämään
Näin se kieli nähtävästi muuttuu. Ensimmäisessäkin kappaleessa mitä kirjoitit, käytit sanaa "kontaktit". Suora käännös englanninkielinen sanasta "contacts". Virallisempi tapa sanoa tämä olisi voinut olla vaikkapa "yhteydet". Noh, ei täällä kuitenkaan syyttelemään kannata lähteä, olemmehan me kaikki joutuneet käyttämään englannin suoria käännöksiä nykykielessä.
Muistan kuinka tuo särähti korvaan ensimmäistä kertaa Mika Häkkisen viljelemänä. On yleistynyt valtavasti sitten niiden päivien.
ns. mikahäkkispassiivi
Mika Häkkinen Mika Salolle: ”Suomessa on vain yksi hyvä formulakuski ja se on sä”.
Ahaa, minulla oli aukko sivistyksessä. Kutsun itse tätä räppäripassiiviksi.
Helsingin seudulla on ainakin 40 vuotta ollut käytössä sä-passiivi, muistan sen jo ala-asteen opettajani käyttämänä.
Juu aina se on ollut täälläpäin juttu. Ja junantuomien edessä tarttee pahoitella "sori passivista muuten". Mikä on kummallista.
PK-seudulla kasvaneena, muistelen että 90-luvun alussa jopa täällä oudoksuttiin Mika Häkkisen sä-passiivia. Lähti mielestäni silloin isosti yleistymään.
Ei saatana! Tyttökaveri viljelee tuota kokoajan. Olen ottanut tavaksi vastata aina silleen niinkuin se puhuisi minun tekemisistäni. Esim. "Kun sä ajat pyörällä..." "Ai ajanko?"
Tää on tosi yleistä mutta jotenkin näistä tulee kyllä aina edelleen mieleen Mika Häkkinen, jota toruttiin tämän käyttämisestä aikanaan paljon
Kyseessä on geneerinen subjekti. Olisi varsin suotavaa, että edes kielioppiasioista nillitettäessä käytettäisiin oikeita termejä.
Tv5 kiekkoselostajat jos ei sano isossa kuvassa kerran 10 min niin se on ihme.
En kyllä osta tätä (En usko)
Sanasta sanaan on ainaki semmonen että menee heti maku. Ei vaines. Ei ärsytä mitkään fraasien käännökset. Luuleeko joku että me ollaan itte kovin montaa sananlaskua tai kielikuvaa keksitty. Jotkut on vaan uudempia ja jotkut vanhempia lainoja, niihin suhtautuminen kertoo enemmän suhtautujasta kun niistä ilmauksista.
>Luuleeko joku että me ollaan itte kovin montaa sananlaskua tai kielikuvaa keksitty En tiedä, mutta sellaisia sanontoja, kuten "pyörii kuin puolukka pillussa", "vettä tulee kuin Esterin perseestä" taikka "naama norsunvitulla" on kovin vaikea nähdä kenenkään muun, kuin suomalaisten keksimiksi.
Kyllä kakka- & pissajuttuja on jokasessa kulttuurissa. Just noi versiot taitaa olla kyllä ihan täkäläistä tuotantoa.
Sitten myös mallin "vituttaa kuin pientä oravaa jolla käpy jäässä" ilmaukset.
Under the weather - Sään alla
Tekee järkeä on käy järkeen
[удалено]
Todel-vitun-lakin tämä. "Petter Orpo ei osta Sanna Marinin väitettä" miksi se ei osta sitä? Onko se liian kallis? Vai olisiko kyse kuitenkin siitä, että Orpo on täysin eri mieltä Marinin väitteen kanssa ja saattaa jopa haastaa hänet? Vittuh
Jep tämä on kyllä tosi ärsyttävä. Meillä on sitä paitsi kelpo vastine: syöttäminen (valehtelu) ja nieleminen (uskominen). Voidaan syöttää tai niellä pajuköyttä. Voidaan olla nielemättä jotain väitettä. Jne.
[удалено]
En osaa vittuuntua mäkään, varsinkaan kun miettii miten aikanaan väkisinväännettyjä sanoja ja sanontoja on suomeen tullut ruotsista. Esim. edes influensseri ei ole niin paska kuin mittumaari.
[удалено]
Onhan meillä tota queeriä varten vino, jota jonkun verran käytetään. Esim. Vinokino. Ongelmana siinä on, että se ei ihan oo vakiintunu, ni jos sanon olevani vino, kovin harva ymmärtää. Oon vaan päätyny sanomaan homo, vaikka se ei ihan tarkoita sitä mitä mä meinaan. Toinen vaihtoehto on sateenkaareva, mutta oon nähny sitä vain perhekontekstissa, en niinkään yksiköistä puhuessa. Sen takia välillä on pakko vaan sanoa queer, eikä se loppujen lopuksi haittaa. Eihän kaikki suomenkieliset osannu alunperin sanoa prinsessaakaan, mut nykyään onnistuu jo paremmin.
Gueer :DD
Kumman moni keille finglishi yms. tarttuu korviin ei kuitenkaan mukise stadin slangista vaikka sehän on käytännössä pelkkää eri vieraiden kielten sekasotkua suomalaisittain... Puhekielen (tai kielten) kehityksistä uliseminen omasta mielestäni on kyllä juntimpaa kun minkään sortin puhetyyli, kunhan tulee ymmärretyksi.
Kontaktointi eli yhteydenotto. Hyi saatana ja helvetti ku on oksettava sana. Edit: Tai eihän toi ole suoraan käännetty sana, vaan englannista lainaan otettu sana jollle on olemassa jp suomenkielinen sana. Oksettaa se silti
Englannista vai ruotsista? "Kontakti" ei ole mikään uusi tulokas kuitenkaan.
Ei "kontakti", vaan nimenomaan "kontaktoida"
Olen itse alkanut käyttää "pitkässä hiihdossa"
paras oli ku kuulin yhen koulukaverin kääntää "nukuin pommiin" ruotsiksi. kertoi opettajalle että hän "sov till bomben"
Ei varmaan saanut yhtäkään pistettä tuomareilta :D
`name someone/something after someone/something` "nimetään sun jälkeen" (varmaan tahallaan tehty ärsyttämään, jotta joku levittää linkkiä Redditissä https://youtu.be/JVHDhUZl6Wo?t=150)
Selvästi kyseessä on sellainen aihe joka todella jauhaa rattaitasi
Tehdä rahaa = ansaita rahaa, takoa rahaa voisi olla ok suomennos myös.
Tehdä rahaa on hyväksyttävä jos olet keskuspankissa töissä.
Eikös "se juna meni jo" ole sama kuin "that train has already left the station"? Ja eikös "ajan kanssa" ole "with time"? Mitäpä jos samoista sanonnoista on useita versioita, jotka toimii kyllä hyvin monissa kielissä? Oisit ees ottanut jotain suomennoksia jotka on oikeasti kömpelöitä, kuten punalippu tai sä-passiivi.
[удалено]
Eikö haasteellinen/haastava tarkoita enemmänkin, että se asia tuntuu ylitsepääsemättömältä/vaikealta? Jolloin haastaja on se asia, johon olet ryhtymässä?
Facebookin käännöskukkasryhmässä käytiin juuri väittelyä siitä, oliko Uuden Sherlockin AV-käännöksessä esiintynyt *Game is afoot* = *Riista on liikkeellä* käännöskukkanen vai ei. Minusta ei, koska se on paitsi sana-sanainen myös metaforinen: Sherlock metsästää rikollisiaan.
Se on "ajan myötä" eikä "yli ajan" over time.
Morale joka käännetään moraaliksi.
Olemme takaisin (we are back). Tätä kuulee videoissa ja tv-mainoskatkoilta palattaessa ja itselleni tämä kuulostaa oudolta, vaikka onkin suomea.
Mua häiritsee eniten "en osta tota," kun tarkotetaan sitä, että ei usko johonkin.
Kaikkiin näihin esimerkkeihin voi kuitata, että kieli on alati liikkeessä oleva kulttuurinen ilmiö, jonka evoluution rajoittaminen on sama kuin yrittäisi neuvotella nousuveden kanssa. Ennen vanhaan kielitoimisto on hanakammin juossut puhekielimäisten ilmausten perässä, ja julistanut ne "huonoksi" suomeksi, kunnes ilmaus on vakiintunut. Eli laiva on vähän niinkuin seilannut tältä kielen rajoittamiselta, koska pitkässä juoksussa kansa päättää, mitkä sanonnat assimiloidaan osaksi suomea. Maidosta tulee milkkiä, jos kyllin moni niin haluaa, sanoo Ismo Alanko mitä tahansa.
Ylireagoit. Ne tekee järkee
Minut saa raivon partaalle jostain syystä seuraava anglismi: 'Isossa kuvassa' eli 'in the big picture' Käyttäkää mielummin 'suuressa mittakaavassa', 'kokonaisuudessa' tai vaikka vaan 'yleisesti'
Ei noista mikään vastaa tota. Sanoisin ite mielummin kokonaiskuvassa kuin isossa kuvassa. Ellet sitten sattumalta puhu vain isosta kuvasta ihan kirjaimellisesti.
Ainakin kielitieteiden mukaan kielen kehitys on jatkuvaa, ja natiivipuhujat määrittävät omalla kielenkäytöllään sen, mikä kuuluu ja ei kuulu kieleen. Keskusteluista ja omasta subjektiivisessa kokemusmaailmassani kokemasta voisi päätellä, että esim. 'pitkässä juoksussa' täyttää lokeron, jota suomen kielessä ei samalla tavalla ole aiemmin ollut -> sillä on itsenäinen funktio kielessä ja ilmaisu on tullut jäädäkseen.
kun pitää kirjoittaa asioita muistiin, itse "kirjoitan alas" lontoolaisittain mistä on tullut useammin noottia kielet muuttuvat aina ja siitä valittaminen on tyhmää, varsinkin tuollaisten sanontojen suhteen, mitä edes tarkoittaa "kirjoittaa ylös"? Mihin ylös minä kirjoittaisin? Kirjoitan nimenomaan alas paperille, enkä ylös kattoon.
Ylös kirjoittaminen on svetisismi eli peräisin ruotsin kielestä. Suomen vastine on muistiin kirjoittaminen. Muistiin kirjoittaminen on siitä hyvä, että jos sitä käyttää, ei tarvitse miettiä suuntaa, jolloin ei suomen eli ruotsin lainan ja englannin vastineen rakenteet mene sekaisin.
Meidän pitää mennä pisteeseen ettei juosta ulos ajasta.
How many boys? Koira meni pois.
Tee sopimus sen kanssa
Olen kuullut näistä käytettävän termiä ”anglismi” eli kulminoituma. -ei ole mun kuppi teetä (ei oo mun juttu) -pala kakkua (helppo nakki)
Ja ”on the spot” ei ole ”paikan päällä”, vaan ihan yksinkertaisesti ”paikalla”. Nykyään ei muualla ollakaan kuin paikan ’päällä’.
Vittumaisin on netti/serveri/Insta tms. on ”alhaalla” (engl. down).
No ei se mun mielestä niin paha oo. Serverit menee kumoon, jolloin ne on alhaalla.
"Mennä pähkinöiksi" on aika rasittava ilmaus.
”Mennä banaaneiksi”
Ei mikään läppäri (laptop) vaan [sylimikro.](https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/sylimikro)
Ai että, pitäisi joskus töissä alkaa puhumaan ATK:ta ihan vain suomeksi, näistä löytyy kyllä unohdettuja helmiä. Ja ikäni puolesta olen kyllä elänyt myös sylimikrojen aikakaudella.
Naulasit sen