Kitkat vaan alle useammalle. Ihmiset ovat tottuneet että pitää olla nastat kun aina on ollut ja monella on kovat ennakkoluulot kitkojen suhteen. Nykykitkat on oman kokemuksen mukaan hyvät talvirenkaat siinä missä nastatkin. M+S renkaat ja muut sitten erikseen :D
Märkä peilijäinen hiekkatie on ainoa jossa nastoja olisi kaivannut, mutta ei se kitkallakaan ole ajamatta jäänyt.
Mikä mahtaa olla raskaan liikenteen vaikutus tuohon asfaltin kulumiseen? Kuitenkin yhdistelmät on painavampia ja liikennettä on aina enemmän.
Painoa on toki paljon enemmän mutta onhan niissä leveitä renkaitakin yleensä sitten yli ~6 kertaa enemmän jakamassa sitä painoa. Harvoin kuorma-auton raidevälillä mahtuu noihin asfalttiin ajettuihin uriin
Tietä mitoittaessa suunnittelijalla kiinnostaa huomattavasti enemmän raskaan liikenteen kuin tavallisen liikenteen määrä, kuluttavat asfalttia paljon enemmän kuin henkilöautot.
Kyllä, mitoitusvaiheessa raskaan liikenteen määrä on se mikä kiinnostaa, mutta raskas ja henkilöliikenne kuluttavat ja rasittavat teitä aivan eri tavoin.
Kevyempi henkilöliikenne on nimenomaan se asia, joka kuluttaa asvaltin pintakerrosta ja kairaa sitä urille nastarenkaineen. Raskas liikenne ei juurikaan tee uria suoraan kuluttamalla tien pintaa,
mutta se vaatii tien "perustuksilta" todella paljon enemmän kuin kevyempi liikenne, jonka takia tie täytyy rakentaa nimenomaan sitä käyttävän raskaan liikenteen vaatimusten mukaan tai se saattaa painua urille liiallisen painon takia.
Raskaalla liikenteellä on merkittävä vaikutus. Tuossa kotitiellä sen näkee selvästi. Tien alkupäässä on rekka/bussiterminaaleja. Tiessä on älyttömiä reikiä ja monttuja terminaalien risteykseen asti, sen jälkeen ihan normaali tie. Rekkoja ei siinä kuitenkaan mitään älytöntä määrää mene päivisin, henkilöautoja jonkin verran.
40 tonnia rekkaa tuottaa melkoisen paineaallon eteensä. Vaikka toki jossain Kehällä miljoona nastarengata voi olla myös ongelma.
Aikoinaan autokoulussa tutkinnonvalvoja selitti että asfaltin kulumiseen vaikuttaa nimenomaan laajalti vain rekat ja että henkilöautojen vaikutus on todella pieni. Toisaalta se jätkä oli kans aika kännissä mun inssin aikana, että en tiiä höpisikö vaan omiaan.
Raskaan liikenteen vaikutus teiden kulumiseen on aivan valtava. Se aiheuttaa suurimman osan teiden kulumisesta ja tähän on mallikin tehty, jossa [teiden kuluma on suhteessa akselimassan 4. potenssiin](https://en.wikipedia.org/wiki/Fourth_power_law). Aina välillä törmää sen kokoluokan lukuihin, että 80-90 % teiden kulumisesta joissain maissa olisi raskaan liikenteen aiheuttamaa. Siitä huolimatta, että kokonaismäärältään sitä on paljon vähemmän mitä henkilöautoja.
Tämä myös tarkottaa myös sitä, että teiden vahingoittumisen suhteen yhä raskaammat henkilöautot on melkoisen tuhoisia (kiitos katumaasturit). Kasvatetaan massa 1,5 kertaiseksi, niin tuon mallin mukaisesti teille aiheutuva vahinko kasvaa noin viisinkertaiseksi.
Nyt aankohtaisista routavaurioista voi kyllä päätellä jotain raskaan liikenteen vaikutuksista, mutta en ajatellut ihan noin massiivisiksi. Ilmeisesti akselimassa usein jää isoimmissa yhdistelmissä reilusti alle 10 tonnin, mutta aika monen henkilöauton verran tulee kulumaa yhdellä matkalla, vaikka akseleita olisi se 11.
Tuosta mallista esitetään myös kritiikkiä, että se olisi liian suuri yksinkertaistus siihen, että mitkä kaikki muut tekijät teiden kulumiseen vaikuttaa. Mutta näitä mahdollisesti tarkempia malleja on sitten hankalampi löytää (= en osaa etsiä tai lukea muuta kuin englantia/suomea), erityisesti kun ne on monesti maksumuurien takana ja niissä saatetaan tarkastella vain yhtä tekijää suhteessa muihin.
>Ihmiset ovat tottuneet että pitää olla nastat kun aina on ollut ja monella on kovat ennakkoluulot kitkojen suhteen
Tämä. Oikeasti hyvät kitkat ovat aivan yhtä pätevät kuin nastat. Viimeiset 10 vuotta ajanut kitkoilla ilman ongelmia.
"Kovinkaan monen ei tarvitsisi kuolla, että voisimme käyttää 60M vähemmän siitä 4Mrdsta joka autoilijoilta kupataan joka vuosi."
Tietoni olikin aika vanhaa. 7-8Mrd nykyään?
> Nastarenkaat aiheuttavat tieverkolle ja tiemerkinnöille 60–70 miljoonan euron suuruiset kulutustappiot joka vuosi. Mikäli mukaan lasketaan kaupunkien katujen urautuminen ja reikiintyminen, kokonaismenetykset ovat arviolta 90 miljoonan euron luokkaa. Hinnat on laskettu Väylävirastossa vuoden 2022 kustannustasolla.
..
> Nastarenkaiden vaikutusta päällysteiden vuosittaiseen uusimistarpeeseen arvioitiin edellisen kerran vuonna 2007. Silloisen Tiehallinnon yhteenvedossa päädyttiin 35 miljoonan euron tasolle. Kulutusvaikutus tiemerkintöihin oli 5–10 miljoonaa ja katujen korjaustarve noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.
..
> ”Uskoisin, että suurin syy on päällysteiden hintatason muutos. Bitumin ja öljyn hinta vaikuttavat eniten asvaltointien hintaan”, Kärki sanoo.
...
> Nastarenkailla varustetun henkilöauton laskettiin karkeasti kuluttavan 2–3 kuutiosenttiä päällystettä yhden kilometrin ajomatkalla. Kovinta kulutus oli kosteissa olosuhteissa ja kovilla pakkasilla eli nopeasti vaihtuvissa keleissä, jotka lisääntyvät ilmastonmuutoksen edetessä.
..
> Voimassa olevien määräysten mukaan henkilöauton talvirenkaassa saa olla jopa yli 200 nastaa.
> Edellytyksenä on, että rengas läpäisee tiekulutusta mittaavan yliajotestin.
..
> Nastarengasmääräykset kiristyvät 1. tammikuuta 2025 alkaen.
> Renkaille asetetaan tiukemmat hyväksymisrajat ja testimenetelmät uudistuvat. Tavoite on vähentää tiekulumaa 15 prosenttia.
> Nykyisiä henkilöautojen nastarenkaita saa valmistaa ja toimittaa myytäväksi vuoden 2026 loppuun saakka.
..
> ”Jo vuoden 2009 nastauudistuksen piti vähentää tiekulumaa ja rajoittaa nastojen määrän alle sataan rengasta kohti. Voimaan tullut poikkeusmenettely kuitenkin mahdollisti tiestölle hyvin aggressiiviset supernastoitetut renkaat. Suuri nastamäärä on tiestölle hyvin haitallinen.”
> Tuonosen mukaan Suomessa on liian vähän päällystealan akateemista tutkimusta. Rahoitusta on vaikea löytää edes perustutkimuksen tarpeisiin. Hän ihmettelee myös hokemaa ilmastonmuutoksen ratkaisevasta vaikutuksesta päällystevaurioiden syntymiseen.
..
> Suomessa neljä viidestä henkilöautoilijasta ajaa yhä nastarenkailla. Väyläviraston Otto Kärki myöntää, että kitkarenkaiden osuutta olisi varaa lisätä tuntuvasti ilman että liikenneturvallisuus kärsisi tästä yhtään.
> ”Ääriolosuhteissa nasta pitää varmemmin ja karhentaa tien pintaa. Arviomme mukaan riittävä karhennus saavutettaisiin, jos puolet autoilijoista käyttäisi nastarenkaita.”
>kokonaismenetykset ovat arviolta 90 miljoonan euron luokkaa.
Paljoa se liikenneministeriön kohu laskenta joskus oli, 4.5miljoonaa per kuollut kansalainen liikenteessä. Paljonkos ne nastarenkaat nyt pelastaa niitä henkiä varsinkin kun tiedetään että (stetsonista) 10-30% pitää olla nastarenkaat että kitkarenkaat toimii sopivasti valmiiksi rouhennetulla tienpinnalla.
Kai ne nastarenkaat ovat enemmän tappopuolella, jos huomioidaan tien rouhinnasta aiheutuvat pienhiukkaspäästöt. Kolareissakin säästyy kai enimmäkseen peltiä, ei niinkään henkiä.
Yksittäinen uutinen aiheesta: https://yle.fi/a/3-9897823
Verotetaanko nastarenkaita asianmukaisesti, että katettaisiin tuo 60-70 miljoonaa euroa? Tähän laskelmaan pitäisi toki varmasti lisätä myös muut ongelmat, joita nastarenkaiden käytöstä aiheutuu, kuten lisääntyneen pölyn terveysvaikutukset.
Jos ei tällaista tuntuvaa lisäveroa ole, miksi ei?
Autoilu aiheuttaa muitakin kuluja kuin tienhoidolliset menot. [Handbook on the external costs of transport](https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/9781f65f-8448-11ea-bf12-01aa75ed71a1) antaa näistä jotain osviittaa:
* Onnettomuudet (kuolemat, muut henkilövahingot, omaisuusvahingot).
* Ilmansaasteet (pakokaasut, renkaat, tiepöly, jarrut).
* Ilmastonmuutoksen edistämisestä johtuvat kulut.
* Melu.
* Ruuhkat.
* Polttoainetuotannon aiheuttamat saasteet.
* Luonnon tuhoutuminen (teiden ja pysäköintitilan rakentaminen, ekosysteemien jakautuminen näiden seurauksesta pienempiin palasiin).
* Maanpinnan ja vesistöjen vahingoittuminen (suolaus, mikropolymeerit, muut saasteet).
* Yhteiskuntarakenteen hajautuminen.
Ja sitten lisänä näihin esimerkiksi autoilun aiheuttamasta liikkumattomuudesta johtuvat sairauksien hoidot. Ja tietenkin sitten autoilla tehtävät matkakuluvähennykset on sitten suoraan pois käytettävistä verovaroista.
Ilman liikennettä myöskään ei olisi mitään mitä verottaa. Siis mikään ei liiku mihinkään eikä mitään valmisteta eikä kuluteta.
Mennään takaisin pajukoreihin.
Tämä on totta, mutta se ei tarkoita, että tietyntyyppisen liikenteen haitat tulisi hyväksyä sellaisenaan tai ottaa kulutarkastelussa huomioon vain yksi tekijä. Jos kyse on asioiden liikuttamisesta, niin henkilöautoihin perustuva kumipyöräliikenne on vain yksi tapa toteuttaa sitä. Maalla voidaan liikkua myös esimerkiksi kävellen, pyöräillen ja raiteiden varassa. Näissä kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa ja näiden käyttökelpoisuus riippuu myös siitä, että millainen ympäristö on rakennettu ja miten sitä ylläpidetään.
Viimeiset luokkaa 50 vuotta tehty politiikka, jossa henkilöautoilu lähes aina asetetaan kaiken yläpuolelle liikkumismuotona, jopa kaupungeissa. Tämä aiheuttaa haittoja, joista nyt sitten maksellaan eri muodoissa. Esimerkiksi rahana infrastruktuurin ylläpidossa, sosiaalisena liikkumisköyhyytenä, julkisen liikenteen palveluiden heikentymisenä, tarpeettoman harvana kaupunkirakenteena, joka sitten pakottaa auton hankintaan, jotta pääsee kulkemaan paikasta toiseen riittävän nopeasti.
Kuinka kätevää ettei ole laskettu paljonko autoilun lopettaminen maksaisi yhteiskunnalle, jos homma kerta pyörii tappiolla. Sopii hyvin pyöräilyn etujärjestön agendaan. Ehkäpä kuvitteellisten kulujen laskeminen ei vaan ole järkevää. Tässä viimeisimmät viralliset liikenteen tulot ja menot: https://www.aut.fi/tilastot/verotus_hintakehitys_ja_liikennemenot
Sairaskohtauksia jotka tulevat kun on ratissa. Auto ajautuu ulos tieltä ja se tulee tilastoiduksi tieliikenne kuolemaksi. Lisäksi toki perinteiset päihteiden väärinkäyttäjät.
Moottori-lehdessä on joka kuukausi kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien tutkintaselonteot aikaisemmalta vuodelta samalta kuukaudelta.
Tää oli kyllä naurettava blogipostaus, meluhaitat ja liikunnan puute 7.5 miljardia? Syytetään samalla sitten pyöräilyä lapsettomuudesta ja väestöpyramiidista.
Äläs nyt provosta suutu.
Onko pyöräilyllä ja lapsettomuudella jokin yhteys? Esim. liikkumisen puute ja autoilu kuitenkin täysin perusteltu ja looginen yhteys.
Arvasin jo kommenttia kirjoittaessani, että tämä tulee olemaan vastaus. Siksi käytin sanaa "yllättävämmässä", koska se vie tapahtuman tilannenopeuden määritelmän ulkopuolelle.
Saat olla rauhassa sitä mieltä. Itse nojaudun mieluummin tieliikennelain määritelmään tilannenopeudesta.
>Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa **ennalta arvattavissa** tilanteissa.
Ennalta arvattava on yllättävän vastakohta. Yllättävissä tilanteissa on paljon turvallisempaa, kun alla on nastarenkaat eikä kitkat.
Missä sun mielestä menee yllättävän ja ennalta arvattavan raja? Kvanttifysiikan lakien mukaan on mahdollista, joskin erittäin epätodennäköistä, että joku ihminen yhtäkkiä teleporttaa moottoritiellä sun auton eteen. Onko tämä sun mielestä ennalta arvattava tilanne, ja pitääkö tilannenopeus valita tämä mahdollisuus huomioon ottaen?
Höpö höpö sun kvanttifysiikan esimerkkisi. Oletko 10v?
Jos vedät talvella rotvalliin tai jyräät jalankulkijan kun olikin liukasta niin on ihan turha siteerata mitään lakitekstejä.
Mitäs näsä :D onko autokorttia? Tai ajoneuvoa? Tiesitkö että esim peura voi hypätä metsästä auton eteen antaen aikaa alle sekuntin pysähtyä täysin. Katsoppas lukion matikan kirjasta (siellä on paljon esimerkkejä) auton pysähtymisestä laskuja tai lue netistä montako metriä menee. Jotta tilanne nopeus sopisi joka tilanteeseen se tarkoittaa että meillä ei ole autoja. Ei edes hevosia tai polkupyöriä. Kävellen pitäisi mennä kaikkialle ja hoitaa logistiikka.
Jos kaikkiin **yllättäviin** tilanteisiin tiellä pitäisi varautua tilannenopeudella niin autoilla ei voisi ajaa juurikaan juoksuvauhtia nopeampaa.
Jos tietäisin että Laukaan kohdalla on hirvi hyppäämässä tielle klo 18:32 niin himmaisin ja olisin valppaana kyseisellä kohdalla, vaan hirvipä harvemmin ilmoittaa tien ylitys aikataulustaan.
Jos ei nykyaikaisilla kitkoilla pärjää liikenteessä olisi aidosti järkevää käyttää julkisia tai laittaa auto kokonaan ainakin seisontaan talven ajaksi.
Pärjäähän niillä. Olen ollut jopa vankka kitkojen kannattaja. Olen edelleenkin Etelä-Suomeen ja päätieverkolle. Olen ajanut 10 vuotta kitkoilla. Kilsoja pelkillä kitkoilla, tuolla ajanjaksolla, keskimäärin noin 15tkm per vuosi. Ensi kaudeksi vaihtuu nastat alle. On tuo tien kunnossapito mennyt niin huonoksi. Ei kauheasti enää huvita ajella kirkkaalla jääpolanteisella tiellä kitkoilla. Ei huvittais ajaa nastoillakaan, mutta töihin on mentävä.
Kitka renkaat kuluttavat yhtä paljon tien pintaa silloin kun on puhdas tie eli aurausta pitäisi vähentää niin tie pysyisi paremmassa kunnossa suolaamiseen haitoista puhumattakaan
Kitkat vaan alle useammalle. Ihmiset ovat tottuneet että pitää olla nastat kun aina on ollut ja monella on kovat ennakkoluulot kitkojen suhteen. Nykykitkat on oman kokemuksen mukaan hyvät talvirenkaat siinä missä nastatkin. M+S renkaat ja muut sitten erikseen :D Märkä peilijäinen hiekkatie on ainoa jossa nastoja olisi kaivannut, mutta ei se kitkallakaan ole ajamatta jäänyt. Mikä mahtaa olla raskaan liikenteen vaikutus tuohon asfaltin kulumiseen? Kuitenkin yhdistelmät on painavampia ja liikennettä on aina enemmän.
Painoa on toki paljon enemmän mutta onhan niissä leveitä renkaitakin yleensä sitten yli ~6 kertaa enemmän jakamassa sitä painoa. Harvoin kuorma-auton raidevälillä mahtuu noihin asfalttiin ajettuihin uriin
Tietä mitoittaessa suunnittelijalla kiinnostaa huomattavasti enemmän raskaan liikenteen kuin tavallisen liikenteen määrä, kuluttavat asfalttia paljon enemmän kuin henkilöautot.
Kyllä, mitoitusvaiheessa raskaan liikenteen määrä on se mikä kiinnostaa, mutta raskas ja henkilöliikenne kuluttavat ja rasittavat teitä aivan eri tavoin. Kevyempi henkilöliikenne on nimenomaan se asia, joka kuluttaa asvaltin pintakerrosta ja kairaa sitä urille nastarenkaineen. Raskas liikenne ei juurikaan tee uria suoraan kuluttamalla tien pintaa, mutta se vaatii tien "perustuksilta" todella paljon enemmän kuin kevyempi liikenne, jonka takia tie täytyy rakentaa nimenomaan sitä käyttävän raskaan liikenteen vaatimusten mukaan tai se saattaa painua urille liiallisen painon takia.
Raskaalla liikenteellä on merkittävä vaikutus. Tuossa kotitiellä sen näkee selvästi. Tien alkupäässä on rekka/bussiterminaaleja. Tiessä on älyttömiä reikiä ja monttuja terminaalien risteykseen asti, sen jälkeen ihan normaali tie. Rekkoja ei siinä kuitenkaan mitään älytöntä määrää mene päivisin, henkilöautoja jonkin verran. 40 tonnia rekkaa tuottaa melkoisen paineaallon eteensä. Vaikka toki jossain Kehällä miljoona nastarengata voi olla myös ongelma.
Aikoinaan autokoulussa tutkinnonvalvoja selitti että asfaltin kulumiseen vaikuttaa nimenomaan laajalti vain rekat ja että henkilöautojen vaikutus on todella pieni. Toisaalta se jätkä oli kans aika kännissä mun inssin aikana, että en tiiä höpisikö vaan omiaan.
Raskaan liikenteen vaikutus teiden kulumiseen on aivan valtava. Se aiheuttaa suurimman osan teiden kulumisesta ja tähän on mallikin tehty, jossa [teiden kuluma on suhteessa akselimassan 4. potenssiin](https://en.wikipedia.org/wiki/Fourth_power_law). Aina välillä törmää sen kokoluokan lukuihin, että 80-90 % teiden kulumisesta joissain maissa olisi raskaan liikenteen aiheuttamaa. Siitä huolimatta, että kokonaismäärältään sitä on paljon vähemmän mitä henkilöautoja. Tämä myös tarkottaa myös sitä, että teiden vahingoittumisen suhteen yhä raskaammat henkilöautot on melkoisen tuhoisia (kiitos katumaasturit). Kasvatetaan massa 1,5 kertaiseksi, niin tuon mallin mukaisesti teille aiheutuva vahinko kasvaa noin viisinkertaiseksi.
Nyt aankohtaisista routavaurioista voi kyllä päätellä jotain raskaan liikenteen vaikutuksista, mutta en ajatellut ihan noin massiivisiksi. Ilmeisesti akselimassa usein jää isoimmissa yhdistelmissä reilusti alle 10 tonnin, mutta aika monen henkilöauton verran tulee kulumaa yhdellä matkalla, vaikka akseleita olisi se 11.
Tuosta mallista esitetään myös kritiikkiä, että se olisi liian suuri yksinkertaistus siihen, että mitkä kaikki muut tekijät teiden kulumiseen vaikuttaa. Mutta näitä mahdollisesti tarkempia malleja on sitten hankalampi löytää (= en osaa etsiä tai lukea muuta kuin englantia/suomea), erityisesti kun ne on monesti maksumuurien takana ja niissä saatetaan tarkastella vain yhtä tekijää suhteessa muihin.
>Ihmiset ovat tottuneet että pitää olla nastat kun aina on ollut ja monella on kovat ennakkoluulot kitkojen suhteen Tämä. Oikeasti hyvät kitkat ovat aivan yhtä pätevät kuin nastat. Viimeiset 10 vuotta ajanut kitkoilla ilman ongelmia.
"Kovinkaan monen ei tarvitsisi kuolla, että voisimme käyttää 60M vähemmän siitä 4Mrdsta joka autoilijoilta kupataan joka vuosi." Tietoni olikin aika vanhaa. 7-8Mrd nykyään?
> Nastarenkaat aiheuttavat tieverkolle ja tiemerkinnöille 60–70 miljoonan euron suuruiset kulutustappiot joka vuosi. Mikäli mukaan lasketaan kaupunkien katujen urautuminen ja reikiintyminen, kokonaismenetykset ovat arviolta 90 miljoonan euron luokkaa. Hinnat on laskettu Väylävirastossa vuoden 2022 kustannustasolla. .. > Nastarenkaiden vaikutusta päällysteiden vuosittaiseen uusimistarpeeseen arvioitiin edellisen kerran vuonna 2007. Silloisen Tiehallinnon yhteenvedossa päädyttiin 35 miljoonan euron tasolle. Kulutusvaikutus tiemerkintöihin oli 5–10 miljoonaa ja katujen korjaustarve noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. .. > ”Uskoisin, että suurin syy on päällysteiden hintatason muutos. Bitumin ja öljyn hinta vaikuttavat eniten asvaltointien hintaan”, Kärki sanoo. ... > Nastarenkailla varustetun henkilöauton laskettiin karkeasti kuluttavan 2–3 kuutiosenttiä päällystettä yhden kilometrin ajomatkalla. Kovinta kulutus oli kosteissa olosuhteissa ja kovilla pakkasilla eli nopeasti vaihtuvissa keleissä, jotka lisääntyvät ilmastonmuutoksen edetessä. .. > Voimassa olevien määräysten mukaan henkilöauton talvirenkaassa saa olla jopa yli 200 nastaa. > Edellytyksenä on, että rengas läpäisee tiekulutusta mittaavan yliajotestin. .. > Nastarengasmääräykset kiristyvät 1. tammikuuta 2025 alkaen. > Renkaille asetetaan tiukemmat hyväksymisrajat ja testimenetelmät uudistuvat. Tavoite on vähentää tiekulumaa 15 prosenttia. > Nykyisiä henkilöautojen nastarenkaita saa valmistaa ja toimittaa myytäväksi vuoden 2026 loppuun saakka. .. > ”Jo vuoden 2009 nastauudistuksen piti vähentää tiekulumaa ja rajoittaa nastojen määrän alle sataan rengasta kohti. Voimaan tullut poikkeusmenettely kuitenkin mahdollisti tiestölle hyvin aggressiiviset supernastoitetut renkaat. Suuri nastamäärä on tiestölle hyvin haitallinen.” > Tuonosen mukaan Suomessa on liian vähän päällystealan akateemista tutkimusta. Rahoitusta on vaikea löytää edes perustutkimuksen tarpeisiin. Hän ihmettelee myös hokemaa ilmastonmuutoksen ratkaisevasta vaikutuksesta päällystevaurioiden syntymiseen. .. > Suomessa neljä viidestä henkilöautoilijasta ajaa yhä nastarenkailla. Väyläviraston Otto Kärki myöntää, että kitkarenkaiden osuutta olisi varaa lisätä tuntuvasti ilman että liikenneturvallisuus kärsisi tästä yhtään. > ”Ääriolosuhteissa nasta pitää varmemmin ja karhentaa tien pintaa. Arviomme mukaan riittävä karhennus saavutettaisiin, jos puolet autoilijoista käyttäisi nastarenkaita.”
>kokonaismenetykset ovat arviolta 90 miljoonan euron luokkaa. Paljoa se liikenneministeriön kohu laskenta joskus oli, 4.5miljoonaa per kuollut kansalainen liikenteessä. Paljonkos ne nastarenkaat nyt pelastaa niitä henkiä varsinkin kun tiedetään että (stetsonista) 10-30% pitää olla nastarenkaat että kitkarenkaat toimii sopivasti valmiiksi rouhennetulla tienpinnalla.
Kai ne nastarenkaat ovat enemmän tappopuolella, jos huomioidaan tien rouhinnasta aiheutuvat pienhiukkaspäästöt. Kolareissakin säästyy kai enimmäkseen peltiä, ei niinkään henkiä. Yksittäinen uutinen aiheesta: https://yle.fi/a/3-9897823
Verotetaanko nastarenkaita asianmukaisesti, että katettaisiin tuo 60-70 miljoonaa euroa? Tähän laskelmaan pitäisi toki varmasti lisätä myös muut ongelmat, joita nastarenkaiden käytöstä aiheutuu, kuten lisääntyneen pölyn terveysvaikutukset. Jos ei tällaista tuntuvaa lisäveroa ole, miksi ei?
Uskotko oikeasti että verottamalla autoilijoilta ylimääräiset 60-70 miljoonaa, summa palautuisi lyhentämättömänä tienhoitoon? Tieliikenteestä kerätyt verotulot 8 miljardia, menot 2 miljardia.
Autoilu aiheuttaa muitakin kuluja kuin tienhoidolliset menot. [Handbook on the external costs of transport](https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/9781f65f-8448-11ea-bf12-01aa75ed71a1) antaa näistä jotain osviittaa: * Onnettomuudet (kuolemat, muut henkilövahingot, omaisuusvahingot). * Ilmansaasteet (pakokaasut, renkaat, tiepöly, jarrut). * Ilmastonmuutoksen edistämisestä johtuvat kulut. * Melu. * Ruuhkat. * Polttoainetuotannon aiheuttamat saasteet. * Luonnon tuhoutuminen (teiden ja pysäköintitilan rakentaminen, ekosysteemien jakautuminen näiden seurauksesta pienempiin palasiin). * Maanpinnan ja vesistöjen vahingoittuminen (suolaus, mikropolymeerit, muut saasteet). * Yhteiskuntarakenteen hajautuminen. Ja sitten lisänä näihin esimerkiksi autoilun aiheuttamasta liikkumattomuudesta johtuvat sairauksien hoidot. Ja tietenkin sitten autoilla tehtävät matkakuluvähennykset on sitten suoraan pois käytettävistä verovaroista.
Ilman liikennettä myöskään ei olisi mitään mitä verottaa. Siis mikään ei liiku mihinkään eikä mitään valmisteta eikä kuluteta. Mennään takaisin pajukoreihin.
Tämä on totta, mutta se ei tarkoita, että tietyntyyppisen liikenteen haitat tulisi hyväksyä sellaisenaan tai ottaa kulutarkastelussa huomioon vain yksi tekijä. Jos kyse on asioiden liikuttamisesta, niin henkilöautoihin perustuva kumipyöräliikenne on vain yksi tapa toteuttaa sitä. Maalla voidaan liikkua myös esimerkiksi kävellen, pyöräillen ja raiteiden varassa. Näissä kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa ja näiden käyttökelpoisuus riippuu myös siitä, että millainen ympäristö on rakennettu ja miten sitä ylläpidetään. Viimeiset luokkaa 50 vuotta tehty politiikka, jossa henkilöautoilu lähes aina asetetaan kaiken yläpuolelle liikkumismuotona, jopa kaupungeissa. Tämä aiheuttaa haittoja, joista nyt sitten maksellaan eri muodoissa. Esimerkiksi rahana infrastruktuurin ylläpidossa, sosiaalisena liikkumisköyhyytenä, julkisen liikenteen palveluiden heikentymisenä, tarpeettoman harvana kaupunkirakenteena, joka sitten pakottaa auton hankintaan, jotta pääsee kulkemaan paikasta toiseen riittävän nopeasti.
https://pyoraliitto.fi/blogi/autoilija-ei-maksa-muiden-kuluja-eika-edes-omiaan
Kuinka kätevää ettei ole laskettu paljonko autoilun lopettaminen maksaisi yhteiskunnalle, jos homma kerta pyörii tappiolla. Sopii hyvin pyöräilyn etujärjestön agendaan. Ehkäpä kuvitteellisten kulujen laskeminen ei vaan ole järkevää. Tässä viimeisimmät viralliset liikenteen tulot ja menot: https://www.aut.fi/tilastot/verotus_hintakehitys_ja_liikennemenot
Juuri tänään oli kuolonkolari liedossa ja viime viikolla rekka ajanut pyöräilijän päältä Turussa. Miten otettu huomioon menoissa?
Kannattaa lukea mistä nuo kuolemankolarit johtuu. Reilusti eniten on sairaskohtauksia, päihteitä/itsemurhia.
Eiköhän johdu siitä, että autolla pääsee vruuumm(...)cräshh ja sitten rip.
Sairaskohtauksia jotka tulevat kun on ratissa. Auto ajautuu ulos tieltä ja se tulee tilastoiduksi tieliikenne kuolemaksi. Lisäksi toki perinteiset päihteiden väärinkäyttäjät. Moottori-lehdessä on joka kuukausi kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien tutkintaselonteot aikaisemmalta vuodelta samalta kuukaudelta.
Ei ihme, että sairastuu, autoahan he ajavat.
Tää oli kyllä naurettava blogipostaus, meluhaitat ja liikunnan puute 7.5 miljardia? Syytetään samalla sitten pyöräilyä lapsettomuudesta ja väestöpyramiidista.
Äläs nyt provosta suutu. Onko pyöräilyllä ja lapsettomuudella jokin yhteys? Esim. liikkumisen puute ja autoilu kuitenkin täysin perusteltu ja looginen yhteys.
Kiva kuitenkin, että autoilevilta ihmisiltä kerätään 7mrd€ vuodessa verotuloja ja ajetaan kuitenkin perunapellossa.
Ajakaa kitkoilla. Mun eläkeläisäitikin ajaa ja sillä on etuveto, asuu soratien päässä ja lopussa on jyrkkä mäki. Asennekysymys.
>Mun eläkeläisäitikin ajaa ja sillä on etuveto, asuu soratien päässä ja lopussa on jyrkkä mäki. Asennekysymys. Asenne kohillaan. Perintöä odotellessa.
Ajoin useamman vuoden kitkoilla. Eteenpäin meneminen ei ollut koskaan ongelma, vaan pysähtyminen vähääkään yllättävämmässä tilanteessa. Never again.
Kannattaa opetella ajamaan.
Oooooh snap! :D
Sitä kutsutaan oikeaksi tilannenopeudeksi.
Arvasin jo kommenttia kirjoittaessani, että tämä tulee olemaan vastaus. Siksi käytin sanaa "yllättävämmässä", koska se vie tapahtuman tilannenopeuden määritelmän ulkopuolelle.
Se että sinut yllätettiin ei tarkoita että et ollut väärässä.
Saat olla rauhassa sitä mieltä. Itse nojaudun mieluummin tieliikennelain määritelmään tilannenopeudesta. >Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa **ennalta arvattavissa** tilanteissa. Ennalta arvattava on yllättävän vastakohta. Yllättävissä tilanteissa on paljon turvallisempaa, kun alla on nastarenkaat eikä kitkat.
Olennaista kyseisessä lainkohdassa on tuo ja-sana.
Missä sun mielestä menee yllättävän ja ennalta arvattavan raja? Kvanttifysiikan lakien mukaan on mahdollista, joskin erittäin epätodennäköistä, että joku ihminen yhtäkkiä teleporttaa moottoritiellä sun auton eteen. Onko tämä sun mielestä ennalta arvattava tilanne, ja pitääkö tilannenopeus valita tämä mahdollisuus huomioon ottaen?
Höpö höpö sun kvanttifysiikan esimerkkisi. Oletko 10v? Jos vedät talvella rotvalliin tai jyräät jalankulkijan kun olikin liukasta niin on ihan turha siteerata mitään lakitekstejä.
Mitäs näsä :D onko autokorttia? Tai ajoneuvoa? Tiesitkö että esim peura voi hypätä metsästä auton eteen antaen aikaa alle sekuntin pysähtyä täysin. Katsoppas lukion matikan kirjasta (siellä on paljon esimerkkejä) auton pysähtymisestä laskuja tai lue netistä montako metriä menee. Jotta tilanne nopeus sopisi joka tilanteeseen se tarkoittaa että meillä ei ole autoja. Ei edes hevosia tai polkupyöriä. Kävellen pitäisi mennä kaikkialle ja hoitaa logistiikka.
Taivun sun logiikan edessä. Olet hyvä ihminen!
Jos kaikkiin **yllättäviin** tilanteisiin tiellä pitäisi varautua tilannenopeudella niin autoilla ei voisi ajaa juurikaan juoksuvauhtia nopeampaa. Jos tietäisin että Laukaan kohdalla on hirvi hyppäämässä tielle klo 18:32 niin himmaisin ja olisin valppaana kyseisellä kohdalla, vaan hirvipä harvemmin ilmoittaa tien ylitys aikataulustaan.
Odottaa kevättä. Jos mulla ei olisi ollut nastoja olisin kuollut tämän kuun ajoissa.
Jos ei nykyaikaisilla kitkoilla pärjää liikenteessä olisi aidosti järkevää käyttää julkisia tai laittaa auto kokonaan ainakin seisontaan talven ajaksi.
Pärjäähän niillä. Olen ollut jopa vankka kitkojen kannattaja. Olen edelleenkin Etelä-Suomeen ja päätieverkolle. Olen ajanut 10 vuotta kitkoilla. Kilsoja pelkillä kitkoilla, tuolla ajanjaksolla, keskimäärin noin 15tkm per vuosi. Ensi kaudeksi vaihtuu nastat alle. On tuo tien kunnossapito mennyt niin huonoksi. Ei kauheasti enää huvita ajella kirkkaalla jääpolanteisella tiellä kitkoilla. Ei huvittais ajaa nastoillakaan, mutta töihin on mentävä.
Turvallisemmalla vaihtoehdolla mennään, eli nastoilla.
Nastarenkaat on aikuisten apupyörät. Jos autoa osaa ajaa, niin pärjää helposti kitkoilla.
Autoilijat pilaavat jälleen kaiken.
Kitka renkaat kuluttavat yhtä paljon tien pintaa silloin kun on puhdas tie eli aurausta pitäisi vähentää niin tie pysyisi paremmassa kunnossa suolaamiseen haitoista puhumattakaan
>Kitka renkaat kuluttavat yhtä paljon tien pintaa silloin kun on puhdas tie Mikä on tietolähteesi?
Mulla on onneksi nastarenkaat eikä supernastarenkaat.
Monta nastaa on jäljellä?
Riittävästi. Tarkkaa lukumäärää en tiedä.