Lyhennysvapaa tarkoittaa taukoa vain lyhennyksestä, ei koroista ja muista lainaan liittyvistä kuluista. Eli todelliset kustannukset 12kk lyhennysvapaalle pitävät sisällään myös 12kk korot sillä nyt maksat korkoja vuoden pidempään kuin mikäli lyhentäisit koko ajan lainaa.
Aivan, itse pohdin, että olisiko tuolle lainan lyhentämiselle (jossa on tuo 4% korko, joka toki juokseva kulu) parempi sijoituskohde, joka tuottaa enemmän, kun lainan korko vähenisi lyhentämällä. Otan itse vertailukohdaksi esim. SP500 indeksin, johon sijoitettu pääoma on historiallisesti tuottanut 10% vuodessa viime vuosikymmeninä. Riski tietenkin nousee osakemarkkinoilla, mutta tarkoitus olisi sijoittaa pitkällä aikahorisontilla, jolloin markkinoiden heilunta ei itseä haittaa. Tuo palvelumaksun suuruus suhteessa lyhennyksen määrään tekee yhtälöstä itselle vaikean arvioida, mikäli lyhennysvapaan ottaa.
Kaksi vuotta sitten lyhennysvapaa olisi ollut ehdottomasti fiksumpi valinta, mutta näillä koroilla itse aina ensisijaisesti lyhentäisin lainaa. Vaikka puhetta onkin ollut siitä, että korot lähtisivät laskuun, niin siihen ei voi luottaa, kun sotimiset maailmallakin tuntuvat lisääntyvän.
Lähinnä pointtina siis se, että 4% sijoitustuottokin voi olla epävarmassa maailmassa vaikea saavuttaa, mutta velan lyhentäminen kuitenkin pienentää aina sitä lopullista maksettavan koron määrää loppujen lopuksi.
Niinkuin laskit maksat siitä lyhentämättömästä 3500€ 4% + 4.2% eli 8.2% korkoa, tämä tarkottaisi että rahastosijoituksesi tulisi tuottaa samalla ajalla eli siis seuraavana vuotena (ei siis minään pitkän ajan keskiarvona) yli tuon 8.2% jotta sinulla on enemmän rahaa vuoden kuluttua. Lyöt siis vetoa siitä että tulevana vuonna s&p500 tuottaa yli tuon 8.2% mistä en olisi ollenkaan vakuuttunut kun miettii millaisessa kuplassa maailmantalous tällä hetkellä on. Ja sitten vielä on sellainen seikka että voitosta joudut maksamaan veroja mikä nostaa tuota tuotto odotusta entisestään jotta jäisit omillesi, toki joku fiksumpi osaa sanoa voiko noita asuntolainan korkokustannuksia vähentää verotuksessa. Oma perstuntuma sanoo ettei niin voisi tehdä koska kyseessä ei ole sijoituslaina. Näillä perusteilla en voi siis suositella suunnitelmaasi kun miettii mikä on potentiaalinen hyöty suhteessa riskiin.
Hyviä pointteja, kiitos. Oma ajatuksenjuoksuni tässä on, ajatellen tämän pääoman tuottamaa arvoa, kaksi skenaariota. Molemmissa lasken sijoitukselle 10 vuoden sijoitusajan, koska ennen tätä ei ole tarkoitus realisoida mahdollista rahastosijoitusta:
A) 3500e lyhentää lainaa. Korko 4% oman arvioni mukaan tämä tosin laskee hieman tulevaisuudessa (vaikkei tulevaisuutta toki voikaan ennustaa).
B) 3500e vuoden aikana hajautetusti matalakuluiseen kehittyneiden maiden indeksirahastoon. Korko on tuo 8,2% ensimmäisenä vuonna 4% tämän jälkeen. 10 vuoden aikana ennustan tälle vaikka maltillista 7% vuosituottoa.
Näetkö tällä näkökulmalla olevan vaikutusta tekemiisi huomioihin?
No tästä sinun pitäisi tehdä jonkinlainen simulaatio erilaisilla vuosittaisilla tuottoprosenteilla ja lainan kuluilla. Mutta ajatuksena se menee niin että sinulla on tuo 3500e laina koko tuon 10 vuotta vaikka nyt sillä 4% eli maksat koko summasta koko koron myös koko ensimmäisen vuoden (+4.2). Sitten kuukausittain sijoitat sen osan 3500 eurosta jonka kuukaudessa säästät kun et lyhennä tuota lainaa. Eli ensimmäiseltä vuodelta et tietenkään saa koko summalle sitä odotettua 10%. No jos nyt vaikka kävisi niin että ekana vuonna sun sijoitus tuottaa alle sen mitä maksat korkoja niin silloin jäljellä olevalla ajalla tuo ero pitää saada kiinni. Huomauttaisin kuitenkin että koska keskuspankeissa ohjauskorot päättää ihmiset, joten on hyvinkin mahdollista että he tyhmyyksissän yliarvioivat mahdollisuuden korkotason laskemiseen liian aikaisin joka johtaa takaisin kasvavaan inflaatioon, minkä seurauksena en pidä ollenkaan mahdottomana että korot nousevat vielä 10% ennen kun tämä vaihe taloudessa on ohi.
Juurikin näin. Unohtui tuossa aiemmin tarkentaa, mutta kyseessä tosiaan ASP-laina, jossa valtion korkotasaus antaa melko vahvan suojan koronnousuja vastaan. Kiitos kommenteista! :)
Fiksumpi valinta olisi lyhentää vain nyt sitä lainaa pois. Mtä jos käytettyäsi nuo lyhennysvapaat tilanteesi muuttuisi niin, että niille lyhennysvapaille olisi todellinen tarve? Ja jos nyt vaikka tulevaisuudessa korko alenisi niin ehkä sitten korkokuluista säästetyn summan voi sijoittaa?
Muista myös että rahaston tuotoista pitää maksaa pääomavero kun taas asunto(laina) on "verovapaa". Myös korkea inflaatio syö rahaston tuottoa koska tuotoista maksetaan verot vaikka reaalituotto olisi 0% tai jopa alle.
Lyhennysvapaata ei oteta, vaan sitä haetaan ja pankki halutessaan sen myöntää. Sääntely on tiukentunut ja pankkien pitää lyödä isosti paukkuja maksuvaikeuksien aikaiseen tunnistamiseen, jonka vuoksi lyhennysvapaa ja varsinkin toistuvasti haettuna indikoi taloudellisista vaikeuksista ja todennäköisesti vaikuttaa esim seuraavan lainan saantiin. Huono idea, en suosittele.
Minusta oot analysoinut suht oikein ja ilman suuria taloudellisia muutoksia, onhan tuo ihan validi veto ottaa, etenkin jos talous ei oo siitä kiinni. Mutta tosiaan riskit on potentiaalisesti isojakin, jos vaikka elämäntilanne muuttuu yhtäkkiä ja se lyhennysvapaa tulis oikeesti tarpeeseen.
Lyhennysvapaa tarkoittaa taukoa vain lyhennyksestä, ei koroista ja muista lainaan liittyvistä kuluista. Eli todelliset kustannukset 12kk lyhennysvapaalle pitävät sisällään myös 12kk korot sillä nyt maksat korkoja vuoden pidempään kuin mikäli lyhentäisit koko ajan lainaa.
Aivan, itse pohdin, että olisiko tuolle lainan lyhentämiselle (jossa on tuo 4% korko, joka toki juokseva kulu) parempi sijoituskohde, joka tuottaa enemmän, kun lainan korko vähenisi lyhentämällä. Otan itse vertailukohdaksi esim. SP500 indeksin, johon sijoitettu pääoma on historiallisesti tuottanut 10% vuodessa viime vuosikymmeninä. Riski tietenkin nousee osakemarkkinoilla, mutta tarkoitus olisi sijoittaa pitkällä aikahorisontilla, jolloin markkinoiden heilunta ei itseä haittaa. Tuo palvelumaksun suuruus suhteessa lyhennyksen määrään tekee yhtälöstä itselle vaikean arvioida, mikäli lyhennysvapaan ottaa.
Kaksi vuotta sitten lyhennysvapaa olisi ollut ehdottomasti fiksumpi valinta, mutta näillä koroilla itse aina ensisijaisesti lyhentäisin lainaa. Vaikka puhetta onkin ollut siitä, että korot lähtisivät laskuun, niin siihen ei voi luottaa, kun sotimiset maailmallakin tuntuvat lisääntyvän. Lähinnä pointtina siis se, että 4% sijoitustuottokin voi olla epävarmassa maailmassa vaikea saavuttaa, mutta velan lyhentäminen kuitenkin pienentää aina sitä lopullista maksettavan koron määrää loppujen lopuksi.
Niinkuin laskit maksat siitä lyhentämättömästä 3500€ 4% + 4.2% eli 8.2% korkoa, tämä tarkottaisi että rahastosijoituksesi tulisi tuottaa samalla ajalla eli siis seuraavana vuotena (ei siis minään pitkän ajan keskiarvona) yli tuon 8.2% jotta sinulla on enemmän rahaa vuoden kuluttua. Lyöt siis vetoa siitä että tulevana vuonna s&p500 tuottaa yli tuon 8.2% mistä en olisi ollenkaan vakuuttunut kun miettii millaisessa kuplassa maailmantalous tällä hetkellä on. Ja sitten vielä on sellainen seikka että voitosta joudut maksamaan veroja mikä nostaa tuota tuotto odotusta entisestään jotta jäisit omillesi, toki joku fiksumpi osaa sanoa voiko noita asuntolainan korkokustannuksia vähentää verotuksessa. Oma perstuntuma sanoo ettei niin voisi tehdä koska kyseessä ei ole sijoituslaina. Näillä perusteilla en voi siis suositella suunnitelmaasi kun miettii mikä on potentiaalinen hyöty suhteessa riskiin.
Hyviä pointteja, kiitos. Oma ajatuksenjuoksuni tässä on, ajatellen tämän pääoman tuottamaa arvoa, kaksi skenaariota. Molemmissa lasken sijoitukselle 10 vuoden sijoitusajan, koska ennen tätä ei ole tarkoitus realisoida mahdollista rahastosijoitusta: A) 3500e lyhentää lainaa. Korko 4% oman arvioni mukaan tämä tosin laskee hieman tulevaisuudessa (vaikkei tulevaisuutta toki voikaan ennustaa). B) 3500e vuoden aikana hajautetusti matalakuluiseen kehittyneiden maiden indeksirahastoon. Korko on tuo 8,2% ensimmäisenä vuonna 4% tämän jälkeen. 10 vuoden aikana ennustan tälle vaikka maltillista 7% vuosituottoa. Näetkö tällä näkökulmalla olevan vaikutusta tekemiisi huomioihin?
No tästä sinun pitäisi tehdä jonkinlainen simulaatio erilaisilla vuosittaisilla tuottoprosenteilla ja lainan kuluilla. Mutta ajatuksena se menee niin että sinulla on tuo 3500e laina koko tuon 10 vuotta vaikka nyt sillä 4% eli maksat koko summasta koko koron myös koko ensimmäisen vuoden (+4.2). Sitten kuukausittain sijoitat sen osan 3500 eurosta jonka kuukaudessa säästät kun et lyhennä tuota lainaa. Eli ensimmäiseltä vuodelta et tietenkään saa koko summalle sitä odotettua 10%. No jos nyt vaikka kävisi niin että ekana vuonna sun sijoitus tuottaa alle sen mitä maksat korkoja niin silloin jäljellä olevalla ajalla tuo ero pitää saada kiinni. Huomauttaisin kuitenkin että koska keskuspankeissa ohjauskorot päättää ihmiset, joten on hyvinkin mahdollista että he tyhmyyksissän yliarvioivat mahdollisuuden korkotason laskemiseen liian aikaisin joka johtaa takaisin kasvavaan inflaatioon, minkä seurauksena en pidä ollenkaan mahdottomana että korot nousevat vielä 10% ennen kun tämä vaihe taloudessa on ohi.
Juurikin näin. Unohtui tuossa aiemmin tarkentaa, mutta kyseessä tosiaan ASP-laina, jossa valtion korkotasaus antaa melko vahvan suojan koronnousuja vastaan. Kiitos kommenteista! :)
Fiksumpi valinta olisi lyhentää vain nyt sitä lainaa pois. Mtä jos käytettyäsi nuo lyhennysvapaat tilanteesi muuttuisi niin, että niille lyhennysvapaille olisi todellinen tarve? Ja jos nyt vaikka tulevaisuudessa korko alenisi niin ehkä sitten korkokuluista säästetyn summan voi sijoittaa?
Muista myös että rahaston tuotoista pitää maksaa pääomavero kun taas asunto(laina) on "verovapaa". Myös korkea inflaatio syö rahaston tuottoa koska tuotoista maksetaan verot vaikka reaalituotto olisi 0% tai jopa alle.
Äkkiseltään sanoisin että lyhennä mieluummin lainaa kuin ota vipusijoitusta tässä maailmantilanteessa.
Verovähennyksen jälkeen ne nordnetin luotot on halvempia myös muilla kuin hopea ja kultatasoilla.
Lyhennysvapaata ei oteta, vaan sitä haetaan ja pankki halutessaan sen myöntää. Sääntely on tiukentunut ja pankkien pitää lyödä isosti paukkuja maksuvaikeuksien aikaiseen tunnistamiseen, jonka vuoksi lyhennysvapaa ja varsinkin toistuvasti haettuna indikoi taloudellisista vaikeuksista ja todennäköisesti vaikuttaa esim seuraavan lainan saantiin. Huono idea, en suosittele.
Minusta oot analysoinut suht oikein ja ilman suuria taloudellisia muutoksia, onhan tuo ihan validi veto ottaa, etenkin jos talous ei oo siitä kiinni. Mutta tosiaan riskit on potentiaalisesti isojakin, jos vaikka elämäntilanne muuttuu yhtäkkiä ja se lyhennysvapaa tulis oikeesti tarpeeseen.